Mateus 21

Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI

Sair da comparação
IOU
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärare keräp taŋpäŋ Olip pom mebäri-ken yotpärare täpuri kubä wäpi Betefage uken ahäŋkuŋ. Uken ahäŋpäŋ itpäŋä Jesutä iwaräntäki yarä ŋode yäwetpäŋ peŋ yäwet-pewän kuŋkumän;
1 Jesu ana bai’ufununayah bairi au Jerusalem hirun hinan, hina bar merar ta wabin Bethage hitit, Olive Oyawemaim, Jesu ana bai’ufununayah rou’ab wan iyunih
2 Ek yotpärare täpuri udu käkamän uken kuŋkaŋ doŋki nanak yamiŋi topmäk terak itkamän u yabäŋpäŋ pitpäŋ wädäŋ yäpmäŋ äbun.
2 eo, “Kwanan bar merar nati namaim kwanatitit boro donkey hi’utan ebatabat kwana’itin naatu donkey boubun auman sisibinamaim ebatabat. Hairi kwanarufamen kwanabow kwanan.
3 Ektä ude täŋirän äma kubätä täwet yabäk täŋpänä ŋode kaŋ iwerun; Ekänitä doŋki ŋonita yäwänpäŋ äbä pitkamäk yäŋ kaŋ iwerun. Ude iweränkaŋ taniŋ kirewayäŋ yäk.
3 Orot ta nati’imaim nabibatiyi ana tur kwana’owen, ‘Regah ekokok naatu boro nihamiyen kwanabow kwanan.’ Baise ana tur kwana’owen boro niyafarih hinamatabir maiye.”
4 Täŋpäkaŋ doŋki topmäk terak irirän Jesuta pitkumäno u jop nämo. Profet biani kubätä ŋode yäŋpäŋ kudän täŋkuko udegän ahäŋkuk;
4 Iti sawar himamatar abisa God ana dinab orot eo kikirum ina i turobe.
5 Päŋku Jerusalem nanik ämawebe ŋode yäwerut;
5 “Jerusalem sabuw hai tur kwana’owen, a aiwob enan kwa’itin, taiyuwin yare donkey afe’en mara’at enan, ana donkey boubun tafanamaim mara’at enan.”
6 — ausente —
6 Basit Jesu ana bai’ufununayah eo baimanih na’at hin hisinaf.
7 — ausente —
7 Donkey hibai hina hai faifuw tafah hibosairen hiyabar afa rabod rourih hi’afuw ef yan hiyabar.
8 Täŋirän ämawebe uken nanik mäyaptä teki kädet miŋin iriŋ wädäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Ba ätutä päya pähäm tokätpäŋ kädet miŋin udegän peŋ wädäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ.
8 Sabuw rou’ay gagamin na’in hai faifuw hibosairen hiyabar afa ai raurih hi’afuw hiyabar.
9 Ude täŋkaŋ ämawebe ätu intäjukun, ätu mäden kuŋkuŋo u gera ŋode yäŋkuŋ;
9 Sabuw Jesu nanane hinan, naatu ufunane hinan fanah sib hiwow hio,
10 Yäŋirä Jesu Jerusalem yotpärare uken äroŋirän ämawebe u naniktä yäŋtäbätek yäŋkuŋ. Täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Äma äbätak ŋo netä?
10 Jesu na Jerusalem rur, kawasa ra’at uruw giririf retenafut, sabuw hibatebat hio, “Iti orot yait?”
11 Yäwäwä ämawebe Jesu-kät bok äbuŋo unitä yäwetkuŋ; In nämo nadäkaŋ? Ŋowä profet Jesu yäk. U Nasaret yotpärare, Galili komeken ahäwani yäŋ yäwetkuŋ.
11 Rou’ay gagamin hiyafutih hio, “God ana dinab orot wabin Jesu, Galilee wanawananamaim tafaram Nazareth orot.”
12 Täŋkaŋ Jesutä kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ yabäŋkuk; Ämatä moneŋ ba barak imaka imaka kowat imän täŋ irirä. Yabäŋpäŋ yäwat kireŋpäŋ bukäni imaka, däpmäŋ äreyäŋ täŋpän kuŋ yämiŋkuŋ.
12 Naatu Jesu na Tafaror Bar run. Sabuw iyab nati hima hai sawar hitotobon rauw nunih hai urama’ama, hai gemogem bora’aten, kabay hisuwa hire, urama’ama afe’eh hima mamu imak hitotobon bow israuwen ufun hitit.
13 Täŋpäŋ yäwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Näkŋo Yotta nadäŋirä yäŋapik man yot ude täŋpek. Upäŋkaŋ intä ŋode täŋirä kubo äma täŋo käbop irit bägup ude äworetak!
