Mateus 26
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NTLH
1 — ausente —
1 Quando Jesus acabou de ensinar essas coisas, disse aos discípulos:
2 — ausente —
2 — Vocês sabem que daqui a dois dias vai ser comemorada a
3 Täŋpäkaŋ bämop äma intäjukun täŋpani-kät Juda täŋo ekäni ekäni ätutä bämop äma intäjukun täŋpani wäpi Kaifastä yotken käbeyä täŋkuŋ.
3 Os chefes dos sacerdotes e os líderes judeus se reuniram no palácio de Caifás, o Grande Sacerdote ,
4 Käbeyä täŋpäŋ Jesu käbop iŋitpäŋ utta man topuŋ.
4 e fizeram um plano para prender Jesus em segredo e matá-lo.
5 Ude täŋpäŋ yäŋkuŋ; Nämo yäk. Orekirit kadäni-ken täŋpena ämik pähap ahäwek yäk.
5 Eles diziam: — Não vamos fazer isso durante a festa, para não haver uma revolta no meio do povo.
6 Täŋpäkaŋ Jesu Betani yotpärare-ken itkuk. Itkaŋ Saimon gisik paräm ikek yäŋ iwerani unitä yotken äroŋpäŋ ketem bok naŋkumän.
6 — ausente —
7 Ketem naŋ irirän webe kubätä ume käbäŋi säkgämän u gwäki ärowani peŋpäŋ yäpuko upäŋ yäpmäŋ abuk. Yäpmäŋ päbä Jesu ketem naŋ irirän gwäki-ken kudup piŋ ibatkuk.
7 — ausente —
8 Ude täŋirän iwaräntäkiye bok itkuŋo u kaŋkaŋ kokwawak nadäŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Wa! Mebäri imata moneŋ pähap ŋo jop awähutak?
8 Ao verem aquilo, os discípulos ficaram zangados e disseram: — Que desperdício!
9 Ume u ämata yämiŋpäŋ moneŋ taŋi yäpmäŋkaŋ äma jäwärita yämiŋirän uyaku käna tägatek yäk.
9 Esse perfume poderia ter sido vendido por uma fortuna, e o dinheiro, dado aos pobres.
10 Ude yäŋirä Jesutä bäräŋeŋ yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ yäwetkuk; In webe ŋo imata ibekaŋ? U iron säkgämän kubä täŋ namitak.
10 Mas Jesus, sabendo o que eles diziam, disse:
11 Äma jäwäri inkät wari wari pen irirä iron täŋ yämina yäŋpäŋä kaŋ täŋ yämut! Upäŋkaŋ näk inkät wari nämo api itne.
11 Pois os pobres estarão sempre com vocês, mas eu não.
12 Näk kumbapäŋ api äneneŋo unita awaŋken kukta gupna ume käbäŋi nikek u ärut namitak.
12 O que ela fez foi perfumar o meu corpo para o meu sepultamento.
13 Näk bureni täwetat. Manna biŋam Täga komeni komeni yäŋahäŋ yäpmäŋ kunayäŋ täŋo udegän webe ŋonitä täŋ namitak unitäŋo manbiŋam bok api yäŋ yäpmäŋ kuneŋ. Ude täŋirä ämawebetä webe ŋonita nämo api guŋ täneŋ yäk.
13 Eu afirmo a vocês que isto é verdade: em qualquer lugar do mundo onde o
14 — ausente —
14 Então um dos doze discípulos, chamado Judas Iscariotes, foi falar com os chefes dos sacerdotes.
15 — ausente —
15 Ele disse: — Quanto vocês me pagam para eu lhes entregar Jesus? E eles lhe pagaram trinta moedas de prata.
16 Imäkaŋ Judastä päŋku iwan keri terak kaŋ pewa yäŋ nadäŋpäŋ Jesu iwaräntäŋ yäpmäŋ kuŋatkuk.
16 E daí em diante Judas ficou procurando uma oportunidade para entregar Jesus.
17 Täŋpäkaŋ orekirit kadäni kubä wäpi Käräga yiskät nämo awähurani täŋo äŋnak-äŋnak u yäput peŋkuŋ. Kadäni ukengän iwaräntäkiyetä Jesu päŋku ŋode iwetkuŋ; Nin apiŋo yot deken päŋku Pasova täŋo imaka imaka u täŋtuŋum täne?
