Marcos 15
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Täŋpäŋ tamimaŋ bipaniinik bämop ämakät Parisi äma ba äma ekäni ekäni u kuduptagän käbeyä täŋpäŋ Jesu utta tawaŋ peŋkuŋ. Ude täŋkaŋ eruk, Jesu keri pädät täŋpäŋ yäpmäŋ päŋku Pailat keri terak teŋkuŋ.
1 Maraumanaika, firis ukwarih naatu regaregah ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah naatu kaniser etei hiru’ay hiyakitifuw. Imaibo Jesu uman hifatum hibonawiy hin Pilate biyan hitubar.
2 Teŋirä Pailattä Jesu iwet yabäŋkuk; Gäk Juda täŋo äma ärowani ba? Yäwänä yäŋkuk; Yäyan uba yäk.
2 Pilate Jesu ibatiy eo, “O Jew hai aiwob?” Jesu iya’afut eo, “Bo nati ku’o.”
3 Täŋkaŋ bämop äma intäjukun täŋpani Jesuta yäŋpäŋ-kaŋiwat man mäyap yäŋkuŋ.
3 Naatu firis ukwarih Jesu isan baifufuwen maumurih maiyow hibow hitit bowabow kakafin sinaf hirouw hio.
4 Ude yäŋirä Pailattä Jesu äneŋi iwetkuk; Äma päke ŋonitä gäka man mäyap yäŋirä imata kowata nämo yäyan?
4 Imih Pilate Jesu ibatiy maiye? “O boro tur ta inao? O baifufuwenayan hiruw te’o kunonowar!”
5 Ude iweränä Jesu kowata nämo yäŋkuk. Kowata nämo yäŋkaŋ man kum irirän Pailattä nadäwätäk taŋi täŋkuk.
5 Baise Jesu men kok boro tur tao maiye, imih Pilate ana kasiy ra’at men kafaita. Baibin rah ana hub wanawanan tounamatar ma’am ti’i’itin|alt="women see angel inside tomb" src="cn01851B.tif" size="col" loc="Mrk 15.5" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="15.5-6"
6 Täŋpäkaŋ Pasova Orekirit Kadäni udeken Pailattä kädet ŋode täk täŋkukonik; Juda ämawebetä komi yotken irani kubäta nadäŋpäŋ Pailat iwerirä nadäŋ yämiŋpäŋ äma u yäniŋ kireŋpewän kuk täŋkuŋonik.
6 Gawan hai sinaf mar etei Tatar Nowaten hiyuw ana veya sabuw hai kokomaim teo orot menatan dibur ema’am Pilate ebobotait.
7 Kadäni ugän äma kubä wäpi Barabas u noriye ätukät komi yotken itkuŋ. Äma uwä Rom gapmanta kokwawak nadäŋpäŋ ämik pewä ahäwäpäŋ äma kubä kumäŋ-kumäŋ utkuŋo unita gapmantä komi yotken yepmaŋkuŋ.
7 Nati ana veya orot wabin Barabas i diburamaim ma’am, iti orot i sabuw hai kou’ay ta hibai uruw hirufufur hinan wanawanan orot ta easabun morob.
8 Täŋpäkaŋ Juda ämawebetä Pasova Orekirit Kadäni ätuken täk täŋkuko udegän täŋpän yäŋ nadäŋpäŋ päbä Pailattä yäma-ken käbeyä täŋpäŋ itkuŋ.
8 Imih sabuw hai kou’ay hibai naatu hai kok orot menatan mar etei esisinaf na’atube tabotait isan Pilate hifefeyan.
9 Irirä Pailattä yäwet yabäŋkuk; Juda äma intäŋo intäjukun äma ŋo pitpäŋ tewa kwän?
9 Naatu Pilate ibatiyih, “Kwakokok ayu Jew hai aiwob isa anabotait?”
10 (Man ude yäwetkuko uwä Pailattä ŋode nadäŋpäŋ yäwetkuk; Juda äma ekäni ekänitä Jesuta kokwawak nadäŋkuŋo unita Jesu näkken pewä äbuk yäŋ nadäŋkuk.)
10 Anayabin Pilate i so’ob firis ukwarih Jesu isan hibibobowen, imih hibai hina umanamaim hiyai.
11 Täŋpäkaŋ Pailattä Jesu tewa kwän yäŋ yäŋkuko upäŋkaŋ bämop äma unitäwä ämawebe päke u peŋ yäwet-yäwet täŋtäko yäŋkuŋ; Barabaspäŋ tewi äbäŋ nimän!
