João 6
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NAA
1 Jesutä man ude yäŋ paotpäŋä Galili gwägu (wäpi kubä Taibirias), u udude käda kuŋkuk.Galili gwägu|src="HK036A.jpg" size="span" loc="On the same page - top or bottom" copy="Horace Knowles" ref="JHN 6.1"
1 Depois dessas coisas, Jesus atravessou o mar da Galileia, que é o de Tiberíades.
2 Kuŋirän ämawebe mäyaptä Jesu iwarän täŋkuŋ, Jesutä käyäm ikek yäpän tägaŋirä yabäŋkuŋo unita.
2 Uma grande multidão o seguia, porque tinham visto os sinais que ele fazia na cura dos enfermos.
3 Eruk, kadäni uken Jesutä iwaräntäkiye yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ pom kubä terak äro itkuŋ.
3 Então Jesus subiu ao monte e sentou-se ali com os seus discípulos.
4 Kadäni uwä Juda täŋo orekirit kadäni wäpi Pasova keräp taŋirän.
4 Ora, a Páscoa, festa dos judeus, estava próxima.
5 Täŋpäkaŋ pom uterak äro ittäŋgän yabäŋkuk; Ämawebe äbot päke u äbäŋirä yabäŋpäŋ Jesutä Filip ŋode iwet yabäŋkuk; Filip, ämawebe päke ŋo yepmäŋ towikta ketem imapäŋ yepmäŋ towinayäŋ?
5 Então Jesus, erguendo os olhos e vendo que uma grande multidão se aproximava, disse a Filipe:
6 Ini ude api täŋpet yäŋ nadäŋkaŋ Filip nadäkiniki kehäromi jide patkuko u yäwän kaŋpäŋ nadäkta iwet yabäŋkuk.
6 Mas Jesus dizia isto para testá-lo, porque sabia o que estava para fazer.
7 Ude iweränä Filiptä ŋode iwetkuk; Äma ŋo yepmäŋ towikta moneŋ taŋipäŋ ketem suwaŋpäŋ yäminero upäŋkaŋ nämo naŋpä tägawek yäk.
7 Filipe respondeu: — Nem mesmo duzentos denários de pão seriam suficientes para que cada um recebesse um pedaço.
8 Ude yäwänä iwaräntäki kubä wäpi Andru, Saimon täŋo monäni unitä yäŋkuk;
8 Um dos discípulos, chamado André, irmão de Simão Pedro, disse a Jesus:
9 Iroŋi kubä gwägu tom täpuri yarä, käräga 5 ude yäpmäŋ kuŋarirän käyat yäk. Udewanipäŋ ämawebe päke u jide täŋpäŋ yepmäŋ towine?
9 — Aqui está um menino que tem cinco pães de cevada e dois peixinhos. Mas o que é isto para tanta gente?
10 Ude yäwänä Jesutä yäwetkuk; In ämawebe yäwerä maŋirän täwut yäk. Ude yäweränä ämawebe yäwerä wädan terak maŋirän täŋkuŋ. Äma ekänigän 5,000 ude bumik unitä maŋirän täŋkuŋ, webe iroŋi penta itkuŋo ukät nämo daniwani.
10 Jesus disse: Havia muita relva naquele lugar. Assim, os homens se assentaram, e eram quase cinco mil.
11 Eruk, Jesutä käräga u yäpmäŋpäŋ Nani bänep täga man iwetpäŋ ämawebe maŋirän täŋkuŋo unita yäpmäŋ daniŋpäŋ iniken gärip terak yäwäpäŋ yämiŋtäŋ kuŋkuk. Ude täŋpäŋ gwägu tom yäpmäŋpäŋ udegän yämiŋtäŋ kuŋkuk.
11 Então Jesus pegou os pães e, tendo dado graças, distribuiu-os entre eles; e também igualmente os peixes, tanto quanto queriam.
12 Yämiŋirän nabä tägawäpäŋ Jesutä iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; Näŋpani moräki moräki patpäŋ waneŋo unita butuwut yäk.
