João 6
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Jesutä man ude yäŋ paotpäŋä Galili gwägu (wäpi kubä Taibirias), u udude käda kuŋkuk.Galili gwägu|src="HK036A.jpg" size="span" loc="On the same page - top or bottom" copy="Horace Knowles" ref="JHN 6.1"
1 Nati ufunamaim ana veya ta, Jesu Galilee harew isobon rabon rewan rounane (wabin ta Taibirias kukuf.)
2 Kuŋirän ämawebe mäyaptä Jesu iwarän täŋkuŋ, Jesutä käyäm ikek yäpän tägaŋirä yabäŋkuŋo unita.
2 Naatu sabuw rou’ay gagamin maiyow hi’ufunun hin anayabin sabuw sawusawuwih biyahimaim ina’inan sinaf biyawasih hi’itan isan.
3 Eruk, kadäni uken Jesutä iwaräntäkiye yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ pom kubä terak äro itkuŋ.
3 Naatu Jesu yen in oyaw sisibinamaim tit naatu ana bai’ufununayah hina biyanamaim himarir hima.
4 Kadäni uwä Juda täŋo orekirit kadäni wäpi Pasova keräp taŋirän.
4 Jew sabuw hai Tar Nowaten hiyuw ana veya i na biyubin.
5 Täŋpäkaŋ pom uterak äro ittäŋgän yabäŋkuk; Ämawebe äbot päke u äbäŋirä yabäŋpäŋ Jesutä Filip ŋode iwet yabäŋkuk; Filip, ämawebe päke ŋo yepmäŋ towikta ketem imapäŋ yepmäŋ towinayäŋ?
5 Jesu nuw ra’at sabuw rou’ay gagamin maiyow isan hinan itih, naatu Philip ibatiy, “Rafiy menamaim boro tanatobon iti sabuw tanituwih?”
6 Ini ude api täŋpet yäŋ nadäŋkaŋ Filip nadäkiniki kehäromi jide patkuko u yäwän kaŋpäŋ nadäkta iwet yabäŋkuk.
6 Iti i Philip fufunin isan ibibatiy, anayabin i ana notamaim so’obaka i boro abistan nasinaf.
7 Ude iweränä Filiptä ŋode iwetkuk; Äma ŋo yepmäŋ towikta moneŋ taŋipäŋ ketem suwaŋpäŋ yäminero upäŋkaŋ nämo naŋpä tägawek yäk.
7 Philip iya’afut eo, “Orot ana baiyan sumar eight ana fofonin tatab rafiy tatutubun sabuw ta’ita’imon tatabituwih i kikimin kwanekwan.”
8 Ude yäwänä iwaräntäki kubä wäpi Andru, Saimon täŋo monäni unitä yäŋkuk;
8 Imaibo ana bai’ufununayah orot ta, Andrew, Simon Peter tain awan tara’ah eo,
9 Iroŋi kubä gwägu tom täpuri yarä, käräga 5 ude yäpmäŋ kuŋarirän käyat yäk. Udewanipäŋ ämawebe päke u jide täŋpäŋ yepmäŋ towine?
9 “Kek ta iti’imaim rafiy afu’afusar umat roun naatu siy rou’ab umanamaim hima’am aitin. Baise anotanot boro men nakaram, sabuw i ra’at kwanekwan.”
10 Ude yäwänä Jesutä yäwetkuk; In ämawebe yäwerä maŋirän täwut yäk. Ude yäweränä ämawebe yäwerä wädan terak maŋirän täŋkuŋ. Äma ekänigän 5,000 ude bumik unitä maŋirän täŋkuŋ, webe iroŋi penta itkuŋo ukät nämo daniwani.
10 Nati’imaim samar gewasin tuw inu’in, imih Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih samar yan timarir. naatu sabuw samar yan himarir hima, naatu oro’orotowat hibiyab etei 5,000.
11 Eruk, Jesutä käräga u yäpmäŋpäŋ Nani bänep täga man iwetpäŋ ämawebe maŋirän täŋkuŋo unita yäpmäŋ daniŋpäŋ iniken gärip terak yäwäpäŋ yämiŋtäŋ kuŋkuk. Ude täŋpäŋ gwägu tom yäpmäŋpäŋ udegän yämiŋtäŋ kuŋkuk.
11 Jesu faraw bai, God ana merar yi, naatu sabuw himarir hima’am faramih, siy bai ef ta’imon sinaf, etei hi’aa yah gadid hai fofonin bai.