17 No primeiro dia da Festa dos Pães sem Fermento , os discípulos chegaram perto de Jesus e perguntaram: — Onde é que o senhor quer que a gente prepare o jantar da
18 Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; In yotpärare-ken äroŋpäŋ äma kädet moräk-ken itak u kaŋpäŋ ŋode iwerut; Yäwoŋärewani äma ŋode yäyak. Kadänina keräp täyak unita gäkä yotken näkkät näwaräntäknaye-kät Pasova täŋo ketem näneta nadätat.
18 Ele respondeu:
19 Ude yäweränkaŋ iwaräntäkiye Jesutä man yäŋkuko udegän päŋku yot mähemi u iwetkaŋ Pasova täŋtuŋum täŋkuŋ.
19 Os discípulos fizeram como Jesus havia mandado e prepararam o jantar da Páscoa.
20 Ude täŋkaŋ kome bipmäŋirän Jesu iwaräntäkiye 12 u yämagurän päŋku yot uken itpäŋ Pasova ketem naŋkuŋ.
20 Quando anoiteceu, Jesus e os doze discípulos sentaram para comer.
21 Naŋ ittäŋgän Jesutä man ŋode yäwetkuk; Näk bureni täwetat. Inkät nanik kubätä iwan täŋ namayäŋ yäk.
21 Durante o jantar Jesus disse:
22 Ude yäŋirän nadäŋpäŋä butewaki nadäŋpäŋ ini-ini iwet yabäŋkuŋ; Ekäni, näka yäyan?
22 Eles ficaram muito tristes e, um por um, começaram a perguntar: — O senhor não está achando que sou eu; está?
23 Ude yäŋtäko Jesutä yäwetkuk; Äma näkkät käräga gäpe kubägän näkamäk ŋonitä iwan keri-ken nepmaŋpayäŋ.
23 Jesus respondeu:
24 Nadäkaŋ? Äma Bureni-inik uwä kädet yäŋ imani udegän api iwarek. Upäŋkaŋ äma iwan keri terak nepmaŋpayäŋ täyak u kowata jidewani kubä api yäpek? Uwä komi umuri kubä api yäpek yäk.
24 Pois o
25 Ude yäŋirän Judas, Jesu iwan keri terak pewayäŋ täŋkuko unitä Jesu iwetkuk; Yäwoŋärewani äma, näka ba yäyan? Yäwänä iwetkuk; Gäk ubayäŋ yäk.
25 Então Judas, o traidor, perguntou: — Mestre, o senhor não está achando que sou eu; está? Jesus respondeu:
26 Eruk ketem naŋ irirä Jesutä käräga kubä yäpmäŋkaŋ Anutu bänep täga man iwetkaŋ tokät jukutpäŋ iwaräntäkiyeta ŋode yäwetpäŋ yämiŋtäŋ kuŋkuk; Ŋo yäpmäŋpäŋ naŋput. Ŋowä näkŋo gupna yäk.
26 Enquanto estavam comendo, Jesus pegou o pão e deu graças a Deus. Depois partiu o pão e o deu aos discípulos, dizendo:
27 Ude yäŋpäŋ wain ume yäpmäŋkaŋ Anutu bänep täga man iwetpäŋ iwaräntäkiye ŋode yäwetpäŋ yämiŋtäŋ kuŋkuk; In kudup ŋo naŋput.
27 Em seguida, pegou o cálice de vinho e agradeceu a Deus. Depois passou o cálice aos discípulos, dizendo:
28 Ŋowä näkŋo nägätna. Anututä ämawebe-kät topmäk-topmäk täyak u täŋkehärom takta. Täŋpäŋ ämawebe mäyap täŋo momi awähuretta yäŋpäŋ nägätna piwayäŋ täyat.
