Marcos 4
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Jesutä äneŋi Galili gwägu gägäni-ken äpmoŋpäŋ ämawebe man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk. Täŋ irirän ämawebe mäyap äbä itgwäjiŋpewä Jesu uwä gäpe terak punin äro maŋit itkaŋ ämawebe gwägu gägäni-ken it yäpmäŋ kwäkaŋ Jesutä manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk.Jesutä pom terak man yäwetkuk|src="HK065A.jpg" size="span" loc="Bottom" copy="Horace Knowles" ref="Mk 4:1..."
1 Iban maiye Jesu harew Galilee sisibinamaim ana bai’ubaiyen bai tit. Sabuw i himour kwanekwan imih i wa afe’en yen mare naatu sabuw harew sisibin dones yan himarir
2 Täŋpäŋä man wärani mäyap yäwetpäŋä kubä pen ŋode yäwetkuk;
2 naatu i oroubonamaim sawar moumurih na’in i’obaiyih eo.
3 Juku peŋpäŋ man wärani täwerayäŋ täyat ŋo ket nadäwut! Äma kubätä ketem mujipi pikta epäni-ken päŋku mujipi täŋ-irähuttäŋ kwek.
3 “Kwananowar! Masaw bowayan ana masawamaim ub tanumamih in.
4 Täŋ-irähuttäŋ kuŋirän mujipi ätu kädet miŋin mäneŋ. Kädet miŋin mäneŋo uwä baraktä yabäŋ ahäŋpäŋ naŋ paotneŋ.
4 Naatu ana ub tata’asi’asiy ana maramaim ub afa i ef yan hira’iy, naatu mamu hina hibow hi’aa.
5 Täŋkaŋ mujipi ätuwä kome taŋi nämo, gänaŋ umu mobä, uterak maŋ tädotneŋ.
5 Ub afa i karakarar yan kamar men gagamin yanamaim hira’iy, naatu saisewat hikuboubunih hiyen, anayabin me kikimin baban inu’in.
6 Kome u pidämigän, gänaŋ umu mobä unita jäwäri punin itkaŋ bäräŋeŋ tädotneŋ. Bäräŋeŋ tädotneŋo upäŋkaŋ edaptä yeŋpewän kubit täneŋ.
6 Imih veya yen rararan ana mar ana fora’abinamaim, nati ub hikukubounih i hi’arat himorob, anayabin ah wairoron i men ra’iy me babanika.
7 Täŋ, mujipi ätuwä mup waki gänaŋ mäneŋ. Mup gänaŋ maŋirä mup waki unitä äroŋpäŋ uwäk täŋpipiŋ-pewä waŋpäŋ bureni nämo pätneŋ.
7 Ub afa i fotan kokor wanawanan hira’iy, naatu ro’oh men matar, anayabin fotan yen fafa rab isuk.
8 Täŋpäkaŋ mujipi ätuwä kome gakŋi nikekken mäneŋo uwä täga äroneŋ. Äroŋpäŋ bureni ätu ähan pätneŋ. Ätuwä taŋi bumik pätneŋ. Täŋ, ätuwä bumta pätneŋ.
8 Baise ub afa i me gewasin yan hira’iy, naatu hikubounih hiyen hibiw, afa i magamagar 30 na’atube, afa i rubirubih 60 na’atube, naatu afa i hiwai re 100 na’atube.”
9 Man ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut!
9 Naatu Jesu iuwih eo, “O yait tain nama’am na’at iti tur nanowar ininotanot.”
10 Täŋpäkaŋ ämawebe ätu kuŋ moreŋirä Jesu iniken iwaräntäkiye-kät noriye ätukät man wärani yäwetkuko unitäŋo mebärita iwet yabäŋkuŋ.
10 Jesu akisin ma’am ana maramaim ana bai’ufununayah nah 12 naatu sabuw afa iyab tur hinonowar hina hibatiy oroubon anayabin so’ob isan.
11 Iwet yabäwäwä yäŋkuk; Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täk täyak unitäŋo manbiŋam käbop irani injingän nadäkta yäwani unita in-gänpäŋ täwetat. Upäŋkaŋ ämawebe päke u nämo nadäwä tumäk täkaŋ unita u man wäranigän yäŋ nadäk täkaŋ.
11 Naatu iuwih, “God ana aiwob ana buriburin i hibai kwa hit. Baise iyab no ufunamaim tema’am sawar etei i boro oroubonamaim hina’uwih.
12 Man unitagän profet kubätä bian ŋode kudän täŋkuk;
12 Saise,
13 Jesutä ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Man wärani täweraro unitäŋo mebäri nadäkaŋ ba nämo? In mebäri nämo nadäwä tumäŋirä man wärani ätu yäwawä jide täŋpäŋ nadäwä täreneŋ?
13 Naatu Jesu i’uwih, “Kwa iti oroubon naniyan men kwanabaib na’at oroubon afa auman naniyah boro mi’itube kwanaso’ob?
14 Man wärani täweraro unitäŋo mebäri ŋode; Äma näkŋo man kudupi yäŋahäk täkaŋ uwä äma mujipi täŋ-irähuttäŋ kweko udewani.