12 Yämiŋirän nabä tägawäpäŋ Jesutä iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; Näŋpani moräki moräki patpäŋ waneŋo unita butuwut yäk.
12 Naatu hai fofonin baib ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Hi’aa tuturih etei kwaita’ay, men ta kwanihamiy.”
13 Ude yäweränä käräga 5 naŋkuŋo unitäŋo moräk-moräk butuŋpäŋ yäk 12 daiwä tokŋeŋkuŋ.
13 Basit hi’aa tuturih hi’o’on naatu kaifet hibiwanen etei 12, iti i rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamaim sabuw bituwih.
14 Täŋpäkaŋ Jesutä kudän kudupi ude täŋpän kaŋpäŋ ämawebetä yäŋkuŋ; Wära! Ŋo profet pähap kome terak ahäkta yäwani ukeŋowä ŋobayäŋ! yäk.
14 Iti ina’inan Jesu sinaf sabuw hi’i’itin ufunamaim hibusuruf hi’o, “Turobe iti orot i dinabamon, i namih hi’o’oban na tafaramamaim tit.”
15 Ude yäŋpäŋ itgwäjiŋpäŋ Jesu iŋitpäŋ intäjukun äma it yämekta iŋitnayäŋ täŋirä yabäŋ umuntaŋ inigän pom terak äroŋkuk.
15 Jesu itih so’ob boro kafa’imo hinan hinab naatu hinau’kikin ni’aiwob, imih i hamenamo nati efan ihamiy naatu akisinamo yen in oyaw wan.
16 Eruk, bipäda ugän Jesu iniken iwaräntäkiyetä Jesu teŋpeŋ Galili gwägu pomi-ken äpmoŋkuŋ.
16 Veya re birabirab ana bai’ufununayah hire hin harew kukuf hitit,
17 Äpmo Jesuta irä wawäpäŋ Kapeneam yotpärare-ken äyäŋutpeŋ kuna yäŋkaŋ gäpe terak äroŋpeŋ kuŋkuŋ. U bipani kuŋkuŋ.
17 Jesu isan hima hikakaif mar bu’u’um, men na biyah tit, imih wa hibai hiboy hirabon au Capernaum.
18 Kuŋirä mänit kehäromi piäŋirän gwägu taŋi tokätkuk.
18 Nati ana veya kotar bitufuwan wanawanan hin naatu yabat busuruf ra’at.
19 Ude täŋirän ehutpäŋ gwägu bämopi-ken kuŋirä Jesu gwägu terak yeŋtäŋ äbuk. Yeŋtäŋ äbämaŋ iwaräntäkiyetä itkuŋ-ken äbäŋirän kaŋpäŋ umun pähap täŋkuŋ.
19 Hiboy hitit hire hikuyowen five o six kilometres na’atube hinuwanuw Jesu nahine riy yan bat remor wa isan nan hi’itin yah birubir fafar.
20 Ude täŋirä gera täŋpäŋ yäwetkuk; Ŋo näkŋa äretat. Umuntäneŋo!
20 Baise isah eaf eo, “Ayu o! men kwanabirumih!”
21 Ude yäwän nadäŋpäŋä bänep pidäm terak Jesu täŋkentäŋpäŋ gäpe terak teŋirä kome kukta nadäŋkuŋ-ken uken pengän ahäŋkuŋ.
21 Imaibo ereyasisir hiu na wa afe’en yen, naatu men yok efan hinot hinanamaim awar hiyut.
22 Täŋpäkaŋ ämawebe päke u gwägu udude parä yäŋeŋkuk. Parä yäŋewänä ŋode yäŋkuŋ; Gäpe kubä-tägän irirän kaŋkumäŋopäŋ Jesu u iwaräntäkiye-kät nämo kuŋirän kaŋkumäŋ yäk. Iwaräntäkiye inigän kuŋkuŋ yäŋ nadäŋkuŋ. Ude nadäŋpäŋ Taibirias komeken nanik täŋo gäpe ätu Ekänitä yepmäŋ towiŋkuk-ken irirä yabäŋkuŋ.
22 Marto, sabuw rou’ay nati harew kukuf rounane hima hinunuwabon wa ta’imon nati’imaim batabat hi’inan, naatu hiso’ob Jesu i men nati wa’amaim isra’at bairi hinamih, baise ana bai’ufununayah akisihimo hinan hi’itih.