12 E, quando já estavam satisfeitos, Jesus disse aos seus discípulos:
13 Ude yäweränä käräga 5 naŋkuŋo unitäŋo moräk-moräk butuŋpäŋ yäk 12 daiwä tokŋeŋkuŋ.
13 Assim, pois, o fizeram e encheram doze cestos de pedaços dos cinco pães de cevada, que sobraram depois que todos tinham comido.
14 Täŋpäkaŋ Jesutä kudän kudupi ude täŋpän kaŋpäŋ ämawebetä yäŋkuŋ; Wära! Ŋo profet pähap kome terak ahäkta yäwani ukeŋowä ŋobayäŋ! yäk.
14 Quando as pessoas viram o sinal que Jesus havia feito, disseram: — Este é verdadeiramente o profeta que devia vir ao mundo.
15 Ude yäŋpäŋ itgwäjiŋpäŋ Jesu iŋitpäŋ intäjukun äma it yämekta iŋitnayäŋ täŋirä yabäŋ umuntaŋ inigän pom terak äroŋkuk.
15 Jesus ficou sabendo que estavam para vir com a intenção de fazê-lo rei à força. Então ele se retirou outra vez, sozinho, para o monte.
16 Eruk, bipäda ugän Jesu iniken iwaräntäkiyetä Jesu teŋpeŋ Galili gwägu pomi-ken äpmoŋkuŋ.
16 Ao final do dia, os discípulos de Jesus desceram para o mar.
17 Äpmo Jesuta irä wawäpäŋ Kapeneam yotpärare-ken äyäŋutpeŋ kuna yäŋkaŋ gäpe terak äroŋpeŋ kuŋkuŋ. U bipani kuŋkuŋ.
17 E, entrando num barco, passaram para o outro lado, rumo a Cafarnaum. Já estava escuro, e Jesus ainda não tinha ido até onde eles estavam.
18 Kuŋirä mänit kehäromi piäŋirän gwägu taŋi tokätkuk.
18 E o mar começava a ficar agitado, porque soprava um vento forte.
19 Ude täŋirän ehutpäŋ gwägu bämopi-ken kuŋirä Jesu gwägu terak yeŋtäŋ äbuk. Yeŋtäŋ äbämaŋ iwaräntäkiyetä itkuŋ-ken äbäŋirän kaŋpäŋ umun pähap täŋkuŋ.
19 Os discípulos já tinham navegado uns cinco ou seis quilômetros, quando viram Jesus andando sobre o mar, aproximando-se do barco; e ficaram com medo.
20 Ude täŋirä gera täŋpäŋ yäwetkuk; Ŋo näkŋa äretat. Umuntäneŋo!
20 Mas Jesus lhes disse:
21 Ude yäwän nadäŋpäŋä bänep pidäm terak Jesu täŋkentäŋpäŋ gäpe terak teŋirä kome kukta nadäŋkuŋ-ken uken pengän ahäŋkuŋ.
21 Então eles o receberam com alegria, e logo o barco chegou ao seu destino.
22 Täŋpäkaŋ ämawebe päke u gwägu udude parä yäŋeŋkuk. Parä yäŋewänä ŋode yäŋkuŋ; Gäpe kubä-tägän irirän kaŋkumäŋopäŋ Jesu u iwaräntäkiye-kät nämo kuŋirän kaŋkumäŋ yäk. Iwaräntäkiye inigän kuŋkuŋ yäŋ nadäŋkuŋ. Ude nadäŋpäŋ Taibirias komeken nanik täŋo gäpe ätu Ekänitä yepmäŋ towiŋkuk-ken irirä yabäŋkuŋ.
22 No dia seguinte, a multidão que tinha ficado do outro lado do mar notou que ali havia apenas um pequeno barco e que Jesus não tinha entrado nele com os seus discípulos, tendo estes partido sozinhos.
23 — ausente —
23 Entretanto, outros barquinhos de Tiberíades se aproximaram do lugar onde a multidão havia comido o pão depois que o Senhor deu graças.
