Lucas 19
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NTLH
1 Täŋpäkaŋ Jesu Jeriko yotpärare bämopi-ken kuŋkuk.
1 Jesus entrou em Jericó e estava atravessando a cidade.
2 Kuŋirän yotpärare uken takis moneŋ yäpani täŋo intäjukun äma kubä wäpi Sakius itkuk. Sakius uwä moneŋ nani.
2 Morava ali um homem rico, chamado Zaqueu, que era chefe dos cobradores de impostos.
3 Unitä Jesu u netä yäŋ ket kaŋpäŋ nadäwa yäŋkaŋ kuŋkuk. Kuŋkuko upäŋkaŋ ämawebe äbot mäyap iwatkuŋo unita Sakius Jesu detäde käwet yäŋkaŋ täŋpän waŋkuŋ. Imata, u äma keräpi-inik unita.
3 Ele estava tentando ver quem era Jesus, mas não podia, por causa da multidão, pois Zaqueu era muito baixo.
4 Ude täŋpän wawäwä intäjukun bäräŋeŋ kumaŋ päŋku päya käroŋi kubä kädet miŋin itkuko uterak äroŋkuk. Päro itkaŋ Jesu äbän käwayäŋ yäŋkaŋ dapun täŋ itkukonik.
4 Então correu adiante da multidão e subiu numa figueira brava para ver Jesus, que devia passar por ali.
5 Täŋ irirän Jesu u äbä doraŋpäŋ kaŋpäŋ iwetkuk; Sakius! Gäk bäräŋeŋ äpi. Näk apiŋo gäkä eŋiken bok itdayäŋ yäk.
5 Quando Jesus chegou àquele lugar, olhou para cima e disse a Zaqueu:
6 Ude iweränkaŋ Sakius bänepi-ken oretoret pähap nadäŋkaŋ bäräŋeŋ äpä Jesu imaguränkaŋ eŋini-ken kuŋkumän.
6 Zaqueu desceu depressa e o recebeu na sua casa, com muita alegria.
7 Ude täŋirän ämawebe päke unitä u kawä siwoŋi nämo täŋpäpäŋ man yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; U kawut! Imata äma waki täŋpani-kät ketem näda yäŋkaŋ kuyak?
7 Todos os que viram isso começaram a resmungar: — Este homem foi se hospedar na casa de um pecador!
8 Ude yäŋkuŋo upäŋkaŋ Sakiustä eŋiniken kuŋpäŋä Sakiustä Ekäni ŋode iwetkuk; Ekäni näk bureni gäwetat. Imaka moneŋ tuŋumna kumän yäpmäŋ daniŋpäŋ bämopgän peŋkaŋä moräki äma jäwärita yämayäŋ. Täŋ, moräki uwä äma jop yäŋ-yäkŋatpäŋ tuŋumi kubota täŋ yämik täŋkuro unita kowata u irepmitpäŋ taŋigän yämiŋtäŋ kwayäŋ yäk.
8 Zaqueu se levantou e disse ao Senhor: — Escute, Senhor, eu vou dar a metade dos meus bens aos pobres. E, se roubei alguém, vou devolver quatro vezes mais.
9 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Bureni! Apiŋo ämawebe äbot eŋi ŋoken Anututä yäpätägak piä täŋ yämitak. Imata, äma ŋo imaka, Abraham täŋo nanak bureni-inik täyak yäk.
9 Então Jesus disse:
10 Täŋpäkaŋ Äma Bureni-inik uwä äma ŋodewani paot-paotta biŋam-ken nanik yabäŋ ahäŋpäŋ yämagutta äpuk.
10 Porque o
11 Eruk, Jeriko yotpärare peŋpeŋ kädet miŋin kuŋtäŋgän Jerusalem keräp taŋkuŋ. Täŋpäkaŋ ämawebe ätutä ŋode nadäŋkuŋ; Eruk, Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat piäni kehäromi nikek kwawak pewä ahäkta keräp täyak yäŋ nadäŋkuŋ. Ude nadäŋkuŋo unita Jesutä man wärani kubä ŋode yäwetkuk;
11 Jesus contou uma parábola para os que ouviram o que ele tinha dito. Agora ele estava perto de Jerusalém, e por isso eles estavam pensando que o Reino de Deus ia aparecer logo.
12 Äma wäpi biŋam ikek kubätä nadäk tawaŋ ŋode pewek; Kome ban kubäken kwapäŋ intäjukun ämata kaŋ nepmaŋput. Intäjukun ämata nepmaŋpäkaŋ äneŋi äbä ämawebenaye kaŋ yabäŋ yäwara yäŋ nadäwek.
