Marcos 8
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 — ausente —
1 Veya nati wanawananamaim sabuw rou’ay gagamin tabo hiru’ay maiye. Nati ana maramaim sabuw isah men abistan ta ma’am boro hita’aan aurih bay en. Jesu ana bai’ufununayah eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo,
2 — ausente —
2 “Ayu sabuw iti ai’itih abiyababan anayabin hina bairi ama’am veya tounu sawar naatu boun boro abistan hina’aan.
3 Jop yepmana päŋku kädet miŋin nakta kumneŋ. Ätu ban naniktä äbuŋ yäk.
3 Ayu a murumurubih aniyafarih au bar hinanan, asir boro efamaim bayumih matah nabib anayabin sabuw afa ef yok hina.”
4 Ude yäweränä iwaräntäkiyetä iwetkuŋ; Kome jopi-ken ŋodeken ketem deken nanikpäŋ yäpmäŋpäŋ äma äbot ŋodewanita yämine?
4 Naatu bai’ufununayah Jesu hiya’afut hi’u, “Iti i arar yan tama’am, bay boro menamaim tanab sabuw tanituwih?”
5 Yäwäwä yäwetkuk; Inken käräga jidetä itkaŋ? Yäweränä iwetkuŋ; 7tägän itkaŋ yäk.
5 Jesu ibatiyih eo, “Bo kwa aur rafiy bai’ab tema’am?” Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Rafiy fafar etei umat roun rou’ab.”
6 Ude iwerä nadäŋkaŋ Jesutä ämawebe yäwet-pewän kome terak maŋit yäpmäŋ kuŋkuŋ. Täŋkaŋ käräga 7 ŋokeŋo yäpmäŋpäŋ Ekäni bänep täga man iwetkaŋ tokätpäŋ iwaräntäkiyeta yämiŋkuk. Yämänkaŋä iwaräntäkiyetä ämawebe päke unita yämiŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ.
6 Jesu sabuw iuwih me yan himarir naatu rafiy fafar etei umat roun rou’ab bow God ana merar yi naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
7 Täŋkaŋ gwägu tom yarägän itkuŋo u udegän Ekäni bänep täga man iwetkaŋ yäpmäŋ daniŋpäŋ iwaräntäkiyeta yämänkaŋ ämawebeta yämiŋkuŋ.
7 Na’atube siy gidigidih matan ta auman bow God ana merar yi naatu ana bai’ufununayah iuwih hibow sabuw hifaramih.
8 Yämä äma 4,000 bumik itkuŋo u naŋpäŋ koki täŋkuŋ. Naŋpä tägawäpäŋ ketem ätu jop patkuŋo uwä iwaräntäkiyetä yäpmäŋpäŋ yäk 7 ude daiwä tokŋeŋkuŋ.
8 Sabuw etei’imak hi’aa hai fofonin bai, naatu bay hi’aa ufunamaim momosarih bai’ufununayah hibiwanen sakasak etei umat roun rou’ab awah hikartanen.
9 Ude täŋkaŋ ämawebe u yäwet-pewän ini komen komen kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.
9 Sabuw etei i 4,000 na’atube hiru’ay, imaibo Jesu sabuw iyafarih hai ubar hin.
10 Kuŋ moreŋirä Jesu iwaräntäkiye-kät gäpe terak äroŋpeŋ päŋku Dalmanuta komeken uken ahäŋkuŋ.
10 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi wa tafan hiyen hin tafaram Daramanuta wanawananamaim hitit.
11 Uken ahäŋpäŋ irirä Parisi äma ätu Jesuken äbäŋpäŋ manken tena yäŋkaŋ yäŋyabäk kehäromigän iwetpäŋ ŋode iwet yabäŋkuŋ; Ai! Kudän kudupi kubä täŋiri kaŋpäŋ Anututä gepmaŋpän äpun yäŋ nadäna!
11 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit hibusuruf hibabatiy baikubibiruwin isan, hai kok i ina’inan ta marane tasinaf hita’itin.