13 Naatu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim God eo hikikirum i iti na’atube eo, ‘Ayu au Tafaror Bar i yoyoban ana bar,’ baise kwa abisa kwasisinaf i kwabotabir bainowah hai watu matar.”
14 Ude yäwetkaŋ Jesu kudupi yot gänaŋ irirän äma dapuri tumbani ba kwäyähäneŋ täŋpani mäyap Jesutä itkuk-ken u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäŋirä yepmaŋpän tägaŋkuŋ.
14 Sabuw matah fim naatu ah umah kakafih hina Tafaror Bar hirun Jesu etei iyawasih.
15 Ude täŋirän iroŋiroŋi kudupi yot gänaŋ itkuŋo unitä kaŋpäŋ gera ŋode yäŋ itkuŋ; Devit orani äbäŋ nimitak ŋonita oretoret täŋ imina! yäŋ yäŋ itkuŋ. Täŋpäkaŋ iroŋiroŋitä Jesu wäpi biŋam yäpmäŋ akuŋirä nadäŋpäŋ bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani äma ätu ukät nadäwä waŋkuŋ. Ba kudän tägatäga Jesutä täŋkuko u kaŋpäŋ nadäwäwak täŋ imiŋkuŋ.
15 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu sawar gewasih sisinaf hi’itin yah so’ar. Kek auman Tafaror Bar wanawanan fanah sib Jesu hibora’ara’ah hio, “Orokaiwa David natun, ensairen.”
16 Nadäwäwak täŋ imiŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Iroŋiroŋi gäka man yäkaŋ u nadätan? Iweräwä Jesutä yäwetkuk; Ei, nadätat yäk. Täŋ, in man ŋode kudän täwani u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ ba?
16 Jesu hiu, “Iti kek teo kunonowar?” Jesu iyafutih eo, “Anonowar. Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwa’itin, mi’itube hikirum?
17 Jesutä ude yäwetpäŋ mäde ut yämiŋpäŋ Jerusalem yotpärare peŋpeŋ päŋku Betani yotpärare-ken ahäŋirän kome bipänpäŋ u patkuk.
17 Naatu nati’imaim ihamiyih hima i tit in Bethany bar merar imaim mar fo in.
18 — ausente —
18 Mar auman Jesu au merar gagamin matabir inan, basit bayumih morob.
19 — ausente —
19 Naatu ef rewanamaim ai fafou batabat itin, basit na ai an tit, baise men ro’on ta itin, raurinawat. Basit ai isan eo, “O i boro men iniw.” Mar ta’imonamo ai fenem.
20 Täŋpänkaŋ iwaräntäkiyetä u kaŋpäŋ keri iŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Wama ŋowä jide täŋpäŋ bäräŋek-inik gämäneŋ ärotak?
20 Ana bai’ufununayah hi’itin hifofor men kafaita, naatu hio, “Ai fafou mi’itube’emih mar ta’imon fenem?”
21 Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Näk bureni täwetat. In bänep yarä nikek nämo peŋpäŋ nadäkinikjin Anutu-kengän penayäŋ täkaŋ uwä wamata täro udegän täga täneŋ. Täŋpäŋ ugän nämo. In Anutu nadäŋ imikinik täŋpäŋ pom gudo ŋode täga iwetneŋ; Pom, gäk tokätpeŋ gwägu gänaŋ äpmo yäŋ iweräwä manjin api buramiwek.
21 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen. Men erekasiy auman kwanasinafumih, baise kwanitumatum. Karam abis iti boun ai fafou isan asisinaf boro kwanasinaf namatar. Baise men iti akisin. Karam oyaw isan kwanao, kumisir kwen riy yan kubat boro namatar.
22 Täŋpäkaŋ nadäkinikjin nikek kuŋatpäŋ imaka u ba u unita yäŋapiŋirä api tamek.
22 Initumatum abisa isan kuyoyoban boro inab.”
23 Jesutä kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ man yäŋpäŋ yäwoŋärek täŋ irirän Baga man yäwoŋärewani ämakät Juda täŋo watä äma ätutä ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuŋ; Ai! Gäk imaka täk täyan ŋo netätä gäwerirän täk täyan?
23 Jesu matabir maiye Tafaror Baremaim run bat bi’obaibiyih. Basit Firis ukwarih naatu Jew hai orot ukwarih hina Jesu biyan hitit hibatiy hio, “O yait fair it iti sawar kusisinaf, naatu yait ibasit ina kubowabow?”
24 Ude iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Näk man kubägän-inik täwet yabäwa näwerirä näkä udegän netä näwerän imaka täk täyat u kowata täwerayäŋ.
24 Jesu iyafutih eo, “Ayu auman au baibat ta’imon kwa anibatiyi kwanao ananowar, imaibo ayu boro anao kwananowar, ayu fair menamaim abai abowabow.