11 Baise firis ukwarih sabuw tafah fair hiyai hi’o totofarih Jesu efanin Barabas botaitin isan Pilate hifefeyan.
12 Ude yäŋirä Pailattä äneŋi yäwet yabäŋkuk; Yäkaŋ unita Juda täŋo Intäjukun Äma yäŋ iwet täkaŋ ŋowä jide täŋ imet?
12 Pilate iban maiye sabuw ibatiyih, “Abistan kwakokok ayu iti orot Jew hai aiwob kwarouw kwao isan ana sinaf?”
13 Yäwänä äma päke unitä gera pähap ŋode yäŋkuŋ; Päya kwakäp terak kaŋ kumbän!
13 Sabuw hiwow hio, “Ku’onaf!”
14 Yäwäwä yäwetkuk; Waki kubä jide täŋkukta? Ude yäweränkaŋ ehutpäŋ gera kehäromigän yäŋpäŋ iwetkuŋ; Päya kwakäp terak kaŋ kumbän!
14 Pilate ibatiyih maiye, “‘‘Bo abistan kakafin sinaf?” Baise sabuw fanah aumetawat hiwow hio, “Ku’onaf!”
15 Ude yäwäkaŋ ämawebe bänepi yäpmäŋ äpäkta Pailattä Barabas jop tewän äpämaŋ kuŋirän Jesu kadätä päripmäŋpäŋ päya kwakäp terak utpewä kumäkta komi ämata yämän yäpmäŋ kuŋkuŋ.
15 Pilate kok kwanekwan mi’itube rou’ay tiyasisirih, imih sabuw isah Barabas diburane botait tit. Naatu Jesu bai misamaim biyan rab tut veyaveyar, imaibo baiyowayah uwih onafin isan hibai hitit.
16 Yäniŋ kirewänpäŋ Pailat täŋo komi ämatä Jesu yot gänaŋ nanik yäpmäŋ äpämaŋ päŋku yot mäde käda komi äma täŋo yewa gänaŋ äroŋpäŋ noriye ätuta gera yäŋpewä äbuŋ.
16 Baiyowayah Jesu hibai gawan ana bar merar imaim hirun, gawan hai bowabow efan gagamin naatu hai ofonah etei’imak hi’af ayuwih.
17 Yäŋpewä äbäkaŋ tek gwagäri intäjukun ämatä täk täkaŋ udewani täŋ imiŋpäŋä intäjukun täŋo gwäpäta gupmom yenpäŋ kedoŋ täŋpäŋ gwäki-ken ähät imiŋkuŋ.
17 Faifuw namar hibai Jesu hi’osenawain, kokor nukwarin ana kowasamih hififin.
18 Ude täŋpäŋ sära man iwetpäŋ yäŋkuŋ; Juda täŋo intäjukun äma, ganiŋ oretkamäŋ! yäk.
18 Naatu hibusuruf hi’i’iyab ana merar hiyi hio, “Aki erekakaf abobora’ara’ahi Jew hai aiwob!”
19 Täŋpäŋ pärip-päriptä gwäki-ken urit iwit uwaŋ ibarit täk täŋkuŋ. Täŋpäŋ gukut imäpmok täŋ imiŋpäŋ jop iniŋ oretkamäŋ yäŋkaŋ täŋkuŋ.
19 Wabukamaim nukwarin hitut, hikwaitututur, suh hiyowen hikwafir moyamoy.
20 Täŋirek-irek ude täŋ imiŋ paotpäŋä intäjukun äma täŋo tek yäŋopmäŋ imiŋpäŋ tek iniken upäŋ äneŋi täŋ imiŋkuŋ. Ude täŋ imiŋpäŋ, eruk päya kwakäp terak utnayäŋ imagut yäpmäŋ kuŋkuŋ.
20 Hibi’i’iyab ufunamaim, faifuw namar hibosair naatu Jesu ana faifuw hi’us maiye, naatu hibonawiy hitit onafin isan hin.
21 Eruk, yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋpäŋä äma kubä wäpi Saimon u epäniken naniktä äbätäŋgän äbä peroŋkuŋ. Uwä Sairini komeken nanik, Aleksada kenta Rufus unitäŋo nani. Äbä peroŋpäŋä peŋ iwet-pewä Jesu täŋo päya kwakäp buramiwänkaŋ penta kuŋkuŋ. Päya kwakäp yewa gägäniken itkaŋ|src="HK028B.jpg" size="span" loc="Bottom of page" copy="Horace Knowles" ref="Mk 15:21"
21 Hitit hinan efamaim orot wabin Simon Sairini mowan, masaw barene au Jerusalem bar merar nan bairi hitar, Alexander naatu Rufus hairi tamah. Baiyowayah hi’ukikin Jesu ana onaf abarin isan.