23 — ausente —
23 Imaibo wa afa Taibiriasine hina efan nati Regah faraw bai igegewasin sabuw bituwih sisibinamaim hirun.
24 — ausente —
24 Naatu sabuw wa afe’en hinunuwatet Jesu ana bai’ufununayah bairi men hi’it fa’arih, matah kabiy wa hibow au Capernaum na’at Jesu hinuwih hin.
25 Wäyäkŋeŋtäŋ kuŋtäŋgän kaŋ-ahäŋpäŋä iwet yabäŋkuŋ; Yäwoŋärewani äma, gäk jidegän äbän?
25 Jesu harew kukuf rewan rounane ma’am hitita’ur, naatu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, biyika ina itit kuma’am?”
26 Yäwäwä ŋode yäwetkuk; Näk bureni-inik täwera nadäwut; Näk kudän kudupi täŋpewa ahäŋirän kak täkaŋ unita nämo! Ketem tepmäŋ towiŋira naŋ tokŋek täŋkuŋo unita näka wäyäkŋekaŋ.
26 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu kwanunuwuhu i men ina’inan asisinaf kwa’i’itin isan, baise kwa rafiy kwa’aan ya gagadid isan ayu kwanuwuhu kwanan.
27 Inä epän bureni täk täkot. Kome täŋo ketem, paot-paori nikek unita nämo yäyat. Nämo, irit kehäromi täŋo ketem paot-paori nikek nämo, unita piäni täk täkot. Ketem uwä Äma Bureni-iniktä täga tamek, Anutu Nantä wäpi biŋam imiŋkuko unita yäk.
27 Bay nati eafe’af isan men kwanabowamih, baise ma’ama wanatowan ana bay isan i raro nanababan, nati bay i Orot Natun boro kwa nit. Anayabin God ayu Tamai ana baibasit nati bay roufaramin isan ana fair ayu itu.”
28 Ude yäweränä kowata ŋode iwetkuŋ; Nin jide täŋpäŋ imaka Anututä gäripi nadäk täyak u täne?
28 Imaibo Jesu hibatiy, “Bo aki boro mi’itube anasinaf saise God abistan eo imaim anasinaf?”
29 Ude iweräwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Anututä epän intä täkta nadäk täyak u ŋode; Iwerän äpuko unita nadäkinik täŋ imineŋ. Anutu täŋo gärip ude yäk.
29 Jesu iyafutih eo, “God ana bowabow bow isan i iti. Orot yait God biyafar i kwanitumitum.
30 Ude yäwänä kowata ŋode iwetkuŋ; Kudän kudupi jidewani kubä täŋiri gabäŋpäŋ nadäkinik täŋ gamine? Imatäken kubä täŋiri gabäŋpäŋ-nadänayäŋ?
30 Imih i hibatiy, “Ina’inan fairin menatan boro inasinaf aki ana’itin naatu o anitutumi? O boro abistan inasinaf?
31 Nadätan? Äbekniye oraniyetä kome jopi-ken kuŋarirä Anututä ini ketem kubä wäpi mana yepmäŋ towiŋkuk yäk. Unita Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Anututä ketem kunum gänaŋ nanik yepmäŋ towiŋkuk. Eruk, kudän kudupi kubä udewani täŋiri kaŋpäŋ nadänayäŋ?
31 It ata a’agir arar yanamaim i rafiy wabin manna hi’aa; Buk Atamaninamaim hikirum hi’o’o na’atube, I mar ana rafiy itih hi’aa.”
32 Ude yäwäwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Näk man bureni täwera nadäwut; Kunum gänaŋ nanik ketem uwä Mosestä nämo pewän ahäŋ tamiŋkuŋ. Nämoinik, Nantä kunum gänaŋ nanik ketem bureni tamik täyak.
32 Naatu Jesu hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, “Iti mar ana rafiy kwa kwa’ani’aan i men Moses kwa itimih, baise ayu Tamai rafiy anababatun marane kwa it.
33 Ketem bureni uwä äma kubä yäk. Kunum gänaŋ naniktä äpäŋpäŋ komen ämawebeta irit kodaki pewän ahäŋ yämik täyak unitä Anutu-ken nanik ketem bureni täyak yäk.
