Lucas 8
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Eruk, patkuŋo yäŋewänkaŋ Jesutä yotpärare taŋi täpuri kuŋatkaŋ Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat piä täk täyak unitäŋo Manbiŋam Täga yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋtäŋ kuŋatkuk. Ude täŋirän ämawebe ŋodetä iwarän täŋkuŋ; Iwaräntäkiye 12 ukät webe ätu.
1 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah nah 12 bairi hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan Tur Gewasin binan hiremor.
2 Webe u bian mäjotä magärirä Jesutä mäjo u yäwat kireŋ yämani, ba käyämi yäpän tägaŋ yämani. Webe kwayak ukät nanik kubä wäpi Maria, Makdala komeken nanik. Jesutä bian webe uterak nanik mäjo wära 7 yäwat kireŋ imiŋkuk.
2 Hinan wanawanahimaim, i baibin afa sawow yumatah ta ta hibow hima’am, naatu demon kakafih hitar gubih hima’am Jesu biyawasih auman bairi hin. Mary wabin ta Magdalin biyanamaim demon seven Jesu nunih hititit auman bairi hin.
3 Täŋ, webe kubäwä wäpi Joana, Kusa täŋo webeni. (Kusa u Herot täŋo täŋkentäk äma kubä). Kubäwä wäpi Susana. Webe yaräkubä ukät webe ätu bok kuŋatkuŋ. Webe kwayak uwä iniken moneŋpäŋ Jesu-kät iwaräntäkiye täŋkentäŋ yämik täŋkuŋonik.
3 Naatu Herod ana bowayan orot ukwarin wabin Chuza i aawan Joanna, Susanna, naatu baibin afa auman bairi hin. Naatu iti baibin hai kabayamaim Jesu ana bai’ufununayah bairi hibaisih hai bowabow wanawananamaim.
4 Täŋpäkaŋ ämawebe uken-uken nanik Jesutä itkuk-kengän äbäŋ moreŋpäŋ irirä yabäŋpäŋ man wärani kubä ŋode yäwetkuk;
4 Sabuw rou’ay gagamin maiyow bar awan ta ta’ane hinan tafaram awan karatan, naatu Jesu oroubonamaim sabuw iuwih eo,
5 Äma kubätä ketem mujipi piwa yäŋpäŋ piäni-ken kwek. Kuŋpäŋ mujipi täŋ-irähuttäŋ kwek. Täŋ-irähuttäŋ kuŋirän mujipi ätu kädet miŋin mäneŋ. Kädet miŋin mäneŋo u ämatä kuŋ äbäŋ täŋkaŋ yeŋ gatäneŋ. Täŋpäkaŋ mujipi ätuwä baraktä näneŋ.
5 “Ana veya ta orot ana ub tanumamih bow in ana me bifufubiy yanamaim tit, naatu ana ub ta ta asi’asiy ana veya ub afa i ef yanamaim hire, sabuw hina tafan hibat hiwas tatanen hin, naatu mamu hire hibow hi’aa.
6 Täŋkaŋ mujipi ätuwä mobä terak mäneŋ. Mobä terak maŋpäŋ tädotneŋo upäŋkaŋ kome umeni nämo unita kubit täneŋ.
6 Ub afa i to yanamaim hire, baise hikuboubunih hiyey ana maramaim veya re rarih etei himorob, anayabin me owasasin.
7 Täŋ, mujipi ätuwä mup gänaŋ mäneŋ. Mup gänaŋ maŋirä mup waki unitä äroŋpäŋ yäwarä kuneŋ.
7 Ub afa i kokor ro’oh wanawanahimaim hire, naatu hikuboubunih bairi hiyen, baise kokor hiyen sasa hai fafa’amaim ub gewasih hirouw.
8 Täŋpäkaŋ mujipi ätuwä kome tägaken mäneŋ. Kome tägaken mäneŋo u tädotpäŋ bureni säkgämän mäyap-inik pätneŋ.
8 Naatu ub afa i me gewasin yanamaim hire, hikuboubunih hiyen gewas hiw ai ta’ita’imon afe’eh ro’oro’oh etei 100 na’atube hiya.” Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “O yait tain nama’am na’at iti tur inanowar.”
