Mateus 13
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NVT
1 Kepma ukengän Jesu yot gänaŋ naniktä äpämaŋ päŋku gwägu gägäni-ken maŋit itkuk.
1 Mais tarde, naquele mesmo dia, Jesus saiu de casa e sentou-se à beira-mar.
2 Maŋit irirän ämawebe äbot pähap ahäŋpäŋ tokŋewä yabäŋpäŋä gäpe terak äroŋkuk. Äro gäpe terak irirän ämawebe bumta gwägu pomi terak itkuŋ.
2 Logo, uma grande multidão se juntou ao seu redor. Então ele entrou num barco, sentou-se e ensinou o povo que permanecia na praia.
3 Irirä man wärani mebäri mebäri yäwetkuk. Yäwetkaŋ man wärani kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Äma kubätä ketem mujipi pikta epäni-ken päŋku mujipi täŋ-irähuttäŋ kwek.
3 Jesus contou várias parábolas, como esta: “Um lavrador saiu para semear.
4 Täŋ-irähuttäŋ kuŋirän mujipi ätu kädet miŋin mäneŋ. Kädet miŋin mäneŋo uwä baraktä yabäŋ ahäŋpäŋ naŋ paotneŋ.
4 Enquanto espalhava as sementes pelo campo, algumas caíram à beira do caminho, e as aves vieram e as comeram.
5 — ausente —
5 Outras sementes caíram em solo rochoso e, não havendo muita terra, germinaram rapidamente,
6 — ausente —
6 mas as plantas logo murcharam sob o calor do sol e secaram, pois não tinham raízes profundas.
7 Täŋ, mujipi ätuwä mup waki gänaŋ mäneŋ. Mup waki gänaŋ maŋirä mup waki unitä äroŋpäŋ uwäk täŋpipiŋ-pewä waŋpäŋ bureni nämo pätneŋ.
7 Outras sementes caíram entre espinhos, que cresceram e sufocaram os brotos.
8 Täŋpäkaŋ mujipi ätuwä kome gakŋi nikekken mäneŋo uwä täga äroneŋ. Äroŋpäŋ bureni ätu ähan pätneŋ. Ätuwä taŋi bumik pätneŋ. Täŋ, ätuwä bumta pätneŋ.
8 Ainda outras caíram em solo fértil e produziram uma colheita trinta, sessenta e até cem vezes maior que a quantidade semeada.
9 Jesutä ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut!
9 Quem é capaz de ouvir, ouça com atenção!”.
10 Jesutä ude yäwänä iwaräntäkiyetä ŋode iwet yabäŋkuŋ; Imata man wärani terak yäwet täyan?
10 Os discípulos vieram e lhe perguntaram: “Por que o senhor usa parábolas quando fala ao povo?”.
11 Yäwäwä ŋode yäwetkuk; Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täk täyak unitäŋo manbiŋam käbop irani u injingän nadäkta yäwani unita in-gänpäŋ täwetat. Äma ätukät nadäkta nämo.
11 Ele respondeu: “A vocês é permitido entender os segredos do reino dos céus, mas a outros não.
12 Unita ket ŋode täwera nadäwut; Äma kubätä imaka Anututä imani u yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä yäpurärätpäŋ bumta imikta yäwani. Täŋ, äma ätuwä nin imaka udewani nikek yäŋ nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nämo! Täŋpäkaŋ imaka iŋitkamäŋ yäŋ jop nadäk täkaŋ uwä yäyomägatta yäwani.
12 Pois ao que tem, mais lhe será dado, e terá em grande quantia; mas do que nada tem, até o que tem lhe será tirado.
13 Mebäri unitagän man wärani terak yäŋpäŋ-yäwoŋärek täyat. Man wärani terak yäwetpewa dapuritä känayäŋ täŋo upäŋkaŋ nämo api kawä tärewek. Ba jukunitä nadänayäŋ täŋo upäŋkaŋ mebäri nämo api nadäwä tumneŋ.
13 É por isso que uso parábolas: eles olham, mas não veem; escutam, mas não ouvem nem entendem.
14 Man täwetat ŋo man profet biani Aisaiatä ŋode kudän täwani udegän;
14 “Cumpre-se, desse modo, a profecia de Isaías que diz: ‘Quando ouvirem o que digo, não entenderão. Quando virem o que faço, não compreenderão.
15 Ämawebe äbot ŋo bänepi nämo imärani. Jukuni pik täŋpani ba dapurita pimiŋ ijiwani.