33 Anayabin God ana rafiy i orot yait marane rara’iy sabuw etei tafaram wanawanan yawas ebitih.”
34 Yäwänä iwetkuŋ; Ekäni, gäk ketem yäyan u kadäni kadäni nimik täyi! yäŋ iwetkuŋ.
34 Sabuw hi’o, “Regah iti rafiy i mar etei initi ana’aan.”
35 Ude yäwäwä yäwetkuk; Irit kehäromi täŋo ketem näkŋa ŋo. Äma näkken äbäk täkaŋ uwä nakta wari nämo api yeneŋ. Ba äma nadäŋ namikinik täk täkaŋ uwä umeta äneŋi nämo api yeneŋ.
35 Imaibo Jesu iuwih eo, “Ayu i yawas ana rafiy. Orot Yait ayu isou enan i boro men kafa’imo bayumih namorob, naatu orot yait ayu isou ebitumatum boro men kafa’imo sikan namamahimih.”
36 Näk man täweraro ukeŋo; Nähä nabäk täkaŋ upäŋkaŋ nadäŋ namikinik nämo täk täkaŋ.
36 Naatu iti tur i ao kwanowaraka naatu mata yan kwa’i’itin baise men kafa’imo kwabitutumu.
37 Täŋ, Nantä ämawebe näka biŋam yäpmäŋ daniŋpäŋ namik täyak u kuduptagän näkken api ämneŋ. Äbäŋirä nämoinik api yäwat kirewet.
37 Sabuw iyabowat ayu Tamai bitu boro ayu isou hinan, naatu orot babin yait ayu isou enan boro men ananun ufun natitamih.
38 Kunum gänaŋ naniktä äpuro u näkŋaken gärip iwatta nämo äput. Nämoinik, Nan täŋo gäripgän iwatta äput.
38 Anayabin ayu marane arara’iy, i men ayu au kok sinaf isanamih, baise orot yait ayu iyunu anan i ana kok anasinaf.
39 Täŋkaŋ unitäŋo gärip uwä ŋode; Ämawebe Nantä namik täyak u kubätä paorek yäŋpäŋ-yabäŋ yäwat epän täŋtäŋgän kadäni pähapken kumbani-ken nanikpäŋ yäpmäŋ päŋaku api yepmaŋpet.
39 Naatu orot yait ayu iyunu anan ana kok i iti, sabuw iyabowat ayu bitu etei men ta anikasiy, baise mar yomaninamaim etei’imak anabuwih hinamisir.
40 Unita äma Anutu täŋo Nanaki u tumbeŋ kuŋkaŋ nadäŋ imikinik täkaŋ uwä irit kehäromita biŋam api täneŋ. Äma udewani uwä kadäni pähapken täŋpewa api kodak täneŋ. Nana täŋo nadäk u ude yäŋ yäwetkuk.
40 Anayabin ayu Tamai ana kok i sabuw iyab matah etei Natun akisin ti’i’itin naatu tibitumitum boro ma’ama wanatowan ana yawas hinab; naatu mar yomaninamaim ayu boro anabuwih hinamisir.
41 Yäŋirän nadäŋpäŋ Jesu u kunum gänaŋ nanik ketem u näk yäŋ yäŋkuko unita Juda äma ekäni ätutä man yäŋburu-buru yäŋkuŋ.
41 Imaibo Jew sabuw hibusuruf Jesu isan higam, anayabin i eo, “Ayu i mar ana rafiy.
42 Man yäŋburu-buru yäŋpäŋ yäŋkuŋ; Jesu u äma jopi kubä yäk. U Maria Josep täŋo nanaki. U ninä yabäŋpäŋ-nadäk täkamäŋ. Upäŋ imata näk kunum gänaŋ naniktä äput yäŋ yäk täyak?
42 Basit sabuw hi’o, “Iti orot i Jesu, Joseph natun, hinah tamah i taso’ob. Naatu baise boun i eo’o, Ayu i marane ara’iy.”
43 Ude yäŋirä nadäŋpäŋ Jesutä yäwetkuk; In unita nadäwäwak täneŋo.
43 Jesu iyafutih eo, “Taiyuw men kwanagam.
44 Äma kubä ini-tägän näkken ämnaŋi nämo. Nan naniŋ kireŋpewän äpuro unitägän wädäŋpewän näkken äbäkäbäk kädet u itak. Äma udewani u kadäni pähapken täŋpewa api kodak täneŋ.
44 Sabuw boro men ayu isou hinan kwaneyan, baise Tamai ayu iyunu anan boro nabonawiyih hinan ayu biyau hinatit; naatu mar yomaninamaim ayu boro ana bora’ahih hinamisir.
