Mateus 21
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NTLH
1 Kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärare keräp taŋpäŋ Olip pom mebäri-ken yotpärare täpuri kubä wäpi Betefage uken ahäŋkuŋ. Uken ahäŋpäŋ itpäŋä Jesutä iwaräntäki yarä ŋode yäwetpäŋ peŋ yäwet-pewän kuŋkumän;
1 Quando Jesus e os discípulos estavam chegando a Jerusalém, pararam no povoado de Betfagé, que fica perto do monte das Oliveiras. Dali Jesus enviou dois discípulos na frente,
2 Ek yotpärare täpuri udu käkamän uken kuŋkaŋ doŋki nanak yamiŋi topmäk terak itkamän u yabäŋpäŋ pitpäŋ wädäŋ yäpmäŋ äbun.
2 com a seguinte ordem:
3 Ektä ude täŋirän äma kubätä täwet yabäk täŋpänä ŋode kaŋ iwerun; Ekänitä doŋki ŋonita yäwänpäŋ äbä pitkamäk yäŋ kaŋ iwerun. Ude iweränkaŋ taniŋ kirewayäŋ yäk.
3 Se alguém falar alguma coisa, digam que o Mestre precisa deles. Assim deixarão vocês trazerem logo os animais.
4 Täŋpäkaŋ doŋki topmäk terak irirän Jesuta pitkumäno u jop nämo. Profet biani kubätä ŋode yäŋpäŋ kudän täŋkuko udegän ahäŋkuk;
4 Isso aconteceu para se cumprir o que o profeta tinha dito:
5 Päŋku Jerusalem nanik ämawebe ŋode yäwerut;
5 “Digam ao povo de Jerusalém: Agora o seu rei está chegando. Ele é humilde e está montado num jumento e num jumentinho, filho de jumenta.”
6 — ausente —
6 Então os discípulos foram e fizeram o que Jesus havia mandado.
7 — ausente —
7 Levaram a jumenta e o jumentinho, jogaram as suas capas sobre eles, e Jesus montou.
8 Täŋirän ämawebe uken nanik mäyaptä teki kädet miŋin iriŋ wädäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Ba ätutä päya pähäm tokätpäŋ kädet miŋin udegän peŋ wädäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ.
8 Da grande multidão que ia com eles, alguns estendiam as suas capas no chão, e outros espalhavam no chão ramos que tinham cortado das árvores.
9 Ude täŋkaŋ ämawebe ätu intäjukun, ätu mäden kuŋkuŋo u gera ŋode yäŋkuŋ;
9 Tanto os que iam na frente como os que vinham atrás começaram a gritar: — Que Deus abençoe aquele que vem em nome do Senhor! Hosana a Deus nas alturas do céu!
10 Yäŋirä Jesu Jerusalem yotpärare uken äroŋirän ämawebe u naniktä yäŋtäbätek yäŋkuŋ. Täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Äma äbätak ŋo netä?
10 Quando Jesus entrou em Jerusalém, toda a cidade ficou agitada, e o povo perguntava: — Quem é ele?
11 Yäwäwä ämawebe Jesu-kät bok äbuŋo unitä yäwetkuŋ; In nämo nadäkaŋ? Ŋowä profet Jesu yäk. U Nasaret yotpärare, Galili komeken ahäwani yäŋ yäwetkuŋ.
11 A multidão respondia: — Este é o
12 Täŋkaŋ Jesutä kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ yabäŋkuk; Ämatä moneŋ ba barak imaka imaka kowat imän täŋ irirä. Yabäŋpäŋ yäwat kireŋpäŋ bukäni imaka, däpmäŋ äreyäŋ täŋpän kuŋ yämiŋkuŋ.
12 Jesus entrou no pátio do Templo e expulsou todos os que compravam e vendiam naquele lugar. Derrubou as mesas dos que trocavam dinheiro e as cadeiras dos que vendiam pombas.
13 Täŋpäŋ yäwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Näkŋo Yotta nadäŋirä yäŋapik man yot ude täŋpek. Upäŋkaŋ intä ŋode täŋirä kubo äma täŋo käbop irit bägup ude äworetak!