12 Então Jesus disse:
13 Eruk, kwayäŋ nadäŋpäŋ piä watä ämaniye 10 ude yämagut päbä yepmaŋpäŋ moneŋ uwäk kubäkubä yäpmäŋ daniŋpäŋ yämek. Yäpmäŋ daniŋpäŋ yämiŋkaŋ yäwerek; Moneŋ ŋowä piä täŋpäŋ moräki ätukät yäpmäŋirä näk äneŋi api äbet yäk.
13 Antes de viajar, chamou dez dos seus empregados, deu a cada um uma moeda de ouro e disse: “Vejam o que vocês conseguem ganhar com este dinheiro, até a minha volta.”
14 Ude yäŋpeŋ kwekopäŋ ämawebe äbot komeni-ken naniktä äma unita gaŋani pähap nadäŋpäŋ noriye ätu yepmaŋpä päŋku yäwetneŋ; Nin äma ŋonitä intäjukun it nimikta bitnäkamäŋ yäk.
14 — Acontece que o povo do seu país o odiava e por isso mandou atrás dele uma comissão para dizer que não queriam que aquele homem fosse feito rei deles.
15 Ude yäneŋopäŋkaŋ ehutpäŋ intäjukun ämata tewä irek. Intäjukun äma ude tewäkaŋ ittäŋgän äneŋi ini komen äbäŋpäŋ yäwek; Piä watä ämanaye moneŋ uwäk kubäkubä yämiŋkuro ukeŋonita yäŋpewä äbut yäk. Näk moneŋ yämiŋkuro upäŋ piä täŋpäŋ moräki jide yabäŋ ahäŋkuŋo u kaŋpäŋ nadäwayäŋ yäŋ yäwek.
15 — O homem foi feito rei e voltou para casa. Aí mandou chamar os empregados a quem tinha dado o dinheiro, para saber quanto haviam conseguido ganhar.
16 Eruk, kubätä jukun äbäŋpäŋ iwerek; Ekänina, moneŋ uwäk kubägän namiŋkuno ukeŋopäŋ piäni täŋira uwäk 10 ude ahäŋkuŋ.
16 O primeiro chegou e disse: “Patrão, com aquela moeda de ouro que o senhor me deu, eu ganhei dez.”
17 Yäŋirän intäjukun äma unitä iwerek; Täga yäk. Gäk piä säkgämän täŋkun. Imaka täpuri unita watä säkgämän it täyan unita apiŋo näkŋo yotpärare 10 unitäŋo watä ämata gepmaŋtat yäk.
17 — “Muito bem!” — respondeu ele. — “Você é um bom empregado! E, porque foi fiel em coisas pequenas, você vai ser o governador de dez cidades.”
18 Täŋpäkaŋä kubätä äbäŋpäŋ iwerek; Ekäni, moneŋ uwäk kubägän namiŋkuno ukeŋopäŋ piäni täŋira uwäk 5 ude ahäŋkuŋ yäk.
18 — O segundo empregado veio e disse: “Patrão, com aquela moeda de ouro que o senhor me deu, eu ganhei cinco.”
19 Yäŋirän intäjukun äma unitä iwerek; Täga. Apiŋo näkŋo yotpärare 5 unitäŋo watä ämata gepmaŋtat yäŋ iwerek.
19 — “Você vai ser o governador de cinco cidades!” — disse o patrão.
20 Täŋpäkaŋ kubätä äbäŋpäŋä iwerek; Ekäni, moneŋ uwäk kubä namiŋkuno ukeŋo uwäk täŋpäŋ peŋkaŋ itkuko äneŋi yäpmäŋ äbätat ŋo yäk.
20 — O outro empregado chegou e disse: “Patrão, aqui está a sua moeda. Eu a embrulhei num lenço e a escondi.
21 Imata, näk gäkŋo mebärika ŋode nadäŋpäŋ umuntaŋkut; Gäk äma komi yäŋ nadäŋkut. Gäk äma täŋo imaka tuŋum yäyomägat täyan. Ba ketem äma kubätä piwani pugetpäŋ nak täyan unita gäka umuntaŋpäŋ moneŋ uwäk käbop u peŋkut yäk.