12 Iwerirä Jesutä gaŋani nadäŋpäŋ yäwetkuk; Äma udewani imata kudän kudupi täŋiri känayäŋ yäŋkaŋ nadäk täkaŋ? Näk bureni täwetat. Näk kudän kudupi kubä nämoinik täwoŋärewayäŋ!
12 Jesu kwairin tom naatu iyafutih eo, “Aisim iti boun ana sabuw ina’inanen itin isan tefefeyan? Anababatun a tur ao’owen, ina’inan ta boro men iti boun ana sabuw isah ana sinaf hina’itinimih!”
13 Ude yäŋpäŋä yepmaŋpeŋ iwaräntäkiye yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ gäpe terak äromaŋ gwägu ani kukŋi udude käda äroŋkuŋ.
13 Basit nati’imaim sabuw ihamiyih wa afe’en yen rabon harew kukuf rewan rounane.
14 Täŋpäkaŋ iwaräntäkiyetä guŋ taŋpäŋ käräga däkum mäyap nämo yäpuŋ. Gäpe terak kubägän itkuko ugänpäŋ yäpuŋ.
14 Bai’ufununayah nuhih bur rafiy ta baina’e i rafiy fafar ta’imonamo hibai hitit wa hisra’at hirabon.
15 Eruk kuŋtäŋgän Jesutä man ŋode yäwetkuk; In Parisi ämakät Herot täŋo yis unita ket nadäŋpäŋ kaŋ kuŋarut!
15 Jesu iten ya’ih eo, “Mata toniwa’an kwanakaifi gewas, Pharisee naatu Herod bairi hai faraw ra’ara’at wabin yeast isan.”
16 Yäweränä iwaräntäkiyetä ini-tägän näwetgäwet täŋpäŋ yäŋkuŋ; Kärägata guŋ taŋpeŋ äbämäŋo unita käwep nadäŋpäŋ niwetak yäk.
16 Naatu bai’ufununayah taiyuwih hima hibabatiyih, “Iti eo anayabin it rafiy ta men tabai tanan isan.”
17 Man ude yäŋirä Jesutä nadäŋpäŋ yäwetkuk; Kärägata guŋ taŋpeŋ äbäŋopäŋ imata yäŋpäŋ-nadäk täkaŋ? Wari wari täwet yäpmäŋ äbäk täyat u mebäri nämo nadäkaŋ? Bänepjin nämo piräreyätak?
17 Jesu so’ob i abistan isan hima hio, imih ibatiyih, “Aisim rafiy baina’e tanan isan kwama kwao’o? Kwa mata men toiwa’an naatu tur naniyan men kwabaib? Dogor boro’ika tefofokar?
18 Dapunjin tumbani ba jukujintä nämo nadäk täkaŋ? Täŋä ketem yepmäŋ towiŋkuro u yabäŋpäŋ-nadäk täŋpäŋ guŋ taŋkuŋ?
18 Mata ema’am baise men kwa’i’itin, tain ema’am baise men kwanonowar? Naatu men kwanotanot,
19 Käräga 5 yäpmäŋ daniŋpäŋ äma 5,000ta yämiŋira kokoki itgän täŋkuŋo u yäk jide daiŋkuŋ? Yäwerän 12 yäŋ iwetkuŋ.
19 Ayu rafiy fafar etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw etei 5,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?” Bai’ufununayah hiya’fut hio, “Sakasak etei 12.
20 Ba käräga 7 yäpmäŋ daniŋpäŋ äma 4,000 yepmäŋ towiŋira kokoki itgän täŋkuŋo u yäk jide daiŋkuŋ? Ude yäwänä 7 yäŋ iwetkuŋ.
20 Bo rafiy etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw 4,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?”
21 Yäwäwä yäwetkuk; Upäŋ imata nämo nadäwä tumäŋkaŋ?
21 Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Sakasak etei umat roun rou’ab.” Jesu iuwih eo, “Kwa i boro’ika kwakakasiy.”