9 Täŋpäkaŋ Jesutä man wärani yäŋkuko unita iwaräntäkiyetä mebärita iwet yabäŋkuŋ.Äma kubä ketem mujipi piŋtäŋ kuŋatkuk|src="DN00470b.jpg" size="span" loc="On same page as text" copy="Dunham" ref="LUK 8.9"
9 Jesu ana bai’ufununayah hikok oroubon anayabin so’ob isan hina hibatiy.
10 Iwet yabäŋirä yäwetkuk; Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat piä täk täyak unitäŋo manbiŋam käbop irani injingän nadäkta yäwani unita in-gänpäŋ täwetat, äma ätukät nadäkta nämo. Unita man wärani terakgän yäwet täyat yäk. Man wärani terak yäwetpewa;
10 Baise Jesu iyafutih eo, “So’ob wa’iwa’irin God ana aiwob isan i God kwa it, baise sabuw afa isah i oroubonamaim ao, saise abisa bukamaim hikikirum niturobe, ‘Matah hinakubar hinanuw, baise boro men hina’itin, tainih nawayay tur hinanowar, baise boro men naniyan hinab.’”
11 Ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Mujipi pikpik täŋo manbiŋam täweraro u mebäri ŋode; Mujipi uwä Anutu täŋo man ude.
11 “Oroubon anayabin i iti. Ub i God ana tur gewasin.
12 Täŋ, mujipi kädet miŋin mäneŋo u ŋode; Äma Anutu täŋo manbiŋam nadäŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarirä Satantä bänepi-ken nanik yäyomägat täyak u. Satantä ŋode nadäŋpäŋ täk täyak; Anutu täŋo man bänepi-ken iyap taŋpäŋ yäpmäŋ kuŋatpäŋ Anututa biŋam täneŋ yäŋ nadäŋpäŋ yäyomägat täyak.
12 Ub ef yanamaim hire’ere i sabuw God ana tur hinowar hibai, baise Demon Mowan na tur gewasin sabuw dogorohimaim bosair, anayabin Demon Mowan men ekokok sabuw tur gewasin hinanowar hinitumatum naatu yawas hinab.
13 Täŋ, mujipi mobä kujat terak mäneŋo u ŋode; Äma Anutu täŋo man nadäŋpäŋ gäripi nadäneŋopäŋ bänepi-ken jäwäri nämo äpmoŋpani. Unita nadäkiniki kadäni keräpi-tagän yäpmäŋ kuŋatpäŋ täŋyabäkken Anututa mäde ut imik täkaŋ.
13 Ub afa to yan hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar ana maramaim i tibiyasisir, baise aurin an wairoron en, anayabin tur tenonowar ana veya boro hinitumitum naatu routobon nan nabubuwih ana veya boro mar ta’imon hinara’iy.
14 Täŋ, mujipi ätu mup gänaŋ mäneŋo u ŋode; Äma Anutu täŋo man nadäk täkaŋ upäŋkaŋ kome täŋo moneŋ tuŋumta nadäwätäk ba nadäŋ gärip unitä Anutu täŋo man utpewä kumäŋirän kuŋat-kuŋariken bureni nämo ahäk täyak.
14 Ub afa kokor ro’on wanawanah hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar, baise iti tafaram ana yasisir, tafaram ana yababan, naatu tafaram ana sawar isah tenotanot kwanekwan; imih ro’oh etei tekokokor naatu men ta ebiyamur.
15 Täŋpäkaŋ mujipi kome tägaken mäneŋo u ŋode; Äma Anutu täŋo manbiŋam nadäŋpäŋ bänepi-ken kehäromi iŋitpäŋ mani buramiŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarirä irit kuŋat-kuŋariken bureni ahäk täkaŋ yäk.
15 Baise ub me gewasin yan hire’ere, i sabuw iyab God ana Tur Gewasin hinowar dogoroh tutufin etei hibai, naatu nati tur isan hiten nowanowar tebowabow boro niw.
16 Jesutä man wärani äneŋi kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Äma kubätä topän ijiŋpäŋ käbot gänaŋ ba bukä gämori-ken käbop täga pewek? Nämoinik! Topän uwä kwawak pewän eŋi gänaŋ peŋ-yäŋeŋirän ämatä imaka imaka täga käneŋ.
16 “Orot men yait ta ramef ito’ab noukwat wanawanan tarafut in, o gem babanamaim yai in to’abamih. Baise ana efanamaim sikof, saise sabuw boro ana marakawin hina’itin naatu kawin hinan bar hinarun.”
17 In nadäkaŋ? Imaka imaka apiŋo käbop itkaŋ u mäden Anututä kwawak api pewän ahäneŋ. Bureni, imaka täŋ-yejämbani pätak u wari nämo api pärek. Nämo, u täŋkwawa taŋirän api kaŋpäŋ nadäneŋ.
17 “Anayabin abisa baibunuwenamaim inu’in, God boro nabotait nirerereb, naatu abisa hisakirafut inu’in, sum boro natakweb nan bebeyan marakawamaim natit.”
18 Unita jukujin-tägän nadäneŋo udeta in Anutu täŋo manta juku peŋpäŋ ket nadäk täkot. Imata, äma kubätä imaka Anututä imani u yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä ätukät buŋät imikta yäwani. Täŋ, äma ätuwä nin imaka udewani nikek yäŋ nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nämo! Täŋpäkaŋ imaka iŋitkamäŋ yäŋ jop nadäk täkaŋ uwä yäyomägatta yäwani.
18 Imih tur iti kwanonowar i kwananowar gewas, anayabin orot yait isnubanub tur enonowar gewagewas, God boro dogoron nabotawiy tur moumurih na’in naniyah boro naso’ob. Baise orot yait tur isan men isnubanub enonowar, dogoron boro nahirafut naatu abisa kikimin ana notamaim ma enotanot auman God boro nabosair.”
19 Jesutä man ude yäŋ irirän miŋi-kät noriye känayäŋ äbuŋ. Upäŋkaŋ ämawebe päke itkuŋo unitä Jesu kumän itgwäjiŋirä dubini-ken kukta täŋpä waŋkuŋ.
19 Jesu hinah naatu taitin itinamih hina, baise men karam boro hita run biyan hitatit, anayabin sabuw rou’ay gagamin na’in ef hifut.
20 Täŋirä äma ätutä yabäŋkaŋ Jesu ŋode iwetkuŋ; Meŋka-kät notkaye gabänayäŋ äbäŋo yäman umu itkaŋ yäk.
20 Orot ta na Jesu biyan tit eo, “O hinat naatu taitit hina ufun tebatabat tekokok o hina’iti.”
21 Ude iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Ämawebe Anutu täŋo manbiŋam nadäŋpäŋ iwaräntäk täkaŋ uwä näkŋo meŋnaye notnaye bureni!
21 Jesu sabuw etei nati hibatabat iuwih eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tebobosiyasiyar, nati sabuw i ayu hinai naatu taitu.”
22 Eruk, kadäni kubäta Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Gwägu kukŋi udude käda kuna yäk. Ude yäŋpäŋ gäpe kubä terak äroŋpeŋ kuŋkuŋ.
22 Ana veya ta Jesu ana bai’ufununayah bairi wa afe’en hiyen naatu iuwih, “Kwana boy tana rabon tanan harew kukuf rewan raunane tanayen.” Basit wa hinatait hitit,
23 Eruk gwägu terak kuŋtäŋgän Jesu däpmon patkuk. Parirän mänit pähap piäŋirän gwägu tokätpäŋ gäpe gänaŋ äpmoŋ tokŋeŋirän gäpe nikek gwägu gänaŋ äpmonayäŋ täŋkuŋ.
23 rar hikutatar hirabon hin. Nati ana veya’amaim Jesu matan fot wa wanawanan inure inu’in naniyan meyemeye wowog batabat tafair tit kukuf yan re rabih, wa harew iwan hisiwisiw men karam.
24 Täŋirän Jesu yäwä kikŋuränpäŋ iwetkuŋ; Ai! Ekäni! Paotnayäŋ täkamäŋ ŋo! yäk. Ude iweräwä Jesutä akuŋpäŋ mänit kenta gwägu yabäŋ yäŋkuk. Yabäŋ yäŋirän uterakgän mänit bitnäŋirän gwägu kwikinik patkuk.
24 Basit bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, Regah! Wa iu’unun tana morob!” Jesu misir wowog, yabat hairi kwararih iuwih, mar ta’imonamo nuwarob e’afuw.
25 Täŋirän Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Nadäkinikjin de?
25 Imaibo ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwa a baitumatum i menamaim kwayai?”
26 Eruk Jesutä gwägu kenta mänit yäniŋ bitnäwänkaŋ Galili kome u peŋpeŋ gwägu terak kuŋtäŋgän gwägu kukŋi udude käda Gerasa kome ahäŋkuŋ.Jesutä mäjo äma magärani yäwat kirenkuk|src="Exorc d.jpg" size="span" loc="Not on same page as previous pic" copy="Urs Wegmann" ref="LUK 8.26"
26 Jesu ana bai’ufununayah bairi hiboy hirabon hin tafaram Gerasa imaim hitit, Galilee harew kukuf rewan raunane.
27 Ahäŋpäŋ Jesu gäpe terak naniktä maŋatpeŋ kuŋirän kome uken nanik äma mäjo mäyaptä magärani kubätä ahäŋ imiŋkuk. Äma uwä kadäni käroŋi-inik eŋi gänaŋ nämo pat täŋkukonik. Däpmon pat täŋkuko uwä mobä kawut, äma kumbani äneŋpani-ken u tek moräŋ pat täŋkukonik.
27 Jesu wa afe’enane dones yan bisure auman, orot ta nati bar merarane demon koun hiyen hiforatoun kwamur manin maiyow ana bar itumar, segar rah yahimaim, watu’umaim in ma reremor tit nan hairi hitar.
28 — ausente —
28 Naatu nuw Jesu i’itin ana veya nanamaim ra’iy rerey fanan aumetawat na’in iwow eo, “Jesu God auyomtoro’ot Natun, ayu isau boro abisa inasinafumih kunan? Abifefeyani men baimakiy initu!”
29 — ausente —
29 Iti na’atube eo, anayabin demon mowan orot baihamiyin titamih Jesu kwarartatab iu. Mar maumurih maiyow demon kakafih iti orot ana yawas etei hibi’a’afiy, an uman seinimaim ti’utan dibur baremaim tekaif tema’am, baise itukwar chain tituru’uru’um, tebonawiy ten arar yan imaim ema ereremor.
30 Täŋpäkaŋ Jesutä äma u iwet yabäŋkuk; Wäpka netä? Iwet yabäwän iwetkuk; Wäpna ‘Äbot pähap’ yäk. (Mäjo mäyaptä magätkuŋo unita wäpna Äbot pähap yäŋ iwetkuk.)
30 Jesu ibatiy eo, “O wab i mi’itube?” Orot iya’afut eo, “Ayu wabu i ‘Burut.’” Anayabin demon maumurih na’in iti orot wanawanan hirun hiforatoun hima’am.
31 Ude yäwänä mäjo unitä Jesu butewaki terak ŋode iwetkuŋ; Gäk niwat kireŋpewi awaŋ käroŋi, bipmäŋ urani gänaŋ äpmonektawä! yäk.
31 Demon Jesu hifefeyan men hikok boro tiyafarih hitan Sou Awan Wanu’umin hitama.
32 — ausente —
32 Naatu nati oyaw sisibinamaim i for burut hima hi’u’ufar, imih demon na for wanawanah run isan Jesu hifefeyan, naatu Jesu ana baibasit itih, iuwih hibihir hitit.
33 — ausente —
33 Demon orot biyanane hitit i hinunuw hin for wanawanah hirun, naatu for burut hibatabat fan naiwan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire etei hi’atomatom himorob.
34 Ude täŋirä äma but watäni iranitä yabäŋpäŋ bäräŋeŋ päŋku ämawebe yotpärare taŋi täpuri it yäpmäŋ kuŋkuŋo u nanik manbiŋam yäwetkuŋ.
34 Naatu orot nati for hima’uten hima’am, abisa matar hi’itin, himisir hinunuw hin bar merar hitit, sabuw etei hai tur hi’owen. Naatu tur tasasar in sabuw afa bar merar gidigidihimaim hima’am auman hinowar.
35 Yäweräkaŋ ninin käna yäŋkaŋ Jesutä itkuk-ken äbäŋ moreŋkuŋ. Äbäŋpäŋ kaŋkuŋ; Äma mäjotä magärani u tek yamäk ikek, nadäwän tumbäpäŋ Jesu dubini-ken kwikinik maŋit irirän. Mäjotä kakätäŋpeŋ kuŋkuŋo unita. Maŋit irirän kaŋpäŋ äma päke äbuŋo u umuntaŋkuŋ.
35 Sabuw abisa mamatar itinamih hitit hina Jesu biyan hititit, orot demon hiforatoun hima’am Jesu biyawas, i Jesu sisibinamaim mare, ukwarin ruboun ar bai us ma’am hi’itin hai bir ra’at.
36 Täŋirä imaka ahäŋirän kaŋpäŋ nadäŋkuŋo unitä mäjotä magäranipäŋ yäpän tägaŋkuko unitäŋo manbiŋam yäwetkuŋ.
36 Naatu sabuw afa orot demon hiforatoun hima’am Jesu mi’itube iyawas hi’i’itin sabuw afa hai tur hi’owen.
37 — ausente —
37 Naatu sabuw nati tafaram Gerasa wanawanan hima’ama, Jesu hiu tafaram itumar, anayabin hai bir ra’at, naatu Jesu re wa bai matabir maiye rabon.
38 — ausente —
38 Naatu Orot nati demon biyanamaim hititit Jesu ifefeyan hairi namih, baise Jesu eo, “O i abiyafari
39 Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Nämo yäk. Komeka-ken kuŋkaŋ imaka Anututä täŋ gamitak unitäŋo biŋam kaŋ yäwet! Ude iwerirän äma u äyäŋutpeŋ komeni-ken päŋku Jesutä täŋkentäŋ imiŋkuko unitäŋo manbiŋam yäwettäŋ kuŋatkuk.
39 ina’intabir maiye a bar, abisa God isa sisinaf, i sabuw hai tur ina’owen.” Basit orot in bar merar run remor Jesu isan mi’itube sisinaf sabuw etei hai tur eowen.
40 Eruk, Jesu Galili komeken äneŋi kuŋirän ämawebe päke Jesuta itsämbuŋo unitä kaŋpäŋ iniŋ oretkuŋ.
40 Jesu matabir rabon na harew kukuf rewan raunane yey ana maramaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hitit ana merar hiyi, anayabin isan hima hikakaif natit.
41 Ude täŋirä kome unitäŋo käbeyä eŋi täŋo watä äma kubä wäpi Jairas unitä Jesu ahäŋ imiŋkuk. Ahäŋ imiŋpäŋ Jesu gämori-ken gukut imäpmok täŋpäŋ Jesutä eŋina-ken kwän yäŋpäŋ butewaki man iwetkuk.
41 Naatu Jew hai Kou’ay Bar kaifenayan orot wabin Jairus na Jesu nanamaim sun yowen ifefeyan, ana kok i mi’itube Jesu hairi hitan ana bar.
42 Imata, äperi tepi kubägän obaŋ 12 ude itkaŋ käyäm täŋpäŋ kumbayäŋ täŋkuko unita.
42 Anayabin i natun babitai ta’imonamo ana kwamur 12 na’atube i ana sawow ra’at momorob.
43 Ämawebe u bämopi-ken webe kubä käyäm mebäri kubä nikek itkuk. Webe unitä nägät piŋ yäpmäŋ kuŋirän obaŋ 12 ude täŋkuk. Käyäm waki u yäpätägakta yäpätägak ämaken kuŋ äbäk täŋkaŋ moneŋi kudup jop awähutkuk. Täga nämo yäpä tägaŋkuŋ.
43 Nati sabuw wanawanahimaim i babin ta ana faifuwamaim rara kakafin bota’ar ma’am kwamur etei 12 na’atube sawar, yawas isan kabay gagamin maiyow doket tubunih baiyawasin isan sinaf, baise men yait ta iyawasimih.
44 Ude täŋpän wawäpäŋ eruk webe unitä Jesu mädeni-ken äbäŋpäŋ tekigän iŋitkuk. Jesu täŋo teki iŋirirän uterakgän tägaŋpäŋ nägät piŋ yäpmäŋ äbuko u kawuk taŋkuk.
44 Nati ana veya’amaim sabuw rau’ay hinan wanawanan babin na Jesu ufunane tit eof ana faifuw tainin butubun, naatu mar ta’imonamo rara kakafin nununuw nutanub.
45 Täŋirän Jesutä nadäŋpäŋ yäŋkuk; Ai! Netätä nepmäŋitak?
45 Jesu naniyan tatam eo, “Yait ayu butubunu?”
46 Pitatä ude iweränä Jesutä yäŋkuk; Ude nämo! Äma kubätä nepmäŋirän kehäromina ätu kuŋirän nadätat yäk.
46 Baise Jesu eo, “Sabuw afa ayu hibutubunu. Anayabin hibubutubunu ana veya’amaim au fair titit naniyan atatam.”
47 Ude yäwänä webe u mebärina kaŋ-ahätak yäŋpäŋ päbä Jesu gämori-ken gukut imäpmok täŋpäŋ kwaiŋpäŋ itkuk. Itkaŋ ämawebe päke u iŋamiken Jesu täŋo tek iŋirirän käyämi uterakgän paotkuko unitäŋo mebäri yäŋahäŋkuk.
47 Babin naniyan baib i yawas naatu men karam boro tibun, imih Jesu nanamaim an uman hi’oror auman tit sun yowen, sabuw etei matahimaim ana tur eowen aisim butubun, naatu bubutubun ana veya’amaim marta’imon yayawas auman ana tur eowen.
48 Yäŋahäŋirän Jesutä iwetkuk; Wanotna, nadäkinikka näkken peyan unitä gäk yäpän tägatan. Unita bänep kwini terak kuyi yäk.
48 Imaibo, Jesu babin isan eo, “Natu a baitumatumamaim iyawas. Tufuwamaim ina remor inan.”
49 Jesutä man ude yäŋirän käbeyä eŋi täŋo watä äma unitä eŋiken nanik äma kubä äbä Jairas u iwetkuk; Äpetka kumäŋtak unita imata yäwoŋärewani äma jop yäŋikŋat yäpmäŋ äben?
49 Jesu iti na’at bat eo auman, Kou’ay Bar ana bonawiyen orot ana barene kob hina hitit hio, “Jairus o natu babitai i morob, imih men bai’obaiyenayan nawiyin airi na isan inanotamih.”
50 Ude yäŋirän Jesutä nadäŋpäŋ Jairas iwetkuk; Nadäwätak täŋpeno! Nadäkinikka näkagän peŋiri äpetka tägawayäŋ yäk.
50 Iti na’at hibat hio Jesu nowar, naatu Jairus isan eo, “Men inabir, baise initumatum natu babitai boro nayawas.”
51 Ude yäŋpäŋ Jairastä eŋiken kuŋkuŋ. Kuŋpäŋ äma päke u yäniŋ bitnäŋpäŋ yepmaŋpän yäman ude irirä iwaräntäkiye yaräkubä Pita, Jon, Jems ukät iroŋi kumbuko unitäŋo miŋi nani ugänpäŋ yämaguränkaŋ eŋi gänaŋ äroŋkuŋ.
51 Naatu hina bar hititit ana veya’amaim, sabuw etei eotanih ufun hibat, i Peter, John, James, naatu kek hinah tamah akisihimo iuwih bairi bar wanawanan hirun.
52 Ämawebe päke konäm yäŋtäbätek täŋ itkuŋo u yäwetkuk; Konäm wari kotneŋo. Iroŋi u nämo kumak. Jop däpmon pätak yäk.
52 Sabuw etei kek momorob isan hiyababan hima hirererey, Jesu iuwih eo, “Men kwanarerey, kek i matan fot inu’in, men morobomih.”
53 Yäwänä kumakopäŋ jop yäyan yäŋpäŋ kaŋ-mägayäŋkuŋ.
53 Sabuw etei Jesu eo i bai’iyab na’atube imih himarib. Anayabin i matah yan kek morob hi’itin hiso’ob.
54 Täŋpäkaŋ Jesu eŋi gänaŋ äroŋpäŋ iroŋi u kerigän iŋitpäŋ iwetkuk; Äpetna, aku!
54 Baise Jesu na kek uman bai, eaf eo, “Babitai, kumisir!”
55 Ude yäwänä uterakgän kehäromini äneŋi äpmoŋirän kodak taŋpäŋ akuŋkuk. Kodak taŋpäŋ akuŋirän Jesutä miŋi nani yäwetkuk; Ketem imän naŋpän!
55 Babitai ayubin matabir na wanawanan run, mar ta’imon yawas misir mare ma. Imaibo Jesu kek bay baitin aa isan hinah tamah iuwih.
56 Yäweränä miŋi nani uwä nadäwän inide kubä täŋkuko unita Jesutä imaka ahäŋkuko u yäŋahäkta yäniŋ bitnäŋkuk.
56 Kek hinah tamah hifofofor men kafaita, baise Jesu eofafarih eo, “Abis matar kwa’i’itin men orot babin ta ana tur kwana’owenamih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.