15 Pois o coração deste povo está endurecido; ouvem com dificuldade e têm os olhos fechados, de modo que seus olhos não veem, e seus ouvidos não ouvem, e seu coração não entende, e não se voltam para mim, nem permitem que eu os cure’.
16 Aisaiatä äma äbot ŋonita ude yäŋkuko upäŋkaŋ Anututä nadäŋ tamiŋirän inä dapunjintä kawä tärek täkaŋ ba jukujintä nadäwä tärek täkaŋ.
16 “Felizes, porém, são seus olhos, pois eles veem; e seus ouvidos, pois eles ouvem.
17 Näk bureni täwetat. Anutu täŋo kehäromi kak täkaŋ uwä profet biani ba äma siwoŋi kuŋarani mäyaptä u kakta gäripi nadäk täŋkuŋo upäŋkaŋ nämo kak täŋkuŋ. Ba manbiŋam apiŋo intä nadäk täkaŋ ŋo nadäkta gäripi nadäk täŋkuŋo upäŋkaŋ nämo nadäk täŋkuŋ.
17 Eu lhes digo a verdade: muitos profetas e justos desejaram ver o que vocês têm visto e ouvir o que vocês têm ouvido, mas não puderam.
18 Eruk notnaye, mujipi pikpik täŋo man wärani täwetkuro unitäŋo mebäri täwerayäŋ.
18 “Agora, ouçam a explicação da parábola sobre o lavrador que saiu para semear.
19 Mujipi täŋ-irähuttäŋ kuŋirän kädet miŋin mäneŋo u jidewani? Mujipi uwä ŋode; Äma kubätä Anutu täŋo yewa gänaŋ ärokärok täŋo man nämo nadäwän tumbeko uwä äma wakitä bänepi-ken mujipi piwani u yomägat yäpmäŋ kwek.
19 As sementes que caíram à beira do caminho representam os que ouvem a mensagem sobre o reino e não a entendem. Então o maligno vem e arranca a semente que foi lançada em seu coração.
20 Täŋ, mujipi kome pidämi, gänaŋ umu mobä uterak mäneŋo u jidewani? Uwä ŋode; Äma kubätä näkŋo manbiŋam kudupi nadäŋpäŋ ukengän gäripi nadäŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarek.
20 As que caíram no solo rochoso representam aqueles que ouvem a mensagem e, sem demora, a recebem com alegria.
21 Upäŋkaŋ bänepi-ken jäwäri nämo täŋpani unita kadäni keräpigän irek. Täŋpäkaŋ näkŋo manta yäŋpäŋ ämatä yäŋärok man iwerit iwan täŋ imiŋit täŋpäwä, nadäkiniki bäräŋeŋ putärewek.
21 Contudo, uma vez que não têm raízes profundas, não duram muito. Assim que enfrentam problemas ou são perseguidos por causa da mensagem, cedo desanimam.
22 Täŋ, mujipi mup waki gänaŋ mäneŋo u jidewani? U äma kubätä näkŋo man kudupi u nadäŋpäŋ bänepi-ken daiŋpäŋ yäpmäŋ kuŋareko uwä kome täŋo tuŋumta nadäwätäk täŋpäŋ moneŋ tuŋum täŋbumbum unitäŋo gäriptä täŋikŋat-pewä näkŋo man kudupi u utpewän kumäŋirän bureni nämo täŋpek.
22 As que caíram entre os espinhos representam outros que ouvem a mensagem, mas logo ela é sufocada pelas preocupações desta vida e pela sedução da riqueza, de modo que não produzem fruto.
23 Täŋ, mujipi kome gakŋiken piweko u jidewani? Uwä ŋode; Äma kubätä näkŋo man kudupi nadäŋpäŋ bänepi-ken peŋpäŋ täŋkehärom taŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarek. Täŋpäkaŋ äma ätuken bureni ähan pätneŋ. Ätukenä taŋi bumik pätneŋ. Täŋ, ätukenä bumta pätneŋ.
23 E as que caíram em solo fértil representam os que ouvem e entendem a mensagem e produzem uma colheita trinta, sessenta e até cem vezes maior que a quantidade semeada”.
24 Ude yäwet paotpäŋ äneŋi man wärani kubä pen ŋode yäwetkuk; Äbot Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwarayäŋ täyak uwä ŋode bumik; Äma kubätä ketem mujipipäŋ yäpmäŋ päŋku epäni-ken piwek.
24 Esta foi outra parábola que Jesus contou: “O reino dos céus é como um agricultor que semeou boas sementes em seu campo.
25 Ketem mujipi piŋkaŋ päŋku parirän bipani ugän iwanitä epän uken päŋku mup mujip, ketem mujipi epän mähemitä piweko ukengän täŋ-irähuttäŋ kwek.