21 Tive medo do senhor, porque sei que é um homem duro, que tira dos outros o que não é seu e colhe o que não plantou.”
22 Ude iweränä intäjukun äma unitä iwerek; Gäk piä watä äma wakiinik! Unita gäkŋaken man unitä äyäŋutpäŋ manken gepmaŋpayäŋ yäk. Bureni! Gäk näka äma komi yäŋ yäyan. Ba äma täŋo imaka tuŋum yäyomägat täyan yäŋ näwetan. Ba ketem äma kubätä piwani puget täyan yäŋ yäyan.
22 — Ele respondeu: “Você é um mau empregado! Vou usar as suas próprias palavras para julgá-lo. Você sabia que sou um homem duro, que tiro dos outros o que não é meu e colho o que não plantei.
23 Yäyan ude bureni täŋpäwä imata näkŋo moneŋ, moneŋ eŋiken nämo peŋkun? Ude täŋkuno yäwänäku äbäŋpäŋä moneŋ u yäpmäŋkaŋ moräki ätukät yäpmäŋtet yäk.
23 Então por que você não pôs o meu dinheiro no banco? Assim, quando eu voltasse da viagem, receberia o dinheiro com juros.”
24 Ude yäŋpäŋ äma tuän itneŋo u yäwerek; Moneŋ uwäk kubägän u yomägatpäŋ äma moneŋ uwäk 10 yäpuko ŋonita imut yäk.
24 — E disse para os que estavam ali: “Tirem dele a moeda e deem ao que tem dez.”
25 Ude yäwänä iwetneŋ; Ekäni! Äma ŋo moneŋ uwäk uku yäpuko ŋo yäk.
25 Eles responderam:
26 Ude yäwäwä äma unitä yäwerek; Juku peŋkaŋ ket nadäwut! Äma kubätä imaka imani u yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä ätukät buŋät imikta yäwani. Täŋ, äma ätuwä nin imaka udewani nikek yäŋ nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nämo! Imaka iŋitkamäŋ yäŋ jop nadäk täkaŋ uwä yäyomägatta yäwani.
26 — E o patrão disse:
27 Ude yäŋpäŋ yäwek; Eruk, äma näkä intäjukun äma it yämikta bitnäŋkuŋo u kumän yäŋporiŋ päbä iŋamna-ken ŋo yepmaŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ däput yäŋ yäwek.
27 E agora tragam aqui os meus inimigos, que não queriam que eu fosse o rei deles, e os matem na minha frente.”
28 Jesutä man wärani ude yäŋ paoränkaŋ kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärare keräp taŋpäŋ Olip pom mebäri-ken yotpärare täpuri yarä wäpi Betefage kenta Betani uken ahäŋkuŋ.Jerusalem yotpärare|src="HK020B.jpg" size="span" loc="Top of page" copy="Horace Knowles" ref="LUK 19.28"
28 Depois de dizer isso, Jesus foi adiante deles para Jerusalém.
29 Päŋku uken itkaŋä Jesutä iwaräntäki yarä ŋode yäwetpäŋ peŋ yäwet-pewän kuŋkumän;
29 Quando iam chegando aos povoados de Betfagé e Betânia, que ficam perto do monte das Oliveiras, enviou dois discípulos na frente,
30 Ek yotpärare täpuri udu kuŋkaŋ doŋki nanaki kubä, ämatä nämo täŋbätak täwani, topmäk terak itak u kaŋpäŋ pitpäŋ wädäŋ yäpmäŋ äbun.
30 com a seguinte ordem:
31 Ude täŋirän äma kubätä täwet yabäk täŋpänä ŋode kaŋ iwerun; Ekänitä doŋki ŋonita yäwänpäŋ äbä pitkamäk yäŋ kaŋ iwerun.
31 Se alguém perguntar por que vocês estão fazendo isso, digam que o Mestre precisa dele.
32 Ude yäwet-pewän kuŋpäŋä iwaräntäkiyat uwä Jesutä man yäwetkuko udegän doŋki nanaki u kaŋ-ahäŋkumän.
32 Eles foram e acharam tudo como Jesus tinha dito.
33 Kaŋ-ahäŋpäŋ yen pit irirän doŋki u mähemitä ŋode yäwet yabäŋkuk; Imata doŋki uwä yen pit imikamän?
33 Quando estavam desamarrando o jumentinho, os donos perguntaram: — Por que é que vocês estão desamarrando o animal?
34 Ude yäwänä yarä unitä iwetkumän; Ekänitä ŋopäŋ piä kubä täŋpayäŋ nadätak yäk.
34 Eles responderam: — O Mestre precisa dele.
35 Ude iwetkaŋ doŋki u pitpäŋ yäpmäŋ Jesuken kuŋkumän. Yäpmäŋ kuŋpäŋä teki punin nanik yäŋopmäŋpäŋ doŋki mädeni terak iriŋkaŋ Jesu kerigän iŋit iwarirä päro maŋitkuk.