45 Täŋpäkaŋ profet bianitä ŋode kudän täwani pätak; Anututä ini ämawebe kudup yäwetpäŋ yäwoŋärek api täŋpek. Unita Nantä iwetpäŋ iwoŋäreŋirän nadäweko unitä näkken äbek.
45 Dinab oro’orot hikirum hi’o na’atube, ‘Sabuw etei boro God ni’obaiyih. Orot yait Tamai fanan nowar naatu biyanane so’ob ebaib boro ayu isou nan.
46 Täŋkaŋ äma kubätä Nan u nämo kaŋkuk. Anutu-ken naniktä äpani u kubä-tägän kaŋkuk.
46 Men yait ta Tamai itin; baise orot yait Godane nan i akisinamo Tamai itin.
47 Unita näk bureni-inik täwera nadäwut; Äma näka nadäkinik täŋ namik täkaŋ unitä irit kehäromita biŋam api täneŋ.
47 Turobe a tur ao’owen, orot yait ebitumatum, yawas wanatowan i baika.
48 Täŋpäŋ irit täŋo ketem u näkŋa ŋo.
48 Ayu i yawas ana rafiy.
49 Bureni, bian äbekjiye orajiye u kome jopi-ken mana naŋkuŋo upäŋkaŋ kumäŋ täŋpä kuŋkuŋ.
49 Kwa a’a’agir hai veya, rafiy wabin manna arar yanamaim hibow hi’aa, baise etei himorob.
50 Täŋ, kunum gänaŋ ketem äpuko u iŋamjin-ken itak ŋo. Äma kubätä ketem u naŋpäŋä nämo api kumbek.
50 Baise rafiy iti i marane ra’iy, sabuw iyab hinab hina’ani’aan boro men hina morob.
51 Irit kehäromi täŋo ketem kunum gänaŋ naniktä äpani u näkŋa! Unita äma kubätä ketem ŋo naŋpäŋä nämo kumäŋkaŋ pen api it yäpmäŋ ärowek. Täŋpäkaŋ ketem uwä tohatna. Komen ämawebetä irit kehäromi yäpneŋta u api taniŋ kirewet yäk.
51 Ayu i yawas ana rafiy, marane hiyafaru are. Orot babin yait iti rafiy na’ani’aan na’at boro nama wanatowan. Iti rafiy i ayu finimu boro anit, saise sabuw boro tafaramamaim yawas hinab hinama.”
52 Ude yäŋirän nadäŋpäŋ Juda äma ekäni ekäni ini-tägän man wärät-wärät täŋpäŋ yäŋkuŋ; U jide täŋpäŋ tohari nimän näne?
52 Naatu Jew sabuw iti tur hinonowar isan yah so’ar hibusuruf taiyuwih wanawanahimaim higam hikwaris hio, “Iti orot biyan finimin boro mi’itube nitit tana’animih eo?”
53 Ude yäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Näk bureni täwera nadäwut; In Äma Bureni-inik täŋo tohari nägäri nämo nänayäŋ täŋo uwä irit kehäromita biŋam nämo api täneŋ.
53 Jesu iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun biyan finimin men kwana’aan naatu ana rara men kwanatomatom, kwa wanawanamaim yawas men ema’am.
54 Täŋ, äma tohatna nägätna nak täkaŋ uwä irit kehäromita biŋam täŋpäŋ paot-paori nämo api it yäpmäŋ äroneŋ. Täŋpäkaŋ kadäni pähapken äma udewaniwä näkä täŋpewa api kodak täneŋ.
54 Orot yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom yawas wanatowan i bai, naatu yomaninamaim ayu boro ana bora’ah namisir.
55 U imata, tohatnatä ketem bureni-inik täyak unita. Ba nägätna udegän ume bureni-inik täyak.
55 Anayabin ayu biyou finimin i bay anababatun naatu au rara i harew anababatun,
56 Äma näkŋo tohatna nägätna nak täkaŋ uwä näkkät kowat kwasikorän täk täkamäŋ.
56 orot babin yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom boro wanawana’umaim nama naatu ayu i wanawananamaim anama.
57 Täŋpäkaŋ Irit täŋo mähemi Nantä naniŋ kireŋpewän äpuro unita Nanta biŋam it täyat yäk. Näk imaka, irit mähemi unita äma näk nak täkaŋ uwä irit kehäromita biŋam api täneŋ.