25 Enquanto os servos dormiam, seu inimigo veio, semeou joio no meio do trigo e foi embora.
26 Ude täŋpeŋ kuŋirän mujipitä imätpäŋ käruk äbäŋirä mup mujip waki iwantä täŋ-irähuttäŋ kweko u bok tädotneŋ.
26 Quando a plantação começou a crescer, o joio também cresceu.
27 Tädorirä epän watä ämaniyetä u yabäŋpäŋ epän mähemi iwetneŋ; E! Gäk epänka-ken ketem mujipi tägagänpäŋ piŋkun yäk. Piŋkunopäŋ mup waki äbäkaŋ u jide täŋpäŋ bok ärokaŋ?
27 “Os servos do agricultor vieram e disseram: ‘O campo em que o senhor semeou as boas sementes está cheio de joio. De onde ele veio?’.
28 Yäwäwä yäwerek; Uwä iwan kubätä piŋkukotä ärokaŋ. Yäwänä iwetneŋ; Mup waki u nintä dätne?
28 “‘Um inimigo fez isso’, respondeu o agricultor. “‘Devemos arrancar o joio?’, perguntaram os servos.
29 Yäwäwä epän mähemitä yäwerek; Nämo! In mup waki dätna yäkŋat ketem mujipi piwani u bok dätneŋta yäk.
29 “‘Não’, respondeu ele. ‘Se tirarem o joio, pode acontecer de arrancarem também o trigo.
30 Ketem mujipi piwani bok mup waki ini bok kaŋ ärowut. Äroŋirä ketem bureni yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken ketem bureni yäpani äma yäwerakaŋ yäpmäŋ daniŋpäŋ mup waki däpmäŋpäŋ kädäp gänaŋ pewä ijiwäkaŋ ketem bureni nakta yäwani ugänpäŋ yotna gänaŋ kaŋ pewut yäŋ yäwerek.
30 Deixem os dois crescerem juntos até a colheita. Então, direi aos ceifeiros que separem o joio, amarrem-no em feixes e queimem-no e, depois, guardem o trigo no celeiro’”.
31 Ude yäŋpäŋ man wärani kubä pen ŋode yäŋkuk; Äbot Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwat täyak u päya mujipi kubä wäpi mastat udewani. Ämatä mastat mujipi uwä epänken pik täkaŋ.
31 Então Jesus contou outra parábola: “O reino dos céus é como a semente de mostarda que alguém semeia num campo.
32 Mujipi u täpuri, päya mujipi ätu täŋo gämori-ken itkaŋ. Upäŋkaŋ tädotpäŋ äroŋkaŋ tokän ätu yärepmit täkaŋ, päya bumik ärok täkaŋ. Äroŋpäŋ taŋi täŋpäŋ pähämi obät täk täkaŋ. U momi terak baraktä yori täk täkaŋ.
32 É a menor de todas as sementes, mas se torna a maior das hortaliças; cresce até se transformar em árvore, e vêm as aves e fazem ninho em seus galhos”.
33 Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Man wärani kubä ŋode. Äbot Anututä yabäŋ yäwat täyak u yis udewani. Webe kubätä käräga täŋpa yäŋkaŋ yis täpuri yäpmäŋpäŋ parawa taŋi-kät awähurek. Ude täŋirän yistä parawa kudup gänaŋ kuŋatkaŋ epäni täŋpek.
33 Jesus também contou a seguinte parábola: “O reino dos céus é como o fermento usado por uma mulher para fazer pão. Embora ela coloque apenas uma pequena quantidade de fermento em três medidas de farinha, toda a massa fica fermentada”.
34 Jesutä man yäwet täŋkuko uwä man wäranigän yäwet täŋkuk. Man kwawak kubä nämo yäŋahäŋpäŋ yäwet täŋkukonik.
34 Jesus sempre usava histórias e comparações como essas quando falava às multidões. Na verdade, nunca lhes falava sem usar parábolas.
35 Ude täŋirän profet kubätä man ŋode yäŋkuko u bureni ahäŋkuk;
35 Cumpriu-se, desse modo, o que foi dito por meio do profeta: “Eu lhes falarei por meio de parábolas; explicarei coisas escondidas desde a criação do mundo”.
36 Ude yäŋpäŋ eruk Jesutä äma yepmaŋpän kuŋ moreŋirä yot gänaŋ äroŋkuk. Päro irirän iwaräntäkiyetä iwet yabäŋkuŋ; E! Saguom epän gänaŋ iwantä mup mujip täŋ-irähuttäŋ kuŋkuko unita mebäri yäŋahäwi nadäna yäk.