28 porque isto é o meu sangue, que é derramado em favor de muitos para o perdão dos pecados, o sangue que garante a
29 Näk bureni täwetat. Wain ume äneŋi nämo naŋkaŋ it yäpmäŋ kuŋtäŋgän Nana täŋo yewa gänaŋ äroŋkaŋ wain ume mebäri kubä inkät bok api näne yäk.
29 Eu afirmo a vocês que nunca mais beberei deste vinho até o dia em que beber com vocês um vinho novo no
30 Ude yäweränkaŋ kap kubä teŋpäŋ yot peŋpeŋ kumaŋ Olip Pom terak äroŋkuŋ.
30 Então eles cantaram canções de louvor e foram para o monte das Oliveiras.
31 Äroŋit äroŋit Jesutä yäwetkuk; Bipani ŋogän in kuduptagän näka mäde ut namiŋpäŋ ämetpeŋ kuŋtäŋpä kunayäŋ. Ude täŋirä Anutu täŋo man ŋode kudän täwani u bureni ahäwayäŋ;
31 E Jesus disse aos discípulos:
32 Upäŋkaŋ kumbani-ken nanik äneŋi akuŋpäŋ Galili komeken näkä jukun päŋku api it kirewet.
32 Mas, depois que eu ressuscitar, irei adiante de vocês para a Galileia.
33 Yäwänä Pitatä iwetkuk; Ätutä gäka mäde käwep api ut gamineŋ, upäŋkaŋ näk ude nämo api täŋpet yäk.
33 Então Pedro disse a Jesus: — Eu nunca abandonarei o senhor, mesmo que todos o abandonem.
34 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Bureni gäwera. Apiŋo bipani purup gera nämo yäŋirän gäkä kadäni yaräkubä ude wäpna käbop pewayäŋ.
34 Mas Jesus lhe disse:
35 Ude yäwänä Pitatä gwäk kwaiŋpäŋ man kehäromigän ŋode yäŋkuk; Nämo! Gäk gutpäŋ näk bok nutta yäwäwä wäpka käbop nämo api pewet yäk. Ude yäwänkaŋ noriyetä udegän yäŋkuŋ.
35 Pedro respondeu: — Eu nunca vou dizer que não o conheço, mesmo que eu tenha de morrer com o senhor! E todos os outros discípulos disseram a mesma coisa.
36 Täŋpäŋ Jesu iwaräntäkiye-kät kuŋtäŋgän Getsemane epän tobätken ahäŋpäŋ yäwetkuk; In ŋode irirä näk päŋku yäŋapik man yäwayäŋ yäk.
36 Jesus foi com os discípulos para um lugar chamado Getsêmani e lhes disse:
37 Ude yäwetkaŋä Pitakät Sebedi täŋo nanakiyat Jems kenta Jon, ugänpäŋ yämaguränkaŋ kuŋkuŋ. Kuŋtäŋgän nadäwän umuri pähap täŋpänpäŋ äma yaräkubä u yäwetkuk;
37 Então Jesus foi, levando consigo Pedro e os dois filhos de Zebedeu. Aí ele começou a sentir uma grande tristeza e aflição
38 Bänepna-ken butewaki nadäwätäk pähap ahäŋ namitak unitä nurek yäŋ nadätat. Unita in ŋogän kodak itkaŋ nabäŋ näwatkot.
38 e disse a eles:
39 Ude yäŋpäŋ ätu nanak kuŋpäŋä gukut imäpmok täŋpäŋ yäŋapik man ŋode yäŋkuk; Nana, tänaŋi täŋpäwä nadäŋiri komi bäräpi nadäwayäŋ täyat u närepmirän. Ude upäŋkaŋ näkŋo nadäk nämo, gäkŋo mantä kehärom tawän.
39 Ele foi um pouco mais adiante, ajoelhou-se, encostou o rosto no chão e orou:
40 Ude yäŋpäŋ äma yaräkubä unitä itkuŋ-ken äyäŋutpeŋ kuŋpäŋ yabäwän däpmon pat itkuŋ. Däpmon parirä yabäŋpäŋ Pita iwetkuk; In imata däpmon pat itkaŋ? In kadäni keräpi näkkät kodak täga nämo itneŋ?