35 Então eles levaram o jumentinho para Jesus, puseram as suas capas sobre o animal e ajudaram Jesus a montar.
36 Maŋitkaŋ kuŋirän ämawebe Jesu iwarän täŋkuŋo unitä teki punin nanik yäŋopmäŋpäŋ kädet miŋin iriŋ wädäŋ yäpmäŋ kuŋirä Jesu uterak kuŋkuk.
36 Conforme ele ia passando, o povo estendia as suas capas no caminho.
37 Kuŋtäŋgän Olip pom gämori-ken ahäŋpäŋ Jerusalem keräp taŋkuŋ. Jerusalem keräp taŋpäŋä ämawebe Jesu iwarän täŋkuŋo u oretoret pähap nadäŋkuŋ. Jesutä kudän kudupi mebäri mebäri täŋirän kak täŋkuŋo unita nadäŋpäŋ Anutu gera terak iniŋ oretkuŋ. Anutu iniŋ oretkaŋ ŋode yäŋkuŋ;
37 Quando Jesus chegou perto de Jerusalém, na descida do monte das Oliveiras, uma grande multidão de seguidores ia com ele. E eles, cheios de alegria, começaram a louvar a Deus em voz alta por tudo o que tinham visto.
38 Iniŋ oretna! Intäjukun ämanin Ekäni wäpi terak äbätak ŋonita Anututä iron täŋ imän! Sam 118:26
38 Eles diziam: — Que Deus abençoe o Rei que vem em nome do Senhor! Paz no céu e
39 Ude yäŋirä Parisi äma ätu ämawebe u gänaŋ itkuŋo unitä nadäŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; E! Yäwoŋärewani äma! Gäwaräntäkaye ŋo yabäŋ yäŋpewi bitnäwut! yäk.
39 Aí alguns fariseus que estavam no meio da multidão disseram a Jesus: — Mestre, mande que os seus seguidores calem a boca!
40 Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Nämo! Näk bureni täwetat. Näkä näwärantäknaye ŋo yäniŋ bitnäwawä mobä ŋonitä gera terak api naniŋ oretneŋ!
40 Jesus respondeu:
41 Ude yäŋpäŋ kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärare dubiniken ahäŋkuk. Ahäŋpäŋ Jerusalem kaŋpäŋä konäm kotkuk.
41 Quando Jesus chegou perto de Jerusalém e viu a cidade, chorou com pena dela
42 Konäm kotpäŋ yäŋkuk; Yäkena! Jerusalem ämawebenaye! Kwinigän irit täŋo mebäri apiŋo täga nadänaŋi upäŋkaŋ nämo nadäwä tärek täkaŋ. Nämo, uwä käbop it tamitak unita nämo kaŋpäŋ nadäkaŋ.
42 e disse:
43 Täŋpäkaŋ kämi, kadäni kubäken umuri ŋode api ahäwek; Iwankayetä yewa tädotpäŋ ämik täkta it gwäjiŋpäŋ api itneŋ. Ude täŋirä inä täga nämo api ämetpeŋ kuneŋ.
43 Pois chegarão os dias em que os inimigos vão cercá-la com rampas de ataque, e vão rodeá-la, e apertá-la de todos os lados.
44 Nämo! Yewa däpmäŋ äreyäŋpäŋ in ba intäŋo nanak kudup api täŋpä waneŋ. Ba intäŋo eŋi taŋi taŋi u kudup api däpmäŋ eräŋ täŋpä kuneŋ. Bureni! Anutu täŋkentäŋ tamikta äbuko u mebärini nämo kaŋpäŋ nadäŋpäŋ mäde ut imikaŋ unita bäräpi umuri pähap u api ahäŋ tamek.
44 Eles destruirão completamente você e todos os seus moradores. Não ficará uma pedra em cima da outra, porque você não reconheceu o tempo em que Deus veio para salvá-la.
45 — ausente —
45 Jesus entrou no pátio do Templo e começou a expulsar dali os vendedores.
46 — ausente —
46 Ele lhes disse:
47 — ausente —
47 Jesus ensinava no pátio do Templo todos os dias. Os chefes dos sacerdotes, os mestres da Lei e os líderes do povo queriam matá-lo.
48 — ausente —
48 Mas não achavam jeito de fazer isso, pois todos o escutavam com muita atenção.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.