24 — ausente —
24 Quando aquela multidão viu que Jesus não estava ali nem os seus discípulos, entraram nos barcos e partiram para Cafarnaum à procura de Jesus.
25 Wäyäkŋeŋtäŋ kuŋtäŋgän kaŋ-ahäŋpäŋä iwet yabäŋkuŋ; Yäwoŋärewani äma, gäk jidegän äbän?
25 E, tendo-o encontrado no outro lado do mar, lhe perguntaram: — Mestre, quando o senhor chegou aqui?
26 Yäwäwä ŋode yäwetkuk; Näk bureni-inik täwera nadäwut; Näk kudän kudupi täŋpewa ahäŋirän kak täkaŋ unita nämo! Ketem tepmäŋ towiŋira naŋ tokŋek täŋkuŋo unita näka wäyäkŋekaŋ.
26 Jesus respondeu:
27 Inä epän bureni täk täkot. Kome täŋo ketem, paot-paori nikek unita nämo yäyat. Nämo, irit kehäromi täŋo ketem paot-paori nikek nämo, unita piäni täk täkot. Ketem uwä Äma Bureni-iniktä täga tamek, Anutu Nantä wäpi biŋam imiŋkuko unita yäk.
27 Trabalhem, não pela comida que se estraga, mas pela que permanece para a vida eterna, a qual o Filho do Homem dará a vocês; porque Deus, o Pai, o confirmou com o seu selo.
28 Ude yäweränä kowata ŋode iwetkuŋ; Nin jide täŋpäŋ imaka Anututä gäripi nadäk täyak u täne?
28 Então lhe perguntaram: — Que faremos para realizar as obras de Deus?
29 Ude iweräwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Anututä epän intä täkta nadäk täyak u ŋode; Iwerän äpuko unita nadäkinik täŋ imineŋ. Anutu täŋo gärip ude yäk.
29 Jesus respondeu:
30 Ude yäwänä kowata ŋode iwetkuŋ; Kudän kudupi jidewani kubä täŋiri gabäŋpäŋ nadäkinik täŋ gamine? Imatäken kubä täŋiri gabäŋpäŋ-nadänayäŋ?
30 Então eles disseram: — Que sinal o senhor fará para que vejamos e creiamos no senhor? O que o senhor pode fazer?
31 Nadätan? Äbekniye oraniyetä kome jopi-ken kuŋarirä Anututä ini ketem kubä wäpi mana yepmäŋ towiŋkuk yäk. Unita Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Anututä ketem kunum gänaŋ nanik yepmäŋ towiŋkuk. Eruk, kudän kudupi kubä udewani täŋiri kaŋpäŋ nadänayäŋ?
31 Nossos pais comeram o maná no deserto, como está escrito: “Deu-lhes a comer pão do céu.”
32 Ude yäwäwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Näk man bureni täwera nadäwut; Kunum gänaŋ nanik ketem uwä Mosestä nämo pewän ahäŋ tamiŋkuŋ. Nämoinik, Nantä kunum gänaŋ nanik ketem bureni tamik täyak.
32 Jesus lhes disse:
33 Ketem bureni uwä äma kubä yäk. Kunum gänaŋ naniktä äpäŋpäŋ komen ämawebeta irit kodaki pewän ahäŋ yämik täyak unitä Anutu-ken nanik ketem bureni täyak yäk.
33 Porque o pão de Deus é o que desce do céu e dá vida ao mundo.
34 Yäwänä iwetkuŋ; Ekäni, gäk ketem yäyan u kadäni kadäni nimik täyi! yäŋ iwetkuŋ.
34 Então lhe disseram: — Senhor, dê-nos sempre desse pão.
35 Ude yäwäwä yäwetkuk; Irit kehäromi täŋo ketem näkŋa ŋo. Äma näkken äbäk täkaŋ uwä nakta wari nämo api yeneŋ. Ba äma nadäŋ namikinik täk täkaŋ uwä umeta äneŋi nämo api yeneŋ.