13 Ele lhes disse:
14 Ude yäwetkaŋ Jesu kudupi yot gänaŋ irirän äma dapuri tumbani ba kwäyähäneŋ täŋpani mäyap Jesutä itkuk-ken u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäŋirä yepmaŋpän tägaŋkuŋ.
14 Cegos e coxos iam encontrar Jesus no pátio do Templo, e ele os curava.
15 Ude täŋirän iroŋiroŋi kudupi yot gänaŋ itkuŋo unitä kaŋpäŋ gera ŋode yäŋ itkuŋ; Devit orani äbäŋ nimitak ŋonita oretoret täŋ imina! yäŋ yäŋ itkuŋ. Täŋpäkaŋ iroŋiroŋitä Jesu wäpi biŋam yäpmäŋ akuŋirä nadäŋpäŋ bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani äma ätu ukät nadäwä waŋkuŋ. Ba kudän tägatäga Jesutä täŋkuko u kaŋpäŋ nadäwäwak täŋ imiŋkuŋ.
15 Os chefes dos sacerdotes e os mestres da Lei ficaram zangados quando viram as coisas maravilhosas que ele fazia e ouviram as crianças gritando no pátio do Templo: —
16 Nadäwäwak täŋ imiŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Iroŋiroŋi gäka man yäkaŋ u nadätan? Iweräwä Jesutä yäwetkuk; Ei, nadätat yäk. Täŋ, in man ŋode kudän täwani u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ ba?
16 E eles disseram a Jesus: — Você está ouvindo o que estão dizendo? Jesus respondeu:
17 Jesutä ude yäwetpäŋ mäde ut yämiŋpäŋ Jerusalem yotpärare peŋpeŋ päŋku Betani yotpärare-ken ahäŋirän kome bipänpäŋ u patkuk.
17 Então Jesus os deixou, saiu da cidade e foi para o povoado de Betânia. E passou a noite ali.
18 — ausente —
18 No dia seguinte, quando estava voltando para a cidade, Jesus teve fome.
19 — ausente —
19 Ele viu uma figueira na beira da estrada e foi até lá, mas não encontrou nada; só folhas. Aí disse para a figueira: E na mesma hora a figueira secou.
20 Täŋpänkaŋ iwaräntäkiyetä u kaŋpäŋ keri iŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Wama ŋowä jide täŋpäŋ bäräŋek-inik gämäneŋ ärotak?
20 Os discípulos viram isso, ficaram muito admirados e disseram: — Como a figueira secou depressa!
21 Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Näk bureni täwetat. In bänep yarä nikek nämo peŋpäŋ nadäkinikjin Anutu-kengän penayäŋ täkaŋ uwä wamata täro udegän täga täneŋ. Täŋpäŋ ugän nämo. In Anutu nadäŋ imikinik täŋpäŋ pom gudo ŋode täga iwetneŋ; Pom, gäk tokätpeŋ gwägu gänaŋ äpmo yäŋ iweräwä manjin api buramiwek.
21 Então Jesus disse:
22 Täŋpäkaŋ nadäkinikjin nikek kuŋatpäŋ imaka u ba u unita yäŋapiŋirä api tamek.
22 Se crerem, receberão tudo o que pedirem em oração.
23 Jesutä kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ man yäŋpäŋ yäwoŋärek täŋ irirän Baga man yäwoŋärewani ämakät Juda täŋo watä äma ätutä ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuŋ; Ai! Gäk imaka täk täyan ŋo netätä gäwerirän täk täyan?
23 Jesus chegou ao Templo, e, quando já estava ensinando, alguns chefes dos sacerdotes e alguns líderes judeus chegaram perto dele e perguntaram: — Com que autoridade você faz essas coisas? Quem lhe deu essa autoridade?
24 Ude iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Näk man kubägän-inik täwet yabäwa näwerirä näkä udegän netä näwerän imaka täk täyat u kowata täwerayäŋ.