25 Eruk näwerut! Jontä ume ärut yämik täŋkuko u netä iweränkaŋ ume ärut yämik täŋkukonik? Anututä iweränkaŋ täŋkuk ba ini nadäŋpäŋ täk täŋkukonik? Ude yäwet yabäwänä jide yäne yäŋ nadäŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Nin Anututä iwerän täŋkuk yäŋ yänawä Jesutä ŋode niwerayäŋ; A! Upäŋ imata mani nämo nadäŋkuŋ? yäŋ niwerayäŋ yäk.
25 John ana fair menane bai sabuw bapataito itih Godane bai, ai orot maiyow biyahine bai?” Hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? Godane tanao’o i boro nao bo aisim John men kwaitumitum.
26 Täŋ, Jon uwä ini nadäŋpäŋ täŋkuk yäŋ yänawä ämawebetä Jon uwä profet kubä yäŋ nadäŋpäŋ ninta kokwawak nadäŋ nimineŋ yäk.
26 Baise it orot biyanane fair bain tanao, sabuw isah tabirubir anayabin sabuw etei tebitumatum John i God ana dinab orot ta.”
27 Nadäŋ-bäräp yarä nikek ude täŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Nin nämo nadäkamäŋ yäk. Yäwäwä yäwetkuk; Eruk, ude yäkaŋ unita näk udegän netätä näwerirän täk täyat unitäŋo mebäri nämo täwerayäŋ.
27 Imih sabuw Jesu isan hiya’afut hio, “Aki men aso’ob.” Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman boro men anao kwananowar, baibasit menane abai iti sawar asisinaf.
28 — ausente —
28 “Kwa mi’itube kwanotanot? Ana veya ta orot natunatun bairi hima’am basit orot natun ain isan eo, ‘Aro ayu akokok boun inan grape ana masaw inabow.’
29 — ausente —
29 “Naatu kek tamah iya’afut eo, ‘Ayu men akokok.’ Baise ma kafai ana not botabir re in masaw bow.
30 — ausente —
30 “Naatu orot na maiye natun uf isan tit tur i ta’imonaban eo, naatu kek rufut eo, ‘Basit, Regah boro anan.’ Baise kwahir bar ma men in masaw bowamih.
31 Jesutä man wärani u yäwet paotpäŋ yäwetkuk; In jide nadäkaŋ? Nanak netätä nan täŋo man buramiŋkuk? Yäwänä iwetkuŋ; Nanaki monänitä buramiŋkuk yäk.
31 Naatu kek menatan i tamah fanan bai?”
32 Jontä ahäŋpäŋ siwoŋi kuŋat-kuŋat täŋo kädet täwoŋäreŋirän inä unitäŋo man nadäkta bitnäwäkaŋ takis moneŋ yäpani äma ba kädet miŋin webetä nadäŋpäŋ bänepi sukureŋkuŋ. Ude täŋirä yabäŋkuŋo upäŋkaŋ gwäkjin nämo imätkuŋ. Man Jontä yäŋkuko u nämo nadäŋ imiŋpäŋ bänepjin nämo sukureŋkuŋ.
32 Anayabin John Baptist na ef gewasin bai’ufnunin isan bi’obaiyi, kwa men kwaitumitumimih, baise kabay o’onayah, naatu sagasagadiy hitumitum, sawar i kwa’itin, baise men kafa’imo a not uf kwabotabir kwaitumitumimih.”
33 Jesutä ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Näk man wärani kubä täwera nadäwut; Äma ekäni kubätä kome kubäken wain epän täŋ moreŋpäŋ yewa täŋ-äyäŋurek. Täŋpäŋ wain mujipi yeŋ yäwatpäŋ umeni yäpmäkta komeni täŋkaŋ watä ämata yot kubä täŋ yämek. Ude täŋ moreŋpäŋ wain epän u kaŋiwatta äma ätu yepmaŋpän irirä kome ban kubäken kwek. Wain epän watä äma täŋo yot|src="HK076A.jpg" size="span" loc="Top of page" copy="Horace Knowles" ref="Mt 21:33"
33 Jesu eo maiye, “Oroubon tabo kwananowar. Orot me matuwan ana veya ta masaw bo grape tanum, fur ear ituwafut naatu Wine bunubunuw ana hub bai naatu ana masaw sabuw bowayah uwih hima’uh hima i tafaram afa bai nanawanamih in.
34 Kwekopäŋ mujipi yäpmäk-yäpmäk kadäni keräp taŋirän mujipi ätu inita ketpäŋ yäpmäŋ imiŋ äbäkta epän ämaniye yäwerän kuneŋ.