35 Jesus respondeu:
36 Näk man täweraro ukeŋo; Nähä nabäk täkaŋ upäŋkaŋ nadäŋ namikinik nämo täk täkaŋ.
36 Porém eu já disse que vocês não creem, embora estejam me vendo.
37 Täŋ, Nantä ämawebe näka biŋam yäpmäŋ daniŋpäŋ namik täyak u kuduptagän näkken api ämneŋ. Äbäŋirä nämoinik api yäwat kirewet.
37 Todo aquele que o Pai me dá, esse virá a mim; e o que vem a mim, de modo nenhum o lançarei fora.
38 Kunum gänaŋ naniktä äpuro u näkŋaken gärip iwatta nämo äput. Nämoinik, Nan täŋo gäripgän iwatta äput.
38 Porque eu desci do céu, não para fazer a minha própria vontade, mas a vontade daquele que me enviou.
39 Täŋkaŋ unitäŋo gärip uwä ŋode; Ämawebe Nantä namik täyak u kubätä paorek yäŋpäŋ-yabäŋ yäwat epän täŋtäŋgän kadäni pähapken kumbani-ken nanikpäŋ yäpmäŋ päŋaku api yepmaŋpet.
39 E a vontade de quem me enviou é esta: que eu não perca nenhum de todos os que ele me deu; pelo contrário, eu o ressuscitarei no último dia.
40 Unita äma Anutu täŋo Nanaki u tumbeŋ kuŋkaŋ nadäŋ imikinik täkaŋ uwä irit kehäromita biŋam api täneŋ. Äma udewani uwä kadäni pähapken täŋpewa api kodak täneŋ. Nana täŋo nadäk u ude yäŋ yäwetkuk.
40 De fato, a vontade de meu Pai é que todo aquele que vir o Filho e nele crer tenha a vida eterna; e eu o ressuscitarei no último dia.
41 Yäŋirän nadäŋpäŋ Jesu u kunum gänaŋ nanik ketem u näk yäŋ yäŋkuko unita Juda äma ekäni ätutä man yäŋburu-buru yäŋkuŋ.
41 Então os judeus começaram a murmurar contra ele, porque tinha dito: “Eu sou o pão que desceu do céu.”
42 Man yäŋburu-buru yäŋpäŋ yäŋkuŋ; Jesu u äma jopi kubä yäk. U Maria Josep täŋo nanaki. U ninä yabäŋpäŋ-nadäk täkamäŋ. Upäŋ imata näk kunum gänaŋ naniktä äput yäŋ yäk täyak?
42 E diziam: — Este não é Jesus, o filho de José? Por acaso não conhecemos o pai e a mãe dele? Como é que ele agora diz: “Desci do céu”?
43 Ude yäŋirä nadäŋpäŋ Jesutä yäwetkuk; In unita nadäwäwak täneŋo.
43 Jesus respondeu:
44 Äma kubä ini-tägän näkken ämnaŋi nämo. Nan naniŋ kireŋpewän äpuro unitägän wädäŋpewän näkken äbäkäbäk kädet u itak. Äma udewani u kadäni pähapken täŋpewa api kodak täneŋ.
44 Ninguém pode vir a mim se o Pai, que me enviou, não o trouxer; e eu o ressuscitarei no último dia.
45 Täŋpäkaŋ profet bianitä ŋode kudän täwani pätak; Anututä ini ämawebe kudup yäwetpäŋ yäwoŋärek api täŋpek. Unita Nantä iwetpäŋ iwoŋäreŋirän nadäweko unitä näkken äbek.
45 Está escrito nos Profetas: “E todos serão ensinados por Deus.” Portanto, todo aquele que ouviu e aprendeu do Pai, esse vem a mim.
46 Täŋkaŋ äma kubätä Nan u nämo kaŋkuk. Anutu-ken naniktä äpani u kubä-tägän kaŋkuk.
46 Não que alguém tenha visto o Pai, a não ser aquele que vem de Deus; este já viu o Pai.
47 Unita näk bureni-inik täwera nadäwut; Äma näka nadäkinik täŋ namik täkaŋ unitä irit kehäromita biŋam api täneŋ.
47 — Em verdade, em verdade lhes digo: quem crê em mim tem a vida eterna.