24 Jesus respondeu:
25 Eruk näwerut! Jontä ume ärut yämik täŋkuko u netä iweränkaŋ ume ärut yämik täŋkukonik? Anututä iweränkaŋ täŋkuk ba ini nadäŋpäŋ täk täŋkukonik? Ude yäwet yabäwänä jide yäne yäŋ nadäŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Nin Anututä iwerän täŋkuk yäŋ yänawä Jesutä ŋode niwerayäŋ; A! Upäŋ imata mani nämo nadäŋkuŋ? yäŋ niwerayäŋ yäk.
25 Respondam: quem deu autoridade a João para batizar? Foi Deus ou foram pessoas? Aí eles começaram a dizer uns aos outros: — Se dissermos que foi Deus, ele vai perguntar: “Então por que vocês não creram em João?”
26 Täŋ, Jon uwä ini nadäŋpäŋ täŋkuk yäŋ yänawä ämawebetä Jon uwä profet kubä yäŋ nadäŋpäŋ ninta kokwawak nadäŋ nimineŋ yäk.
26 Mas, se dissermos que foram pessoas, temos medo do que o povo pode fazer, pois todos acham que João era profeta .
27 Nadäŋ-bäräp yarä nikek ude täŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Nin nämo nadäkamäŋ yäk. Yäwäwä yäwetkuk; Eruk, ude yäkaŋ unita näk udegän netätä näwerirän täk täyat unitäŋo mebäri nämo täwerayäŋ.
27 Por isso responderam: — Não sabemos.
28 — ausente —
28 Jesus continuou:
29 — ausente —
29 — Ele respondeu: “Eu não quero ir.” Mas depois mudou de ideia e foi.
30 — ausente —
30 — O pai foi e deu ao outro filho a mesma ordem. E este disse: “Sim, senhor.” Mas depois não foi.
31 Jesutä man wärani u yäwet paotpäŋ yäwetkuk; In jide nadäkaŋ? Nanak netätä nan täŋo man buramiŋkuk? Yäwänä iwetkuŋ; Nanaki monänitä buramiŋkuk yäk.
31 — Qual deles fez o que o pai queria? — perguntou Jesus. E eles responderam: — O filho mais velho. Então Jesus disse a eles:
32 Jontä ahäŋpäŋ siwoŋi kuŋat-kuŋat täŋo kädet täwoŋäreŋirän inä unitäŋo man nadäkta bitnäwäkaŋ takis moneŋ yäpani äma ba kädet miŋin webetä nadäŋpäŋ bänepi sukureŋkuŋ. Ude täŋirä yabäŋkuŋo upäŋkaŋ gwäkjin nämo imätkuŋ. Man Jontä yäŋkuko u nämo nadäŋ imiŋpäŋ bänepjin nämo sukureŋkuŋ.
32 Pois João Batista veio para mostrar a vocês o caminho certo, e vocês não creram nele; mas os cobradores de impostos e as prostitutas creram. Porém, mesmo tendo visto isso, vocês não se arrependeram e não creram nele.
33 Jesutä ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Näk man wärani kubä täwera nadäwut; Äma ekäni kubätä kome kubäken wain epän täŋ moreŋpäŋ yewa täŋ-äyäŋurek. Täŋpäŋ wain mujipi yeŋ yäwatpäŋ umeni yäpmäkta komeni täŋkaŋ watä ämata yot kubä täŋ yämek. Ude täŋ moreŋpäŋ wain epän u kaŋiwatta äma ätu yepmaŋpän irirä kome ban kubäken kwek. Wain epän watä äma täŋo yot|src="HK076A.jpg" size="span" loc="Top of page" copy="Horace Knowles" ref="Mt 21:33"
33 Jesus disse:
34 Kwekopäŋ mujipi yäpmäk-yäpmäk kadäni keräp taŋirän mujipi ätu inita ketpäŋ yäpmäŋ imiŋ äbäkta epän ämaniye yäwerän kuneŋ.