34 Naatu grape hiyamur bairuhin ana veya kakabom, basit orot ana akir wairafih iyafarih hina bowayah biyah ibo au nowahine ai ro’oh bairut isan.
35 Kuŋirä wain epän watä äma unitä äma u yepmäŋitpäŋ däpneŋ; Kubä iŋitpäŋ päripneŋ, kubäwä kumäŋ-kumäŋ utneŋ, kubäwä mobätä utneŋ.
35 “Baise bowayah himisir orot ana akir wairafih hibow, ta hibai hirab, ta hi’asabun morob, naatu ta kabayamaim hirab.
36 Täŋirä wain epän mähemitä nadäŋpäŋ äneŋi epän ämaniye mäyap yäwerän kuŋirä udegän yepmäŋitpäŋ däpneŋ.
36 Orot ana akir wairafih afa’abo iyafarih hina, moumurihika men marasika biyafarih na’atube’emih, baise bowayah himisir akir wairafih hibow, wan hinan isah hisisinaf na’atube hisinaf hibow hirouw.
37 Eruk mäden-inik ŋode nadäwek; Nanakna bureni-iniktä päŋku yäwänä oraŋ imiŋpäŋ mani api buramineŋ yäk. Ude nadäŋpäŋ iniken nanaki iwerän kwek.
37 Uftoro’ot i natun iyun na bowayah isah, not eo, ‘Sabuw boro natu hinakakafiy.’
38 Eruk kwänkaŋ wain epän täŋo watä äma unitä nanaki-inik u kaŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täneŋ; Unitä epän ŋo mähemi api täŋpek yäk. Unita uritna epän ŋo ninta biŋam kaŋ täŋpän!
38 “Baise bowayah orot natun nan hi’itin hio, ‘Iti orot masaw matuwan natun enan kwanatabai tarab emorob, saise iti sawar etei boro it ata sawaramih tanabow.’
39 Ude yäŋpäŋä iwat kireŋpewä yewa gägäni-ken kuŋirän kumäŋ-kumäŋ utneŋ.
39 Hina kek hibai fur ufunane hirouw re hitit hibai hi’asabun morob.”
40 Jesutä man wärani ude yäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Jide nadäkaŋ? Epän mähemitä kuŋpäŋ watä äma u kowata jide täŋ yämek?
40 Naatu Jesu ibatiyih eo, “Masaw matuwan namatabir nanan iti sabuw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?”
41 Yäwänä bämop äma ba Juda täŋo watä äma uken itkuŋo unitä iwetkuŋ; Imaka waki-waki täŋkuŋo unita udegän kowata waki täŋ yämiŋirän paotneŋ yäk. Täŋpäŋ watä äma biani yäwat kireŋpäŋ komeni-ken watä äma tägagänpäŋ yepmaŋirän unitä kadäni kadäni wain mujipi yäpmäŋ imik täneŋ yäk.
41 Hiya’afut hio, “Nati orot bowayah etei boro narauw hinamorob, naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif, saise ai ro’oh hinabiyamur bowayah boro hinirut ibo au nowan hinitin.”
42 Yäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ?
42 Imaibo Jesu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwa’itin.
43 Unita ŋode täwera nadäwut; Inä wain epän watä äma waki ukeŋo udewani. Unita Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokta kädet täŋpipiŋ täwatkaŋ äma äbot kudupi kubä Anutu täŋo gärip terak kuŋatnayäŋ täkaŋ unita kädet api peŋ yämek.
43 “Isan imih a tur ao’owen. Mar ana aiwob kwa biyamaim tema’am boro nabosairen sabuw iyab ub gewasih hitanum teyey boro i nitih.
44 Bek bämopi täweraro uterak äma kubätä maŋpäŋä bumta api urek. Ba bek unitä äma kubä terak maŋpäŋä äma u api däpmäŋ jakŋirek yäk.
44 “Orot yait iti agim afe’en nare narabirab i boro natarsisib, baise agim nare orot babin narabirab boro mutufor nifofob.”
45 Jesutä man wärani ude yäŋirän bämop ämakät Parisi äma unitä nadäwä tärewäpäŋ yäŋkuŋ; Parisi äma ätu|src="Pharis d.jpg" size="col" loc="Top left" copy="Urs Wegmann" ref="Mt 21:45"
45 Firis hai ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu ana oroubon eo hinowar hitatam.
46 Bureni! Man wärani wain epän terak utpäŋ yäyak u ninta yäyak! Ude yäŋpäŋ iŋitpäŋ utnayäŋ nadäŋkuŋopäŋ ämawebeta umuntaŋpäŋ peŋkuŋ.
46 Imih bain fatuminamih himisir, baise sabuw rou’ay hina hima’ama isah hibir. Anayabin sabuw etei Jesu hi’i’itin i God ana dinab orot ta.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Mateus 21 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →