Lucas 23
Anutu Täŋo Man (IOU) vs ARA
1 Eruk, käbeyä täŋ itkuŋo u kuduptagän akuŋ-kireŋpäŋ Jesu yäŋikŋat yäpmäŋ päŋku Pailat iŋamiken teŋkuŋ.
1 Levantando-se toda a assembleia, levaram Jesus a Pilatos.
2 Uken päŋku itpäŋ ŋode yäŋpäŋ manken teŋkuŋ; Äma ŋonitäŋo mebäri ŋode pätak; Äma ŋo nin täŋo ämawebeniye nadäk-nadäki täŋkuräk tak täyak. Täŋkaŋ Rom täŋo intäjukun äma Sisa unita takis moneŋ peneŋtawä yäŋ yäjiwät tak täyak yäk. Täŋkaŋä inita ŋode yäk täyak, Näk äbäkta yäwani Kristo u, intäjukun äma kubä yäŋ yäk täyak.
2 E ali passaram a acusá-lo, dizendo: Encontramos este homem pervertendo a nossa nação, vedando pagar tributo a César e afirmando ser ele o Cristo, o Rei.
3 Ude yäwäwä Pailattä Jesu iwet yabäŋkuk; Gäk Juda täŋo intäjukun äma ba? Yäwänä Jesutä iwetkuk; Yäyan ubayäŋ.
3 Então, lhe perguntou Pilatos: És tu o rei dos judeus? Respondeu Jesus: Tu o dizes.
4 Yäwänä Pailattä bämop äma ba äma äbot itkuŋo u kudup ŋode yäwetkuk; Näk äma ŋonitäŋo momita wäyäkŋewa wakaŋ yäk.
4 Disse Pilatos aos principais sacerdotes e às multidões: Não vejo neste homem crime algum.
5 Pailattä ude yäwetkuko upäŋkaŋ kehärom taŋpäŋ yäŋkuŋ; Ude nämo! U äma yäŋ-yäkŋarirän manitä nintä komen ahäŋ moretak yäk. U Galili kome-kentä yäput peŋpäŋ täŋ yäpmäŋ äbäŋ täyon Judia komeken ŋo udegän ahätak yäk.
5 Insistiam, porém, cada vez mais, dizendo: Ele alvoroça o povo, ensinando por toda a Judeia, desde a Galileia, onde começou, até aqui.
6 Ude yäwäwä Pailattä äneŋi yäwet yabäŋkuk; Äma ŋo Galili komeken nanik ba?
6 Tendo Pilatos ouvido isto, perguntou se aquele homem era galileu.
7 U Galili komeken nanik bureni täŋpänä, eruk, näkä unitäŋo mebäri nadäkta nämo yäwani. U kome Herottä yabäŋ yäwat täyak u nanik unita Herottä man piäken kwän yäk. Täŋpäkaŋ kadäni uken Herot Jerusalem yotpärare-ken itkuko unita Jesu Herotken tewän kuŋkuk.
7 Ao saber que era da jurisdição de Herodes, estando este, naqueles dias, em Jerusalém, lho remeteu.
8 Täŋirän Herot uwä Jesu kaŋpäŋ bänep täga nadäŋkuk. U Jesu täŋo biŋam mäyap nadäk täŋkuko unita u kakta gäripi nadäŋ yäpmäŋ äbuk. Imata Jesutä kudän kudupi kubä täŋirän käwayäŋ gäripi nadäŋkuk.
8 Herodes, vendo a Jesus, sobremaneira se alegrou, pois havia muito queria vê-lo, por ter ouvido falar a seu respeito; esperava também vê-lo fazer algum sinal.
9 Täŋpäŋ Jesu man mebäri mebäri iwet yabäŋirän kowata man kubä nämo iwetkuk.
9 E de muitos modos o interrogava; Jesus, porém, nada lhe respondia.
10 Man kum irirän Baga man nadäwani ämakät bämop äma intäjukun täŋpani uken itkuŋo u nadäŋkaŋ Jesu terak man mebäri mebäri wohutpäŋ gera terak yäput iwetkuŋ.
10 Os principais sacerdotes e os escribas ali presentes o acusavam com grande veemência.
11 Täŋirä Herot-kät komi ämatä Jesuta waki täŋ imiŋpäŋ sära man iwetkuŋ. Ude täŋkaŋ äma ekäni täŋo tek täŋ imiŋpäŋ Pailat-ken äneŋi yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ.
11 Mas Herodes, juntamente com os da sua guarda, tratou-o com desprezo, e, escarnecendo dele, fê-lo vestir-se de um manto aparatoso, e o devolveu a Pilatos.
12 Täŋpäkaŋ kadäni ukengän Pailat kenta Herot not täŋpäŋ bänep kubägän peŋkumän. Bian ini-ini itkumänopäŋ kadäni ugän not täŋkumän.
12 Naquele mesmo dia, Herodes e Pilatos se reconciliaram, pois, antes, viviam inimizados um com o outro.
13 Täŋpäŋ Pailat uwä Juda täŋo äma ekäni ekäni-kät bämop äma intäjukun täŋpani ba ämawebe päke itkuŋo u yäŋpewän dubini-kengän äbuŋ.
13 Então, reunindo Pilatos os principais sacerdotes, as autoridades e o povo,
14 Täŋpäŋ ŋode yäwetkuk; In äma ŋo ämawebe yäŋ-yäkŋarani täk täyak yäŋ yäŋpäŋ näkken yäpmäŋ äbäŋ yäk. Upäŋkaŋ näkä in iŋamjin-ken mebärinita iwet yabätken momini kubä nämo kaŋ-ahätat yäk.
14 disse-lhes: Apresentastes-me este homem como agitador do povo; mas, tendo-o interrogado na vossa presença, nada verifiquei contra ele dos crimes de que o acusais.
15 Täŋkaŋ Herot udegän, mominita wäyäkŋewän wawäpäŋ ninken äneŋi tewän äbätak yäk. Unita jide? Momi kubä nämo täŋkukopäŋ imata jop kumäŋ-kumäŋ utnek?
15 Nem tampouco Herodes, pois no-lo tornou a enviar. É, pois, claro que nada contra ele se verificou digno de morte.
16 — ausente —
16 Portanto, após castigá-lo, soltá-lo-ei.
17 — ausente —
17 [E era-lhe forçoso soltar-lhes um detento por ocasião da festa.]
18 Ämawebetä ude nadäŋpäŋ kuduptagän bänepi wawäpäŋ gera ŋode yäŋkuŋ; U paorän! U paoränkaŋ Barabaspäŋ pit nimi! yäŋ yäŋkuŋ.
18 Toda a multidão, porém, gritava: Fora com este! Solta-nos Barrabás!
19 Barabas uwä noriye-kät yotpärare bämopi-ken ämik pewä ahäwäpäŋ äma kubä kumäŋ-kumäŋ utpewän komi eŋiken teŋkuŋ.
19 Barrabás estava no cárcere por causa de uma sedição na cidade e também por homicídio.
20 Täŋpäkaŋ Pailattä Jesu pit imayäŋ nadäŋkuko unita ämawebe päke u yäwetkuk.
20 Desejando Pilatos soltar a Jesus, insistiu ainda.
21 Yäweränä äneŋi gera kehäromigän yäŋkuŋ; Päya kwakäp terak kumäŋ-kumäŋ ut!
21 Eles, porém, mais gritavam: Crucifica-o! Crucifica-o!
22 Yäŋirä Pailattä äneŋi yäwet yabäk ŋode täŋkuk; Waki kubä jide täŋkukta? Näk nadäŋira momi nikek bumik nämo täyak. Unita komi äma yäniŋ kirewa iwänap-tägän päripäkaŋ kaŋ tewa yäpmäŋ kwän yäk.