36 Em seguida, deixando as multidões do lado de fora, Jesus entrou em casa. Seus discípulos lhe pediram: “Por favor, explique-nos a história do joio no campo”.
37 Ude iweräwä yäŋkuk; Äma säguom mujipi piŋkuko uwä Äma Bureni-inik.
37 Jesus respondeu: “O Filho do Homem é o agricultor que planta as boas sementes.
38 Epäni uwä kome pähap ŋo. Ketem mujipi piŋkuko uwä ämawebe Anututä yabäŋ yäwat täyak. Täŋ, mup waki uwä äma waki Satan täŋo äboriye.
38 O campo é o mundo, e as boas sementes são o povo do reino. O joio são as pessoas que pertencem ao maligno,
39 Ba iwanä, epänken mup waki piŋkuko u Satan. Saguom yäpmäk-yäpmäk kadäni uwä tärek-tärek kadäni pähap. Täŋpäkaŋ ketem bureni yäpani äma uwä Anutu täŋo aŋeroniye.
39 e o inimigo que plantou o joio no meio do trigo é o diabo. A colheita é o fim dos tempos, e os que fazem a colheita são os anjos.
40 Mup waki dätpäŋ kädäp-ken pewä kuŋkuŋo uwä tärek-tärek kadäni-ken ude api ahäwek.
40 “Da mesma forma que o joio é separado e queimado no fogo, assim será no fim dos tempos.
41 — ausente —
41 O Filho do Homem enviará seus anjos, e eles removerão do reino tudo que produz pecado e todos que praticam o mal
42 — ausente —
42 e os lançarão numa fornalha ardente, onde haverá choro e ranger de dentes.
43 Täŋpäkaŋ ämawebe Anututä inita yäpmäŋ daniwayäŋ täyak uwä yewani gänaŋ itkaŋ kudän siwoŋi täŋ yäpmäŋ äbuŋo unitä edap ude api ijiŋ-yäŋeneŋ. Eruk, äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut!
43 Então os justos brilharão como o sol no reino de seu Pai. Quem é capaz de ouvir, ouça com atenção!”
44 Jesutä man ude yäŋpäŋ man wärani kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk; Äma ätu Anutu täŋo yewa gänaŋ ärokta gäripi-inik nadäk täkaŋ uwä ŋode bumik; Kadäni kubä äma kubätä epän tobät kubäken kuŋatkaŋ tuŋum säkgämän kubä ämatä bian-inik pewani u kaŋ-ahäwek. Kaŋ-ahäŋpäŋ yäwek; Wisikna! Näkŋata korewayäŋ nadätat yäk. Jide täŋpäŋ yäpet? Ude yäŋpäŋ tuŋum u yäpmäŋkaŋ kome ini ukengän äneŋi käbop pewek. Eruk peŋkaŋ päŋku iniken tuŋum kuduptagän ämata yämiŋpäŋ moneŋ yäpek. Moneŋ yäpmäŋkaŋ kome, tuŋum säkgämän kaŋ-ahäweko u inita suwaŋkaŋ tuŋum uwä yäpek.
44 “O reino dos céus é como um tesouro escondido que um homem descobriu num campo. Em seu entusiasmo, ele o escondeu novamente, vendeu tudo que tinha e, com o dinheiro da venda, comprou aquele campo.”
45 Jesutä ude yäŋpäŋ man wärani kubä pen ŋode yäwetgän täŋkuk; Eruk, äma ätu Anutu täŋo yewa gänaŋ ärokta gäripi-inik nadäk täkaŋ uwä ŋode bumik; Äma kubätä omäk tägatäga yäpmäkta wäyäkŋek epän täŋpek.
45 “O reino dos céus também é como um negociante que procurava pérolas da melhor qualidade.
46 Kadäni kubäken äma uwä omäk tägagämän-inik kubä kaŋ-ahäwek. Ude kaŋpäŋ nadäŋkaŋ päŋku iniken tuŋum kudup ämata yämiŋpäŋ moneŋ yäpmäŋkaŋ päŋku omäk tägagämän-inik u suwawek.
46 Quando descobriu uma pérola de grande valor, vendeu tudo que tinha e, com o dinheiro da venda, comprou a tal pérola.”
47 Jesutä ude yäŋpäŋ man wärani kubä pen ŋode yäwetgän täŋkuk; Anututä ämawebe intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwarayäŋ täyak uwä ŋode bumik; Ämatä yäk gwägu tom yäpani pewä gwägu gänaŋ äpmoŋirän gwägu tom mebäri mebäri u gänaŋ äpmoneŋ.