40 Depois voltou e encontrou os três discípulos dormindo. Então disse a Pedro:
41 Täŋyabäk-ken kwitaneŋta ket nadäŋpäŋ yäŋapik man yäŋ itkot. Bänepjintä näk näwatta pidäm täkaŋ upäŋkaŋ kehäromijin nämo yäk.
41 Vigiem e orem para que não sejam tentados. É fácil querer resistir à tentação; o difícil mesmo é conseguir.
42 Ude yäwetkaŋä äneŋi päŋku nani ŋode iwetkuk; Nana, komi nadätat ŋo täga nämo närepmitnaŋi täŋpäwä jop waki nadäŋ namiŋiri komi ŋo nadäwa täreŋirän gäkŋo mantä kehärom tawän yäk.
42 Pela segunda vez Jesus foi e orou, dizendo:
43 Man ude yäŋ paotpäŋ äyäŋut päbä äma yaräkubä u däpmon pen parirä yabäŋkuk.
43 Ele voltou de novo e encontrou os discípulos dormindo. Eles estavam com sono e não conseguiam ficar com os olhos abertos.
44 Ude yabäŋkaŋ äneŋi päŋku yäŋapik man yäŋkuko udegän yäŋirän kadäni yaräkubä täŋkuk.
44 Jesus tornou a sair de perto deles e orou pela terceira vez, dizendo as mesmas palavras.
45 Ude täŋkaŋ iwaräntäkiyetä patkuŋ-ken u kuŋpäŋ yäwetkuk; Ai! In däpmon pen pat itkaŋ? Kadäni täretak! Äma Bureni-inik uwä momi äma keri terak ärokärok kadäni keräp täyak ŋo.
45 Então voltou até onde os discípulos estavam e perguntou:
46 Unita akwäpäŋ päŋku yabäŋ ahäna! Äma iwan keri-ken nepmakta yäwani uwäku äbätak ŋo yäk.
46 Levantem-se, e vamos embora. Vejam! Aí vem chegando o homem que está me traindo!
47 Jesu man ude yäwet irirän iwaräntäkiye 12 u kubä wäpi Judas u pengän ahäŋ yämiŋkuk. Iwan äma mäyap kadä boham ikek penta äbuŋ. Iwan äma uwä bämop äma intäjukun täŋpani ba Juda täŋo äma ekäni ekäni unitä peŋ yäwet-pewä äbuŋ.
47 Jesus ainda estava falando, quando chegou Judas, um dos doze discípulos. Vinha com ele uma grande multidão armada com espadas e porretes, que tinha sido mandada pelos chefes dos sacerdotes e pelos líderes judeus.
48 Intäjukunä Judastä man kädet ŋode yäwetkuk; Näkä päŋku äma u bayäŋ imiŋpäŋ iniŋ orerirä nabäŋkaŋ upäŋ kaŋ iŋirut yäŋ yäwetkuk.
48 O traidor tinha combinado com eles um sinal. Ele tinha dito: “Prendam o homem que eu beijar, pois é ele.”
49 Eruk Jesu ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Yäwoŋärewani ämana! Ude yäŋpäŋ bayäŋ imiŋpäŋ iniŋ oretkuk.
49 Judas foi até perto de Jesus e disse: — Mestre, que a paz esteja com o senhor! E o beijou.
50 Judastä ude täŋirän Jesutä iwetkuk; Notnapak, epän täŋpayäŋ nadäŋpeŋ äbätan ude täyi! Yäwänä iwantä äbuŋowä iŋitpäŋ kerigän topuŋ.
50 Jesus respondeu: Então eles chegaram, prenderam Jesus e o amarraram.
51 Ude täŋirä iwaräntäki kubätä päipi pioŋ gänaŋ nanik wädäwän kwäpäŋä bämop äma unitäŋo watä ämani kubä ura yäkŋat jukuni paiŋkuk.
51 Mas um dos que estavam ali com Jesus tirou a espada, atacou um empregado do Grande Sacerdote e cortou uma orelha dele.
52 Ude täŋpänä Jesutä iwetkuk; Ai! Päipka pe! Äma kubätä ämik täŋpeko uwä kowata udegän utneŋ.
52 Aí Jesus disse:
53 Ŋodeta nämo nadätan? Nanaken gera yäŋira aŋeroniye mäyap peŋ yäwet-pewän äbä täga täŋkentäŋ namineŋ.
53 Você não sabe que, se eu pedisse ajuda ao meu Pai, ele me mandaria agora mesmo doze exércitos de anjos?
54 Upäŋkaŋ täŋkentäŋ namineŋo uwä Anutu täŋo man kudän täwani u jide täŋpäŋ bureni ahäwek?
54 Mas, nesse caso, como poderia se cumprir aquilo que as
55 Ude iwetpäŋä Jesutä komi äma äbuŋo u yäwetkuk; Jide? Intä nabäwä kubo äma ämik täŋpani ude täŋpapäŋ kadä boham ikek nutnayäŋ äbäkaŋ? Näk kepmani kepmani kudupi yot gänaŋ äroŋkaŋ inkät ämawebe Anutu täŋo man yäwetpäŋ yäwoŋärek täk täŋkut-ken ugän imata nämo nepmäŋitkuŋ?
55 Depois Jesus disse para aquela gente:
56 Upäŋkaŋ in ŋode täŋ namiŋirä Anutu täŋo manbiŋam terak profet bianitä näka man kudän täŋkuŋo u bureni ahäwän! Ude yäwänkaŋ iwaräntäkiye kudup Jesu kakätäŋpeŋ kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.
56 Mas tudo isso está acontecendo para se cumprir o que os Então todos os discípulos abandonaram Jesus e fugiram.
57 Täŋpäkaŋ komi äma unitä Jesu imagut yäpmäŋ bämop äma intäjukun täŋpani wäpi Kaifas unitä yotken kuŋkuŋ. Yot uken kuŋpäŋ Baga man yäwoŋärewani ämakät Juda täŋo äma ekäni ekäni kuduptagän kubäken ugän itkuŋ.
57 Os homens que prenderam Jesus o levaram até a casa do Grande Sacerdote Caifás, onde estavam reunidos alguns mestres da Lei e alguns líderes judeus.
58 Irirä Pita mädengän käbop itpäŋ-yabäk täŋtäŋ kumaŋ yot unitäŋo yewa gänaŋ äroŋkuk. Äroŋpäŋä Jesu jide täŋ iminayäŋ yäŋ yabäŋpäŋ-nadäkta yot täŋo watä ämakät bok maŋitkuŋ.
58 Pedro seguiu Jesus de longe até o pátio da casa do Grande Sacerdote. Entrou e sentou-se com os guardas para ver como aquilo ia terminar.
59 Täŋpäkaŋ Baga man yäwoŋärewani ämakät Juda täŋo äma ekäni ekäni u kuduptagän itpäŋ Jesu kumäŋ-kumäŋ utna yäŋkaŋ Jesu jop ikŋatta jop manman ätuta wäyäkŋeŋkuŋ.
59 Os chefes dos sacerdotes e todo o Conselho Superior estavam procurando alguma acusação falsa contra Jesus a fim de o condenar à morte.
60 — ausente —
60 Mas não puderam encontrar nada contra ele, embora muitos se levantassem para dizer mentiras a respeito dele. Afinal dois homens se apresentaram
61 — ausente —
61 e disseram: — Este homem afirmou: “Eu posso destruir o Templo de Deus e construí-lo de novo em três dias.”
62 Ude yäwerirä bämop äma intäjukun täŋpani unitä akuŋpäŋ Jesu iwet yabäŋkuk; Man kowata kubä nämo yäwerayäŋ? Äma päke ŋo gäka man yäkaŋ ŋo nadäwi jide täyak?
62 Aí o Grande Sacerdote se levantou e perguntou a Jesus: — Você não vai se defender desta acusação?
63 Yäŋirän Jesutä kowata nämo yäŋkuk. Man nämo yäŋkaŋ kum irirän intäjukun äma unitä äneŋi iwet yabäŋkuk; Anutu Bureni kehäromi u wäpi terak yäŋkehärom taŋpäŋ niwet! Äma Anututä ämawebeniye täŋkentäkta iwoyäwani Kristo u gäk ba nämo? Gäk Anutu täŋo Nanaki ba nämo?
63 Mas Jesus ficou calado. Então o Grande Sacerdote tornou a perguntar: — Em nome do Deus vivo, eu exijo que você diga para nós: você é o
64 Yäwänä yäŋkuk; Yäyan ubayäŋ. Unita näk bureni täwetat; Äma Bureni-iniktä Anutu ärowani täŋo keri bure käda ittäŋgän kunum gänaŋ gubam terak äbäŋirän api käneŋ.
64 Jesus respondeu:
65 — ausente —
65 Aí o Grande Sacerdote rasgou as suas próprias roupas e disse: — Ele
66 — ausente —
66 Então, o que resolvem? Eles responderam: — Ele é culpado e deve morrer!
67 — ausente —
67 Em seguida cuspiram no rosto de Jesus e deram bofetadas nele. E os que batiam nele
68 — ausente —
68 diziam: — Ei, Messias, adivinhe para nós quem foi que bateu em você!
69 Täŋpäkaŋ Pita yäman umu, man yot yewa gänaŋ maŋirirän yot unitäŋo watä webe kubätä ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Ai! Jesu Galili komeken nanik ukät kuŋarani kubä gäk yäk.
69 Pedro estava sentado lá fora no pátio, quando uma das empregadas chegou perto dele e disse: — Você também estava com Jesus da Galileia.
70 Yäwänä yäŋkuk; Gäk man jide yäyan? Yäŋiri guŋ täyat yäk.
70 Mas ele negou diante de todos, dizendo: — Eu não sei do que é que você está falando.
71 Ude yäŋkaŋ äpämaŋ kwayäŋ täŋirän yäma-ken webe kubätä kaŋpäŋ äma itkuŋo u yäwetkuk; Äma ŋo Jesu Nasaret nanik täŋo äbotken nanik kubä yäk.
71 Depois foi para a entrada do pátio. Outra empregada o viu e disse às pessoas que estavam ali: — Ele estava com Jesus de Nazaré.
72 Yäwänä äneŋi äwo yäŋkuk.
72 Pedro negou outra vez, respondendo: — Juro que não conheço esse homem!
73 Eruk ätu itpäŋä äma itkuŋo unitä iwetkuŋ; Nadäkamäŋ! Gäk äbot uken nanik yäk. Galili man kotäk terak yäk täyan unita nadäkamäŋ yäk.
73 Pouco depois, os que estavam ali chegaram perto de Pedro e disseram: — O seu modo de falar mostra que, de fato, você também é um deles.
74 Ude yäwäwä Pitatä yäŋkuk; Anutu wäpi terak bureni-inik täwetat! Äma wäpi yäkaŋ u nämoinik nadätat. Jop man yäwawä Anututä kowata namän yäk. Ude yäŋirän pengän purup gera yäŋkuk.
74 Então Pedro disse: — Juro que não conheço esse homem! Que Deus me castigue se não estou dizendo a verdade! Naquele instante o galo cantou,
75 Yäŋirän Pita u Jesutä man ŋode iwetkuko u nadäwän täreŋkuk; Purup man nämo yäŋirän gäk kadäni yaräkubä näkŋo wäpna käbop pewayäŋ yäk. Man u juku piŋpäŋ bänepi-ken jägämi pähap nadäŋpäŋ äpämaŋ päŋku konäm bumta kotkuk.
75 e Pedro lembrou que Jesus lhe tinha dito: “Antes que o galo cante, você dirá três vezes que não me conhece.” Então Pedro saiu dali e chorou amargamente.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.