14 Masaw bowayan i God ana tur ub na’atube ta’asiy re.
15 Täŋä ämawebe ätu näkŋo man kudupi nadäŋpäŋ bänepi-ken peŋirä Satantä yäyomägat täyak uwä mujipi kädet miŋin pewän mäneŋo udewani.
15 Sabuw afa i ub ef yan ta’asi’asiyen hire’erebe, God ana tur tenonowar ufunamaim, Satan boro nan abisa re hai yawasamaim tatanum boro nabosair.
16 Täŋpäŋ ämawebe ätu näkŋo man kudupi pengän nadäŋkaŋ gäripi nadäk täkaŋ uwä mujipi kome pidämi, gänaŋ umu mobä uterak piweko udewani.
16 Afa i ub karakarar yanamaim hire’erebe, tur gewasin tenonowar ana veya i boro matah nakabiy ereyasisir auman hinab.
17 Unita ämawebe udewani uwä näkŋo man bänepi-ken jäwäri ket nämo äpmoŋpani unita man u kadäni keräpigän yäpmäŋ kuŋatneŋ. Bäräpi kubä ba näkŋo man yäŋahäŋirä yäŋärok man yäwerit iwan täŋ yämiŋit täŋpäwä kwitaŋpäŋ näkŋo man kudupi u bäräŋeŋ peneŋ.
17 Baise i an wairoroh en, imih boro men maninaka nawainabih, anayabin tur gewasin hibaib isan ahay waf naatu bai’akir kakafin wanawanan hinarur ana maramaim i boro saisewat hinare.
18 — ausente —
18 Naatu baise ub afa i fotan kokor wanawanan hire’erebe, i tur gewasin tenonowar,
19 — ausente —
19 baise i hai yababan biyah ana yasisir isan, totobuyoy ana baitenbibiren, naatu hai kok sawar ta ta men gewasih erun, tur gewasin hai yawasamaim erabirab, imih men ebiwamih.
20 Täŋpäkaŋ ämawebe ätu näkŋo man kudupi nadäŋkaŋ bänepi-ken peŋpäŋ kehäromi yäpmäŋ kuŋat täkaŋ uwä mujipi kome gakŋi terak piweko u bureni ähan ba taŋi bumik ba bumta ahäneŋo udewani.
20 Naatu sabuw afa i ub me gewasin yanamaim hire’ere’ebe, tur hinowar hibasit hibai naatu hai yawasamaim ro’on matar, afa i 30, afa 60, naatu afa i 100.”
21 Jesutä manbiŋam u yäŋ paotpäŋä äneŋi yäwetkuk; Äma kubätä topän ijiŋpäŋ käbot gänaŋ ba käwut-ken pewek? Nämoinik! Kwawakgän pewänkaŋ ijiŋ-yäŋewek.
21 Naatu i’uwih, “Kwa ramef kwabito’ab i noukwatamaim kwatatarafut? O gem babanamaim kwaya’iyai? Ai ana sisikofamaim kwasisikof?
22 Bureni! Imaka imaka apiŋo käbop itkaŋ uwä mäden kwawak ahäŋirä api yabäŋpäŋ-nadäneŋ. Ba imaka imaka ämatä yejämäk täkaŋ uwä äneŋpäŋ kwawak api peneŋ.
22 Anayabin sawar abisa baibunuwenamaim ti’inu’in boro hinagatur, naatu sawar abisa wa’iwa’irih ti’inu’in boro hinatit hinibebeyan.
23 Unita äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut!
23 O yait tain nama’am na’at iti tur inanowar inanot!”
24 Man täwet täyat uwä ket nadäk täkot. In näkŋo man kudupi nadäŋ namiŋpäŋ nadäk-nadäkjin-ken ähan peŋpäŋ nadäneŋo uwä Anututä ätukät yäpurärät tamiŋirän taŋi nadäneŋ.
24 Ibanak iuwih maiye, “Kwananowar gewas! O sabuw kufufufunih na’atube, nati fufun ta’imonamaim boro God o nafufuni, baise boro afe’enamaim naya’abar auman nafufuni.
25 Unita in ŋode nadäwut; Äma kubätä imaka imani u yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä imaka imani uwä yäpurärätpäŋ bumta imikta yäwani. Upäŋkaŋ äma kubätä imaka imani u nämo yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä imaka imani u äneŋi yomägatta yäwani.
25 Yait aurin ema’am boro afe’en hinaya’abar hinitin, yait aurin en, abistanawat biyan ti’inu’in boro hinabosair.”
26 Ude yäŋpäŋ äneŋi man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Man wärani kubä ŋode täwera nadäwut; Äbot Anututä yabäŋ yäwat täyak uwä ŋodewani; Äma kubätä mujipi epäni-ken piŋtäŋ kwek.