47 “O reino dos céus é, ainda, como uma rede de pesca que foi lançada ao mar e pegou peixes de todo tipo.
48 Äpmoŋpäŋ tokŋeŋirä gägäni-ken wädäŋ-pewä äbäŋirän tom yäpmäŋ daniŋpäŋ gwägu tom näŋpani gäpe-ken säkgämän peŋkaŋ waki, nämo näŋpani äneŋi ureŋ täŋpä gwägu gänaŋ äpmoneŋ.
48 Quando a rede estava cheia, os pescadores a arrastaram até a praia, sentaram-se e juntaram os peixes bons em cestos, jogando fora os ruins.
49 — ausente —
49 Assim será no fim dos tempos. Os anjos virão, separarão os perversos dos justos
50 — ausente —
50 e os lançarão na fornalha ardente, onde haverá choro e ranger de dentes.
51 Jesutä ude yäŋpäŋ iwaräntäkiye yäwet yabäŋkuk; In man wärani yäro u mebäri nadäwä tumäŋkaŋ? Yäwänä yäŋkuŋ; Nadäna tumäŋkaŋ yäk.
51 Vocês entendem todas essas coisas?” “Sim”, responderam eles.
52 Ude yäŋirä yäwetkuk; Inä Anutu täŋo man yäŋpäŋ-yäwoŋärek äma ude itkaŋ. Anututä yabäŋ yäwat epän täk täyak unitäŋo man kädetta mebäri nadäk täkaŋ unita in yot mähemi kubä udewani. Yot mähemi uwä yori gänaŋ äroŋpäŋ tuŋum käwut-ken nanik tuŋum biani bok kodaki bok yäpmäŋpäŋ äbot kubä-kengän pewek. Täŋpäkaŋ in udegän, Anutu täŋo man biani nadäŋit, apiŋo Anutu täŋo man kädet kodaki täwetpäŋ täwoŋäretat u nadäŋit täk täkaŋ.
52 Então ele acrescentou: “Todo mestre da lei que se torna discípulo no reino dos céus é como o dono de uma casa que tira do seu tesouro verdades preciosas, tanto novas como velhas”.
53 Jesu u man wärani mebäri mebäri yäŋkä yäŋ paotpäŋ yotpärare u peŋpeŋ kuŋkuk.
53 Quando Jesus terminou de contar essas parábolas, deixou aquela região
54 Kumaŋ päŋku ini yotpärare-ken ahäŋpäŋ käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ Anutu täŋo man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋirän ämawebetä nadäwä inide kubä täŋpäpäŋ yäŋkuŋ; Nadäk nadäk pähap ba kudän kudupi täkta kehäromi u de yäpuk?
54 e voltou para Nazaré, cidade onde tinha morado. Enquanto ensinava na sinagoga, todos se admiravam e perguntavam: “De onde lhe vêm a sabedoria e o poder para realizar milagres?
55 Unitäŋo mebäri nadäkamäŋ. U äma jopi, yot täŋpani täŋo nanak yäk. Miŋi wäpi nadäkamäŋ, u Maria. Noriye imaka, nadäkamäŋ, u Jems, Joses, Saimon kenta Judas yäk.
55 Não é esse o filho do carpinteiro? Conhecemos Maria, sua mãe, e também seus irmãos, Tiago, José, Simão e Judas.
56 Ba wanoriye ninkät penta it täkamäŋ ŋo. Upäŋkaŋ imaka kudän kudupi täkta kehäromi ba nadäk-nadäk pähap u de yäpuk?
56 Todas as suas irmãs moram aqui, entre nós. Onde ele aprendeu todas essas coisas?”.
57 Ude yäŋpäŋ nadäwä waŋkuŋ. Ude täŋirä Jesutä yäwetkuk; Komeni komeni ämawebe Anutu täŋo epän äma oraŋ yämik täkaŋ upäŋkaŋ ini komeken nanik ba noriye miŋiye naniye u bitnäk täkaŋ.
57 E sentiam-se muito ofendidos. Então Jesus lhes disse: “Um profeta recebe honra em toda parte, menos em sua cidade e entre sua própria família”.
58 Täŋpäkaŋ ämawebe kome u naniktä Jesuta nadäkinik nämo täŋkaŋ bitnäwäpäŋ kome uken kudän kudupi mäyap nämo täŋkuk.
58 E, por causa da incredulidade deles, realizou ali apenas uns poucos milagres.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.