48 Täŋpäŋ irit täŋo ketem u näkŋa ŋo.
48 Eu sou o pão da vida.
49 Bureni, bian äbekjiye orajiye u kome jopi-ken mana naŋkuŋo upäŋkaŋ kumäŋ täŋpä kuŋkuŋ.
49 Os pais de vocês comeram o maná no deserto e morreram.
50 Täŋ, kunum gänaŋ ketem äpuko u iŋamjin-ken itak ŋo. Äma kubätä ketem u naŋpäŋä nämo api kumbek.
50 Este é o pão que desce do céu, para que todo o que dele comer não pereça.
51 Irit kehäromi täŋo ketem kunum gänaŋ naniktä äpani u näkŋa! Unita äma kubätä ketem ŋo naŋpäŋä nämo kumäŋkaŋ pen api it yäpmäŋ ärowek. Täŋpäkaŋ ketem uwä tohatna. Komen ämawebetä irit kehäromi yäpneŋta u api taniŋ kirewet yäk.
51 Eu sou o pão vivo que desceu do céu; se alguém comer deste pão, viverá eternamente. E o pão que eu darei pela vida do mundo é a minha carne.
52 Ude yäŋirän nadäŋpäŋ Juda äma ekäni ekäni ini-tägän man wärät-wärät täŋpäŋ yäŋkuŋ; U jide täŋpäŋ tohari nimän näne?
52 Então os judeus começaram a discutir entre si, dizendo: — Como é que este pode nos dar a sua própria carne para comer?
53 Ude yäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Näk bureni täwera nadäwut; In Äma Bureni-inik täŋo tohari nägäri nämo nänayäŋ täŋo uwä irit kehäromita biŋam nämo api täneŋ.
53 Jesus respondeu:
54 Täŋ, äma tohatna nägätna nak täkaŋ uwä irit kehäromita biŋam täŋpäŋ paot-paori nämo api it yäpmäŋ äroneŋ. Täŋpäkaŋ kadäni pähapken äma udewaniwä näkä täŋpewa api kodak täneŋ.
54 Quem come a minha carne e bebe o meu sangue tem a vida eterna, e eu o ressuscitarei no último dia.
55 U imata, tohatnatä ketem bureni-inik täyak unita. Ba nägätna udegän ume bureni-inik täyak.
55 Pois a minha carne é verdadeira comida, e o meu sangue é verdadeira bebida.
56 Äma näkŋo tohatna nägätna nak täkaŋ uwä näkkät kowat kwasikorän täk täkamäŋ.
56 Quem come a minha carne e bebe o meu sangue permanece em mim, e eu permaneço nele.
57 Täŋpäkaŋ Irit täŋo mähemi Nantä naniŋ kireŋpewän äpuro unita Nanta biŋam it täyat yäk. Näk imaka, irit mähemi unita äma näk nak täkaŋ uwä irit kehäromita biŋam api täneŋ.
57 Assim como o Pai, que vive, me enviou, e igualmente eu vivo por causa do Pai, também quem de mim se alimenta viverá por mim.
58 Ketem bureni kunum gänaŋ nanik äpuko uwä ubayäŋ. Ketem wäpi mana äbekniye oraniyetä naŋkuŋo udewani nämo. Äbekniye oraniye uwä ketem u naŋkuŋo upäŋkaŋ kumäŋ täŋpä kuŋkuŋ. Täŋ, äma ketem ŋo nak täkaŋ uwä tärek-täreki nämo api it yäpmäŋ äroneŋ.
58 Este é o pão que desceu do céu, em nada semelhante àquele que os pais de vocês comeram e, mesmo assim, morreram; quem comer este pão viverá eternamente.
59 Jesutä man ŋo Kapeneam yotpärare-ken käbeyä eŋi gänaŋ yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk.
59 Jesus disse essas coisas quando ensinava na sinagoga de Cafarnaum.
60 Man ude yäŋirän äma Jesu iwaräntäk täŋkuŋo ukät nanik mäyaptä nadäŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära, man ŋo nadäna siwoŋi nämo täyak. Man udewani netätä nadäwän bureni täŋpek?