22 Kuŋtäŋgän kome kubä wäpi Golgota, u ninin man terak gwäki kokäp, u ahäŋkuŋ.
22 Jesu hibai hin efan wabin Golgotha hitit, efan ana’itin i ukwarih ana rarikabe.
23 Ahäŋpäŋä eruk Jesuta wain umekät päya umumi kubä ukät awähutpäŋ Jesu gupi kwitawän yäŋpäŋ imiŋkuŋ. Imäwä bitnäŋkuk.
23 Nati’imaim wine naatu harew fokarin ta wabin myrrh auman hisartabir Jesu tomamih hibitin, baise men tom.
24 Täŋirä komi ämatä teki yäŋopmäŋ imiŋpäŋ päya kwakäp terak utkuŋ. Päya kwakäp terak utpäŋä Jesu täŋo teki yäpmäkta komi ämatä närepmirek gärepmirek täŋkuŋ.
24 Baiyowayah Jesu hi’onaf, ana faifuw hifaram hibow hima hi’arow saise arowamaim ti’obaiyih, Jesu ana faifuw menatan boro tab.
25 Täŋpäŋ 9’kirok täŋirän utkuŋ.
25 Mar auman veya nine korok na’atube Jesu hi’onaf.
26 Täŋpäkaŋ Jesu gwäki-ken punin käda man kudän ŋode kudän täŋkuŋ;
26 Jesu sinaf kakaf hirouw hio ubar hibitin ana tur ukwarinamaim hikirum hio, “Jew Hai Aiwob.” Tafanamaim hikubar.
27 Täŋpäkaŋ kubo äma yarä, kubä kukŋi kubä kukŋi yepmaŋpäŋ bok däpuŋ. [
27 Naatu orot kakafih rou’ab auman hi’onafih, ta ana beyawane ta ana asukwafune.
28 Ude täŋirä Anutu täŋo man ŋode kudän täwanitä bureni ahäŋkuk; Kawä äma waki täŋpani täŋkuk.]
28 Iti na’atube mamatar i Bukamaim hikikirum na iturobe, i boro bainowah bairi hina’onafih.
29 — ausente —
29 Sabuw na hinan, ne hinan Jesu hi’i’itin hi’i’iyab nah hita’asi’asiy hio, “Ige aro! O Tafaror Bar tarabounin veya taunu wanawanan wowabin yen irouw i’o’oban iti ku’inu’in?”
30 — ausente —
30 Taiyuw kwiyawasi onaf afe’enane kura’iyeban a’itin.
31 Ude yäŋirä bämop äma ba Baga man yäwoŋärewani äma unitä udegän täŋ-ireŋpäŋ näwetgäwet täŋpäŋ yäŋkuŋ; Äma ŋowä äma ätu täga täŋkentäŋ yämik täŋkukopäŋ ini gupi täŋkentäkta täŋpän wakaŋ yäk.
31 Sinaf ta’imon firis ukwarih naatu Ofafar bai’obaiyenayah Jesu hi’i’iyab, taiyuwih hio, “Afa ibiyawasih, baise i taiyuwin boro men niyawas.
32 Ŋowä Anutu täŋo iwoyäwani Kristo, Isrel täŋo Intäjukun Äma itak u täŋpäwä päya kwakäp terak naniktä äpäŋirän kaŋkaŋ nadäkinik täŋ iminawä! yäŋ yäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ äma yarä däpmäŋpäŋ kukŋi kukŋi yepmaŋkuŋo unitä udegän yäŋärok iwetkumän.
32 Kwabat Rubininenayan ta’itin, Israel sabuw hai aiwob boun onaf afe’enane nare tana’itin,
33 Täŋpäŋ kome kepma bämopi-inik uken kome dapuri kumbuk. Kumäŋirän kome kudup bipmäŋ utpäŋ patpäŋ it yäpmäŋ kuŋirän 3’kirok täŋkuk.
33 Veya yen in tafat yan, basit tafaram tutufin etei gugum in veya three korok bai.
34 Täŋpäŋ 3’kirok ude täŋirän Jesutä iniken man terak gera taŋi ŋode yäŋkuk; Elai, Elai, lema sabaktani? U ninin man terak Anutuna, Anutuna imata nepmaŋtan?
34 Veya three korok baib Jesu fanan aumetawat itarakouw rerey eo, “Eloi, Eloi, lema sabaktani” anayabin “Au God Au God, aisimamih ihamiyu?”
35 Ude yäŋirän äma kaŋ itkuŋo unitä nadäŋpäŋ yäŋkuŋ; Nadäwut! Elaijata gera yäyak yäk.
35 Sabuw afa nati’imaim hibatabat hinowar hio, “Kwanowar Elijah isan eafa’af.”
36 Yäŋirän nadäŋpäŋ äma kubätä bäräŋeŋ päŋku imaka kubä bima yabut bumik yäpmäŋpäŋ wain ume jägämi gänaŋ yäputpäŋ jikon terak pädät täŋpäŋ Jesuta imiŋpäŋ noriye yäwetkuk; Pewut! Jop itpäŋ käna. Elaijatä bureni päbä ketärewayäŋ käwep yäk.