22 Então, pela terceira vez, lhes perguntou: Que mal fez este? De fato, nada achei contra ele para condená-lo à morte; portanto, depois de o castigar, soltá-lo-ei.
23 — ausente —
23 Mas eles instavam com grandes gritos, pedindo que fosse crucificado. E o seu clamor prevaleceu.
24 — ausente —
24 Então, Pilatos decidiu atender-lhes o pedido.
25 Täŋkaŋ mani buramiŋpäŋ äma ämik pewän ahäwänpäŋ äma kubä kumäŋ-kumäŋ urani wäpi Barabas u pit imiŋpäŋ yäniŋ kireŋkuk. Täŋpäŋ Jesu uwä kumäkta yäŋtäreŋpäŋ komi ämata yämiŋkuk.
25 Soltou aquele que estava encarcerado por causa da sedição e do homicídio, a quem eles pediam; e, quanto a Jesus, entregou-o à vontade deles.
26 Täŋpäkaŋ komi ämatä Jesu yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋtäŋgän kädet miŋin äma kubä kaŋ-ahäŋkuŋ. Äma uwä wäpi Saimon, Sairini yotpärare-ken nanik. Uwä piäken naniktä äbäŋirän kaŋpäŋ Jesu täŋo päya kwakäp piriken pewä buramiŋkaŋ Jesu mädengän iwatkuk.Jesu päya kwakäp terak utpewä kubuk|src="Crucif d.jpg" size="col" loc="Somewhere in section" copy="Urs Wegmann" ref="LUK 23.26-40"
26 E, como o conduzissem, constrangendo um cireneu, chamado Simão, que vinha do campo, puseram-lhe a cruz sobre os ombros, para que a levasse após Jesus.
27 Täŋpäkaŋ ämawebe äbot pähaptä iwatkuŋ. Iwarän täŋkaŋ webe ätu konäm butewaki täŋtäŋ iwatkuŋ.
27 Seguia-o numerosa multidão de povo, e também mulheres que batiam no peito e o lamentavam.
28 Konäm kottäŋ iwarirä Jesutä äyäŋutpäŋ yabäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Jerusalem webe kwayak, in näka kotneŋo. Nämo, injinta ba äpetjiye nanakta korut.
28 Porém Jesus, voltando-se para elas, disse: Filhas de Jerusalém, não choreis por mim; chorai, antes, por vós mesmas e por vossos filhos!
29 In nadäkaŋ? Kadäni keräp taŋirän webe nanak bäyawanitä ŋode api yäneŋ; Äruŋ kuŋatnaŋi täkamäŋonik yäk.
29 Porque dias virão em que se dirá: Bem-aventuradas as estéreis, que não geraram, nem amamentaram.
30 Täŋkaŋ pom käroŋi tokät päbä nin yejämbut!
30 Nesses dias, dirão aos montes: Caí sobre nós! E aos outeiros: Cobri-nos!
31 Upäŋkaŋ kadäni täga bumik-ken ude yänayäŋ täŋo uwä kadäni wakikenä jide api yäneŋ?
31 Porque, se em lenho verde fazem isto, que será no lenho seco?
32 Täŋpäkaŋ waki täŋpani yaräkät Jesu-kät penta däpnayäŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ.
32 E também eram levados outros dois, que eram malfeitores, para serem executados com ele.
33 Yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kome kubä wäpi Gwäki Kokäp uken kuŋkuŋ. Uken ahäŋpäŋä Jesu päya kwakäp terak utkuŋ. Ba waki täŋpani yarä, kubä kukŋi kubä kukŋi yepmaŋpäŋ bok däpuŋ.
33 Quando chegaram ao lugar chamado Calvário, ali o crucificaram, bem como aos malfeitores, um à direita, outro à esquerda.
34 Täŋpäkaŋ Jesutä yäŋapik man ŋode yäŋkuk; Nan! Waki täŋ namikaŋ ŋo nämo nadäŋkaŋ täkaŋ unita momini peŋ yämi. Yäŋirän komi äma teki yäpmäkta närepmirek gärepmirek täŋkuŋ.
34 Contudo, Jesus dizia: Pai, perdoa-lhes, porque não sabem o que fazem. Então, repartindo as vestes dele, lançaram sortes.
35 Täŋpäŋ ämawebe bumta ini ugän itpäŋ yabäŋirä Juda täŋo äma ekäni ekänitä Jesu sära ŋode iwetkuŋ; Äma ŋowä äbäkta yäwani Kristo täŋpäwä iniken gupi täŋkentäwänä. U ämagän täŋkentäŋ yämik täŋkukopäŋ iniken gupi täŋkentäktawä täŋpän wakaŋ yäk.
35 O povo estava ali e a tudo observava. Também as autoridades zombavam e diziam: Salvou os outros; a si mesmo se salve, se é, de fato, o Cristo de Deus, o escolhido.
36 Yäŋirä komi ämatä udegän Jesu yäŋärok man iwetkaŋ dubini-ken äbäŋpäŋ wain ume jägämi iminayäŋ täŋkuŋ.
36 Igualmente os soldados o escarneciam e, aproximando-se, trouxeram-lhe vinagre, dizendo:
37 Täŋpäŋ yäŋkuŋ; Gäk Juda äma täŋo intäjukun äma bureni u täŋpäwä gäkŋa gupka täŋkentäwä yäk.
37 Se tu és o rei dos judeus, salva-te a ti mesmo.
38 Täŋpäŋ Jesu gwäki punin kädawä man kudän ŋode kudän täŋkuŋ;
38 Também sobre ele estava esta epígrafe [em letras gregas, romanas e hebraicas]: Este é o Rei dos Judeus .
39 Ude täŋirä waki täŋpani yarä u kubätä päya kwakäp terak itkaŋ Jesu yäŋärok man ŋode iwetkuk; Gäk Kristo täŋpäwä gäkŋa gupka täŋkentäŋpäŋ nek imaka, täŋkentäŋ nimi! yäk.
39 Um dos malfeitores crucificados blasfemava contra ele, dizendo: Não és tu o Cristo? Salva-te a ti mesmo e a nós também.
40 Ude yäwänä noripaki kubätä ibeŋpäŋ ŋode iwetkuk; Nek penta nidäpmäkta biŋam yäwanipäŋ, gäk man ude yäyan uwä Anututa nämo umuntäyan?
40 Respondendo-lhe, porém, o outro, repreendeu-o, dizendo: Nem ao menos temes a Deus, estando sob igual sentença?
41 Nek mominekta täga nidäpmäŋkaŋ. Upäŋ äma ŋowä momi kubä nämo täŋkukopäŋ jop utkaŋ yäk.
41 Nós, na verdade, com justiça, porque recebemos o castigo que os nossos atos merecem; mas este nenhum mal fez.
42 Ude yäŋkaŋ yäŋkuk; Jesu, gäk intäjukun itkaŋ wäpka biŋam ikek irayäŋ täyan-ken uken näka kaŋ nadäŋ nam yäk.
42 E acrescentou: Jesus, lembra-te de mim quando vieres no teu reino.
43 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Näk bureni gäwera; Apiŋogän näkkät irit bägup tägaken bok itdayäŋ yäk.
43 Jesus lhe respondeu: Em verdade te digo que hoje estarás comigo no paraíso.
44 — ausente —
44 Já era quase a hora sexta, e, escurecendo-se o sol, houve trevas sobre toda a terra até à hora nona.
45 — ausente —
45 E rasgou-se pelo meio o véu do santuário.
46 Täŋirän Jesutä gera yäŋpäŋ yäŋkuk; Nan! Kehäromina ketka-ken peyat! Ude yäŋpäŋ kumbuk.
46 Então, Jesus clamou em alta voz: Pai, nas tuas mãos entrego o meu espírito! E, dito isto, expirou.
47 Täŋirän komi äma kubä watäni itkuko unitä u kaŋpäŋ nadäŋkaŋ Anutu iniŋ oretpäŋ yäŋkuk; Bureni-inik! Äma ŋo momini nämo.
47 Vendo o centurião o que tinha acontecido, deu glória a Deus, dizendo: Verdadeiramente, este homem era justo.
48 Täŋpäkaŋ ämawebe ätu kaŋ itkuŋo unitä imaka ahäŋkuko u kaŋpäŋ butewaki nadäŋpäŋ kupäŋi weŋpeŋ eŋini-ken kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.
48 E todas as multidões reunidas para este espetáculo, vendo o que havia acontecido, retiraram-se a lamentar, batendo nos peitos.
49 Täŋpäkaŋ Jesuta not täŋ imik täŋkuŋo u ba, Galili komeken nanik webe ätu iwat yäpmäŋ äbuŋo u imaka banken itkaŋ imaka ahäŋkuŋo u kaŋpäŋ nadäk täŋkuŋ.
49 Entretanto, todos os conhecidos de Jesus e as mulheres que o tinham seguido desde a Galileia permaneceram a contemplar de longe estas coisas.
50 Täŋpäkaŋ äma kubä ukät penta itkuŋo wäpi Josep. Äma uwä Judia komeken yotpärare kubä wäpi Arimatea uken nanik. Uwä Juda täŋo äma ekäni ekäni unitä äbotken nanik. U äma täga, Anututa nadäŋ imiŋpeŋ kuŋarani.
50 E eis que certo homem, chamado José, membro do Sinédrio, homem bom e justo
51 Täŋpäkaŋ noriyetä Jesu man iwetpäŋ iwan keri-ken peŋirä nadäwän nämo tägaŋkuk. Nämo, u Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat piäni kwawak ahäŋirän kakta itsämäŋtäŋ kuŋat täŋkukonik.
51 (que não tinha concordado com o desígnio e ação dos outros), natural de Arimateia, cidade dos judeus, e que esperava o reino de Deus,
52 Eruk, äma unitä Pailat-ken päŋku Jesu täŋo komegup yäpayäŋ iwet yabäŋkuk.
52 tendo procurado a Pilatos, pediu-lhe o corpo de Jesus,
53 Iwerän nadäŋ imänkaŋ päya kwakäp terak nanik ketäreŋpäŋ tek pakitä uwäktäŋ-äwatpäŋ yäpmäŋ päŋku mobä kawut awaŋ komegup änekta biŋam yäwani uken peŋkuk. Mobä kawut uwä bian äma kumbani kubä nämo pewani, kudupi-inik itkuko uken Jesu täŋo komegup peŋkuk.
53 e, tirando-o do madeiro, envolveu-o num lençol de linho, e o depositou num túmulo aberto em rocha, onde ainda ninguém havia sido sepultado.
54 Kepma uwä Fraide, Sabat täŋo tuŋum täktäk kadäni udeken Jesu äneŋkuŋ.
54 Era o dia da preparação, e começava o sábado.
55 Täŋpäkaŋ webe ätu Jesukät Galili komeken naniktä bok äbuŋo u Josep iwat yäpmäŋ päŋku kaŋirä komegup awaŋ gänaŋ äneŋkuk. Kaŋirä äneŋpänkaŋ eŋiken äyäŋutpeŋ päŋku imaka imaka ume käbäŋi nikek täŋtuŋum täŋpäŋ peŋkuŋ.
55 As mulheres que tinham vindo da Galileia com Jesus, seguindo, viram o túmulo e como o corpo fora ali depositado.
56 Ude täŋkaŋ Sabat unita Moses täŋo baga man iwatpäŋ itpäŋ-nadäk täŋkuŋ.
56 Então, se retiraram para preparar aromas e bálsamos. E, no sábado, descansaram, segundo o mandamento.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.