26 Ibanak eo maiye, “God ana aiwob i orot ub me yan tatanum na’atube.
27 Piŋ moreŋkaŋ kuŋirän bipani kepma yarä-yarä itpäŋ mebäri nämo kaŋpäŋ nadäŋirän käruk imätpäŋ amneŋ.
27 Fai mar in emimisir, i men so’ob ub i mi’itube kuboun yen erara’at.
28 Kometä ini-tägän gakŋi yämiŋirän tädotpäŋ pähämi pitpäŋ äroŋpäŋ bureni pätneŋ.
28 Me akisin ub ituw eyey, wantoro’ot i boro nakufufun, naatu naiwan nayai, imaibo boro niw ro’on namatar.
29 Eruk bureni patpäŋ tägaŋirä pugerek. Täŋpäkaŋ äbot Anututä yabäŋ yäwat täyak u udewani.
29 Naatu sanabey ibiyamur ana maramaim, masaw bowayan boro ana nikok nab natit nan natar.”
30 Jesutä ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Man wärani jide u täwerira Anutu täŋo yabäŋ yäwat epän unitäŋo mebärita nadäwä täreneŋ? Eruk, kubä ŋode; Äbot Anututä yabäŋ yäwat täyak u ŋodewani;
30 Naatu ibanak eo maiye, “God ana aiwob boro abisa’amaim tanayai tanao, o oroubon boro menatanamaim tanakubuna kwananowar?
31 — ausente —
31 I ana itinin i momor ro’on kikimin maiyow na’atube, tafaramamaim iti ro’on i kikimin maiyow o boro me yan inatanum.
32 — ausente —
32 Baise inatatanun ufunamaim, boro nara’at nayen masaw etei nanatabir, ai gagamin famefamen auman namatar, naatu famenamaim mamu boro hinan hinabatar.”
33 Täŋpäkaŋ Jesutä ämawebe täŋo nadäk-nadäki yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ nadäk-nadäkitä täga iŋitnaŋi udegän Anutu täŋo manbiŋam man wärani terakgän yäwet täŋkukonik.
33 Oroubon maumurih na’in iti na’atube imaim binan sabuw hima hinowar, saife isah tirerereb naniyan hitab.
34 Man mebäri kwawak nämo yäwetkaŋ man wärani terakgän yäwet täŋkukonik. Täŋpäkaŋ man mebäri uwä iwaräntäkiye-kät inigän itkaŋ yäwet täŋkukonik.
34 Sabuw isah i oroubonamaim eo hinonowar, baise nabinamaim oroubon hai yabih i ana bai’ufununayah eo hinonowar.
35 Eruk kepma ukengän kome bipmäŋirän Jesutä iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; Gwägu kukŋi udude käda kuna yäk.
35 Nati veya ta’imon ana rabirab, i ana bai’ufununayah iuwih, “It i boro tanarabon harew rounane.”
36 Yäweränä iwaräntäkiyetä ämawebe Jesu kakta äbuŋo päke u yepmaŋpeŋ gäpe Jesutä itkuk-ken u gänaŋ ärowäkaŋ penta kuŋkuŋ. Kuŋirä ämawebe ätu gäpe ätu yäpmäŋkaŋ mäden yäwatkuŋ.
36 Ana bai’ufununayah hire wa i afe’en ma’amamaim hisra’at. Naatu wa afa i nati’imaim auman hibatabat.
37 — ausente —
37 Hirarabon wowog tafair tit, naatu yabat misir, harew wa wanawanan iwan yen awan kakaratan. Wa yabat wanawanan run|alt="boat in storm" src="CN01707B.TIF" size="col" loc="Mrk 4.37" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="4.37"
38 — ausente —
38 Jesu wa uranane ukwarin kunuwar yara’ah matan fot inu’in. Ana bai’ufununayah hibunibun misir hiu, “Bai’obaiyenayan it morob isan men kunotanot?”
39 Iwaräntäkiyetä ude iweräwä eruk, Jesutä akuŋpäŋ mänit kaŋ-yäŋpäŋ gwägu ŋode iwetkuk; Bitnäŋpäŋ kwikinik isi! yäk. Yäweränä mänit kenta gwägu bitnäŋpäŋ wareŋ mämäni nämo itkumän.
39 Misir wowog naatu yabat kwarar eo, “Kwanutanub! Kwa’inbaibinub!” Naatu wowog morob ra’iy nuwarob eafuw.
40 Ude täŋpäŋ Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Imata umuntäkaŋ? Nadäkinikjin näkken nämo peŋpäŋ umuntäkaŋ ba?
40 Ana bai’ufununayah iuwih, “Aisim kwabirubir? Kwa men kwabitumatum?”
41 Täŋpäkaŋ Jesutä mänit kenta gwägu yäniŋ bitnäŋkuko u kaŋpäŋ umun pähap nadäŋpäŋ ini-tägän näwetgäwet täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wa! Äma ŋo jidewani! Äma jopi kubätä ude täga tänaŋi nämo. Upäŋkaŋ äma ŋonitä mänit kenta gwägu man yäwerirän mani buramikamän! yäk.
41 Ana bai’ufununayah hibir naatu taiyuwih hibabatiyih, “Iti orot i yait? Wowog naatu yabat hairi fanan hibai!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.