36 Orot ta nunuw in harew sususub tainen bai wine tenakuyakuy butu’ub naatu isik yomaninamaim iyouw, eot ra’ah Jesu susubinamih, baise orot ta eo, “Kwabat! Elijah nan onafane nab nayayare tana’itin!”
37 Ude täŋirä Jesu äneŋi gera taŋi yäŋpäŋ kumbuk.
37 Jesu ibanak maiye fanan aumetawat na’in itarakouw rerey, basit ayubin tabaratait naatu morob.
38 Kumäŋirän kudupi yot gänaŋ tek taŋi bagata pewä wädäwani u punin ununitä komen umu ini wewän täreŋkuŋ.
38 Tafaror Bar wanawanan efan kakafiyin awan faifuw hitenafut in rorore tafantoro’ot taseb re uran tit rou’ab himatar.
39 Täŋpäŋ Jesutä kumäŋirän komi äma täŋo watä äma unitä dubini-ken itkaŋ kawän inide kubä täŋpäpäŋ yäŋkuk; Bureni-inik, äma ŋowä Anutu täŋo Nanaki!
39 Baiyowayan orot ukwarin nati onaf nanamaim batabat, Jesu mi’itube momorob itin naatu eo, “Turobe iti orot i anababatun God Natun!”
40 Täŋpäkaŋ webe ätu ban itkaŋ Jesu kumäŋirän kaŋkuŋ. Ukät nanik ätu täŋo wäpi ŋode; Maria Makdala komeken nanik, wahupi Maria, Jems gubaŋi kenta Joses täŋo miŋi u, ba Salome ukät penta itkuŋ.
40 Nati’imaim i baibin afa auman, ef yokaika hibat hinuwanuw. Baibin wanawanahimaim i Mary Magdalin, Mary kek James boubun naatu Joseph hairi hinah naatu Salome.
41 Webe u kuduptagän Galili komeken naniktä Jesu iwarän täŋpäŋ watä epän täŋ imiŋ yäpmäŋ äbäk täŋkuŋonik. Täŋkaŋ ugän nämo, webe ätu Jesu-kät Jerusalem yotpärare-ken penta äroŋkuŋo u imaka, äbä itpäŋ kaŋkuŋ.
41 Iti baibin i Galilee’imaim Jesu hi’ufunun baibais hitin bairi hibowabow i hina. Naatu baibin maumurih maiyow bairi hina Jerusalem hititit i auman nati’imaim hibatabat.
42 — ausente —
42 Veya re irabirab, naatu nati rabirab i yabunabuna ana veya, anayabin mar natoto i Baiyarir ana veya.
43 — ausente —
43 Imih Joseph Arimathea’ane na tit. Iti orot i kaniser ana kou’ay orot ta. God ana aiwob isan ma kakakaf. Joseph Jesu biyan bain isan itafofor na Pilate nanamaim tit ifefeyan.
44 Täŋirän Pailattä yäŋkuk; Wa! Imata bäräŋeŋ kumäŋtak yäŋ nadäŋpäŋ komi äma täŋo intäjukun äma yäŋpewän äbänä iwet yabäŋkuk; Jesu bureni kumak?
44 Naatu Pilate Jesu momorob ana tur men so’ob, imih baiyowayah ukwarin isan e’af na ibatiy.
45 Äma unitä bureni kumak yäŋ yäwänä Joseptä Jesu gupi änekta nadäŋ imiŋkuk.
45 Baiyowayah ukwarin eo nonowar ufunamaim Pilate ibasit Joseph Jesu biyan bain isan.
46 Nadäŋ imiŋirän Joseptä päŋku tek paki suwaŋpäŋ, Jesu täŋo gupi päya kwakäp terak nanik ketäreŋ päpä tek yäpuko unitä uwäk täŋkuk. Ude täŋpäŋ mobä awaŋ kodaki kubä äma kumbani pekta biŋam äneŋpani u gänaŋ peŋkuk. Peŋpäŋä mobä kubä pimiŋ iwat-pewän päŋku mobä awaŋ meni uwä yäput pipiŋkuk.
46 Naatu bairahiya ana faifuw bai na Jesu bu’ub yare sum, bai in to naiwanamaim tar inu’in imaim yai, kabay gagamin ifururuw na hub awan hir.
47 Äneŋirän Maria Makdala komeken nanik ukät wahupi Maria Joses täŋo miŋi, yarä u kaŋkumän.
47 Mary Magdalin naatu Mary Joseph hinah hairi Jesu biyan menamaim hiya’iy i hi’itin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.