22 Ude yäweränkaŋ gwägu terak kuŋtäŋgän Betsaida komeken ahäŋkuŋ. Ahäŋirä uken äma ätutä noripak dapuri tumbani yäŋikŋat yäpmäŋ Jesuken kuŋkuŋ. Päŋku dubini-ken ahäŋpäŋä Jesutä keri dapuri waki terak peŋirän tägawän yäŋpäŋ butewaki man iwetkuŋ.
22 Hina tafaram Bethsaida hitit imaim sabuw afa orot matan fim hibai hina Jesu biyan hitit butubunin isan hifefeyan.
23 Eruk ude iwerirä Jesutä äma uwä iŋitpäŋ yäŋikŋat yäpmäŋ yotpärare gägäni-ken kuŋkuk. Päŋku dapuri-ken iwit utpäŋ keritä gupi terak peŋpäŋ iwetkuk; Imaka kubä käyan ba nämo?
23 Jesu orot matan fim uman bai hairi bar merar hihamiy hitit hin sa’ab, Jesu orot matan kwaitutur uman matanamaim rumum naatu ibatiy, “Sawar afa ku’i’itah?”
24 Iweränä yäŋkuk; Ai, äma yabätat upäŋkaŋ u wäranigän, päya ude bumik yabätat. Ket nämo yabätat yäk.
24 Orot nuw ra’at naatu eo, “U, ayu sabuw ai’itih, baise ai’itih i boun ai’ibe hibat tereremor.”
25 Ude yäwänä Jesutä keri dapuri-ken äneŋi peŋirän eruk dapun säkgämän ijiwän kuŋkuŋ. Ijiwän kwäpäŋ imaka kudup kwawakgän yabäŋkuk.
25 Jesu iban maiye umanamaim orot matan rumum. Imaibo orot matan kubuna nuw naatu sawar itih gewagewas.
26 Ude täŋpänä Jesutä iwetkuk; Gäkŋa yotken siwoŋi kuyi. Yotpärare-ken äroweno.
26 Jesu orot ana ubar biyafar iu, “Men ina’intabir maiye inan nati bar merar inatitamih.”
27 Ude täŋkaŋ Jesu iwaräntäkiye-kät Sisaria Pilipai komeken kuŋkuŋ. Kuŋtäŋgän iwaräntäkiye ŋode yäwet yabäŋkuk; Ämawebetä näka netä yäŋ näwet täkaŋ?
27 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar Caesarea Philip i wanawananamaim hitit, efamaim hinan ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwao anowar, sabuw ayu isou i mi’itube te’o kwanonowar?”
28 Yäwänä iwetkuŋ; Ätutäwä Jon ume ärut yämani yäŋ yäk täkaŋ. Ba ätutäwä gäk profet biani Elaija yäŋ yäk täkaŋ. Täŋ, ätutäwä profet bian itkuŋo uken nanik kubä yäŋ yäk täkaŋ.
28 Hiya’afut hio, “Sabuw afa te’eo o i John Baptist, afa Elijah, naatu afa i dinab orot ta.”
29 Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Täŋpäkaŋ injinä näkawä netä yäŋ yäk täkaŋ? Yäwänä Pitatä iwetkuk; Gäk Kristo, Anututä bian nin täŋkentäŋ nimikta iwoyäwani u yäk.
29 Naatu Jesu ibatiyih, “Bo kwa mi’itube ayu isou kwa’o?” Peter iya’afut eo, “O i Roubininenayan.”
30 Ude yäwänä Jesutä iniken mebäri äma ätu nämoinik yäwetneŋ yäŋpäŋ yäniŋ bitnäŋkuk.
30 Naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen ayu isou.”
31 Kadäni uken Jesutä yäput peŋpäŋ man ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk; Äma Bureni-inik uwä komi mäyap api nadäwek. Täŋpäkaŋ Juda täŋo äma ekäni, ba bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani äma unitä Äma Bureni-inik mäde ut imiŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ api utneŋ. Täŋkaŋ utpäŋ änenayäŋ täŋopäŋ kepma yaräkubä täreŋirän äneŋi api akwek.