34 Quando chegou o tempo da colheita, o dono mandou alguns empregados a fim de receber a parte dele.
35 Kuŋirä wain epän watä äma unitä äma u yepmäŋitpäŋ däpneŋ; Kubä iŋitpäŋ päripneŋ, kubäwä kumäŋ-kumäŋ utneŋ, kubäwä mobätä utneŋ.
35 Mas os lavradores agarraram os empregados, bateram num, assassinaram outro e mataram ainda outro a pedradas.
36 Täŋirä wain epän mähemitä nadäŋpäŋ äneŋi epän ämaniye mäyap yäwerän kuŋirä udegän yepmäŋitpäŋ däpneŋ.
36 Aí o dono mandou mais empregados do que da primeira vez. E os lavradores fizeram a mesma coisa.
37 Eruk mäden-inik ŋode nadäwek; Nanakna bureni-iniktä päŋku yäwänä oraŋ imiŋpäŋ mani api buramineŋ yäk. Ude nadäŋpäŋ iniken nanaki iwerän kwek.
37 Depois de tudo isso, ele mandou o seu próprio filho, pensando: “O meu filho eles vão respeitar.”
38 Eruk kwänkaŋ wain epän täŋo watä äma unitä nanaki-inik u kaŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täneŋ; Unitä epän ŋo mähemi api täŋpek yäk. Unita uritna epän ŋo ninta biŋam kaŋ täŋpän!
38 Mas, quando os lavradores viram o filho, disseram uns aos outros: “Este é o filho do dono; ele vai herdar a plantação. Vamos matá-lo, e a plantação será nossa.”
39 Ude yäŋpäŋä iwat kireŋpewä yewa gägäni-ken kuŋirän kumäŋ-kumäŋ utneŋ.
39 — Então agarraram o filho, e o jogaram para fora da plantação, e o mataram.
40 Jesutä man wärani ude yäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Jide nadäkaŋ? Epän mähemitä kuŋpäŋ watä äma u kowata jide täŋ yämek?
40 Aí Jesus perguntou:
41 Yäwänä bämop äma ba Juda täŋo watä äma uken itkuŋo unitä iwetkuŋ; Imaka waki-waki täŋkuŋo unita udegän kowata waki täŋ yämiŋirän paotneŋ yäk. Täŋpäŋ watä äma biani yäwat kireŋpäŋ komeni-ken watä äma tägagänpäŋ yepmaŋirän unitä kadäni kadäni wain mujipi yäpmäŋ imik täneŋ yäk.
41 Eles responderam: — Com certeza ele vai matar aqueles lavradores maus e vai arrendar a plantação a outros. E estes lhe darão a parte da colheita no tempo certo.
42 Yäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ?
42 Jesus então perguntou:
43 Unita ŋode täwera nadäwut; Inä wain epän watä äma waki ukeŋo udewani. Unita Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokta kädet täŋpipiŋ täwatkaŋ äma äbot kudupi kubä Anutu täŋo gärip terak kuŋatnayäŋ täkaŋ unita kädet api peŋ yämek.
43 E Jesus terminou:
44 Bek bämopi täweraro uterak äma kubätä maŋpäŋä bumta api urek. Ba bek unitä äma kubä terak maŋpäŋä äma u api däpmäŋ jakŋirek yäk.
44 Quem cair em cima dessa pedra ficará em pedaços. E, se a pedra cair sobre alguém, essa pessoa vai virar pó.
45 Jesutä man wärani ude yäŋirän bämop ämakät Parisi äma unitä nadäwä tärewäpäŋ yäŋkuŋ; Parisi äma ätu|src="Pharis d.jpg" size="col" loc="Top left" copy="Urs Wegmann" ref="Mt 21:45"
45 Os chefes dos sacerdotes e os fariseus ouviram as parábolas que Jesus contou e sabiam que ele estava falando a respeito deles.
46 Bureni! Man wärani wain epän terak utpäŋ yäyak u ninta yäyak! Ude yäŋpäŋ iŋitpäŋ utnayäŋ nadäŋkuŋopäŋ ämawebeta umuntaŋpäŋ peŋkuŋ.
46 Por isso queriam prendê-lo, mas tinham medo da multidão porque o povo achava que Jesus era profeta .
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.