60 Muitos dos seus discípulos, tendo ouvido tais palavras, disseram: — Duro é este discurso; quem pode suportá-lo?
61 Yäŋgaŋa gaŋa yäŋkuŋo u Jesutä yabäŋpäŋ-nadäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Man ŋo nadäŋirä waki täyak?
61 Mas Jesus, sabendo por si mesmo que os seus discípulos murmuravam a respeito do que ele havia falado, disse-lhes:
62 E täŋ, Äma Bureni-inik u bian irani-ken äneŋi äroŋirän kaŋpäŋä jide api nadäneŋ?
62 Que acontecerá, então, se virem o Filho do Homem subir para o lugar onde primeiro estava?
63 In ŋode nämo käwep nadäkaŋ; Kome guptä irit kodaki täga pewä ahänaŋi nämo. Nämo, irit kodaki pewä ahäk-ahäk uwä Kudupi Munapik täŋo epän. Näkä man täwetat ŋowä Kudupi Munapik täŋo irit kodaki nikek unita äma kubätä man u nadäkinik täŋpayäŋ täko uwä irit kodaki u nikek api kuŋarek yäk.
63 O Espírito é o que vivifica; a carne para nada aproveita. As palavras que eu lhes tenho falado são espírito e são vida.
64 Upäŋkaŋ inken nanik ätutäwä man täwetat ŋo nadäŋirä bureni nämo täyak. (Jesu u äma netä unitä näka api bitnäneŋ yäŋ uku intäjukun yabäŋpäŋ-nadäŋkuk. Udegän, äma netätä iwan keri-ken api nepmaŋpek yäŋ uku kaŋpäŋ nadäŋkuk.)
64 Mas há descrentes entre vocês. Ora, Jesus sabia, desde o princípio, quais eram os que não criam e quem iria traí-lo.
65 Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Mebäri unita yäŋpäŋ ŋode täwetkut; Äma kubä Nantä bänepi nämo täŋpidäm taŋ imiŋirän äma u näkken täga ämnaŋi nämo.
65 E prosseguiu:
66 Man yäwa ude täreŋirän kadäni ugän ämawebe iwarän täŋkuŋo u ätutä gaŋa taŋpäŋ teŋpeŋ kuŋkuŋ.
66 Diante disso, muitos dos seus discípulos o abandonaram e já não andavam com ele.
67 Teŋpeŋ kuŋirä Jesutä iwaräntäkiye 12 u ŋode yäwetkuk; In imaka, nepmaŋpeŋ kunayäŋ käwep nadäkaŋ?
67 Então Jesus perguntou aos doze:
68 Ude yäwänä Saimon-Pita unitä kowata ŋode iwetkuk; Ekäni! Gäk gepmaŋpeŋ netäken kune? Gäk kubä-tägän irit kehäromi täŋo man yäpmäŋ kuŋat täyan yäk.
68 Simão Pedro respondeu: — Senhor, para quem iremos? O senhor tem as palavras da vida eterna,
69 Täŋiri nin nadäŋ gamikinik täŋpäŋ ŋode nadäkamäŋ; Anutu täŋo Kudupi Äma uwä gäk ubayäŋ.
69 e nós temos crido e conhecido que o senhor é o Santo de Deus.
70 Ude yäwänä Jesutä yäwetkuk; Näk in 12 näkŋata biŋam yäpmäŋ daniŋkut. Upäŋkaŋ inken nanik kubätä satan äworetak yäk.
70 Então Jesus lhes disse:
71 Man uwä Saimon Kariot komeken nanik unitäŋo nanaki wäpi Judas unita yäŋpäŋ yäŋkuk. Judas uwä iwaräntäkiye 12 ukät nanik kubä upäŋkaŋ mädenä, Jesuta mäde ut imiŋkuk.
71 Ele se referia a Judas, filho de Simão Iscariotes, porque este, sendo um dos doze, era quem o haveria de trair.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.