31 Naatu Jesu busuruf ma i’obaibiyih eo, “Orot Natun i boro sawar moumurih wanawanan narun ni’akir. Jew sabuw hai ukwarih, firis ukwarih, ofafar kirumayah boro hinakwahir naatu hinarab namorob, baise veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Man u yäŋkwawa tawänkaŋ Pitatä inigän yäŋikŋat yäpmäŋ päŋku ibeŋkuk.
32 Tur bebeyan iti na’atube eo hinowar, Peter bai hairi hin sa’ab naatu busuruf Jesu kwarar eofafar.
33 Täŋpänä Jesutä äyäŋutpäŋ iwaräntäkiye yabäŋpäŋ Pita iwetkuk; Satan, gäk kewe! Gäk man nadätan uwä Anutu-ken nanik nämo. Uwä äma täŋo nadäk-nadäkgän.
33 Baise Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah nuw naatu Peter kwarar iu, “Au’uf kwen Satan mowan, o a not i men Godane enan, baise orotone enan.”
34 Jesutä ude yäŋpäŋ ämawebe päke u itkuŋo ukät iwaräntäkiye yäŋpewän äbäpäŋ ŋode yäwetkuk; Äma kubätä näk näwarayäŋ nadäŋpäŋä iniken bänep nadäk-nadäki mäde ut imiŋpäŋ bäräpi näkä kotawayäŋ täyat udegän päya kwakäpi buramiŋkaŋ gwäk pimiŋpäŋ kaŋ näwarän.
34 Jesu ana bai’ufununayah sabuw bairi eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait nakok ayu bai’ufununu’umih taiyuwin nakwahir ana onaf na’abar ayu ni’ufnunu.
35 Täŋpäkaŋ äma kubätä iniken irit kuŋat-kuŋarita iyap taŋpäŋä u api paorek. Upäŋkaŋ äma kubätä näka yäŋpäŋ iniken irit kuŋat-kuŋari iniŋ kireŋpäŋ näkŋo Manbiŋam Täga yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä irit kehäromi api kaŋ-ahäwek.
35 Anayabin orot yait taiyuwin ana yawas ebobotan boro nikasiy, baise orot yait ayu wabu isan naatu tur gewasin isan ana yawas nakwakwahir boro natita’ur.
36 Täŋ, äma kubätä kome täŋo imaka kudup peŋ bäyaŋpäŋ yäpmäŋ kuŋattäŋgän paot-paotta biŋam täŋpeko uwä tägawek?
36 Orot tafaram tutufin etei nab nabiyasisir wanawanan i namomorob ana gewasin boro abisa nab?
37 Äma udewani Anutu mäde ut imiŋpäŋ kuŋarayäŋ täko uwä irit kehäromi yäpmäkta kädetta api wäyäkwek.
37 Men abisa ta ema’am boro orot nab ana yawas natubun nab maiye.
38 Nadäkaŋ? Äma Bureni-iniktä nani täŋo tuŋum epmäget kudän ikek kudupi aŋeroniye-kät api äpneŋ. Kadäni uken äma kubätä äma änok gwäjiwani, Anutu täŋo man peŋawäk täk täŋpani ŋo bämopi-ken itpäŋ wäpna ba manna biŋam mäde ut imayäŋ täko uwä, Äma Bureni-inik uwä udegän äma unita mäde api ut imek.
38 Anayabin iti boun i veya kakafin, God bat ufutin naatu tenagogor i erara’at, imih yait ayu isou naatu au tur isan biya na’ohow, Orot Natun boro obo isa biyan na’ohow Tamah ana marakaw wanawanan ana tounamatar kakafiyih bairi hinanan ana veya’amaim.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.