57 Tamat yawas ana’an i ayu iyunu ana, anayabin i ema’am isan imih, ayu auman ama’am, ef ta’imonaban orot yait ayu biyau’umaim bai eani’aan boro yawasin nama anayabin ayu ama’am isan imih.
58 Ketem bureni kunum gänaŋ nanik äpuko uwä ubayäŋ. Ketem wäpi mana äbekniye oraniyetä naŋkuŋo udewani nämo. Äbekniye oraniye uwä ketem u naŋkuŋo upäŋkaŋ kumäŋ täŋpä kuŋkuŋ. Täŋ, äma ketem ŋo nak täkaŋ uwä tärek-täreki nämo api it yäpmäŋ äroneŋ.
58 Iti rafiy marane rara’iy i men kwa a a’agir manna hi’aa hibimumurub na’atube’emih, baise o yait iti rafiy boun marane rara’iy inab ina’ani’aan boro inama wanatowan.”
59 Jesutä man ŋo Kapeneam yotpärare-ken käbeyä eŋi gänaŋ yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk.
59 Tur iti etei i Capernaum Kou’ay Bar wanawananamaim ma sabuw hai tur eowen i’obaibiyih.
60 Man ude yäŋirän äma Jesu iwaräntäk täŋkuŋo ukät nanik mäyaptä nadäŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära, man ŋo nadäna siwoŋi nämo täyak. Man udewani netätä nadäwän bureni täŋpek?
60 Jesu ana bai’ufununayah moumurin na’in tur iti hinonowar hi’o, “Iti bai’obaiyen i fokarin. Yait boro iti tur nanowar nab?”
61 Yäŋgaŋa gaŋa yäŋkuŋo u Jesutä yabäŋpäŋ-nadäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Man ŋo nadäŋirä waki täyak?
61 Baise Jesu ana bai’ufununayah abisa isan hio higamigam so’ob naatu iuwih eo, “Tur iti kwanonowar imaim kwa a naniyan ebi’afiy?
62 E täŋ, Äma Bureni-inik u bian irani-ken äneŋi äroŋirän kaŋpäŋä jide api nadäneŋ?
62 Bo Orot Natun nayen ana efan marasika ma’am imaim nama kwana’itin boro mi’itube kwanao!
63 In ŋode nämo käwep nadäkaŋ; Kome guptä irit kodaki täga pewä ahänaŋi nämo. Nämo, irit kodaki pewä ahäk-ahäk uwä Kudupi Munapik täŋo epän. Näkä man täwetat ŋowä Kudupi Munapik täŋo irit kodaki nikek unita äma kubätä man u nadäkinik täŋpayäŋ täko uwä irit kodaki u nikek api kuŋarek yäk.
63 Anun Kakafiyin i yawas ebit biyat i aurin fair en. Iti tur kwa isa a’o i ayub ana tur naatu wanawananamaim i yawas ema’am.
64 Upäŋkaŋ inken nanik ätutäwä man täwetat ŋo nadäŋirä bureni nämo täyak. (Jesu u äma netä unitä näka api bitnäneŋ yäŋ uku intäjukun yabäŋpäŋ-nadäŋkuk. Udegän, äma netätä iwan keri-ken api nepmaŋpek yäŋ uku kaŋpäŋ nadäŋkuk.)
64 Baise kwa afa iti kwama’am i men kwabitumatum. Anayabin iyab men hinabitumatum naatu orot yait baban na’o Jesu so’obaka.”
65 Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Mebäri unita yäŋpäŋ ŋode täwetkut; Äma kubä Nantä bänepi nämo täŋpidäm taŋ imiŋirän äma u näkken täga ämnaŋi nämo.
65 Ibanak eo maiye, “Anayabin iti isan kwa au’uwi, orot babin boro men asir ayu isou nan kwaneyanamih, baise Tamai ana baibasitamaim boro niwa’an isah naham hinan ayu isou.”
66 Man yäwa ude täreŋirän kadäni ugän ämawebe iwarän täŋkuŋo u ätutä gaŋa taŋpäŋ teŋpeŋ kuŋkuŋ.
66 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah moumurih na’in hihamiy naatu himatabitabir hina’ufut hin.
67 Teŋpeŋ kuŋirä Jesutä iwaräntäkiye 12 u ŋode yäwetkuk; In imaka, nepmaŋpeŋ kunayäŋ käwep nadäkaŋ?
67 Jesu ana bai’ufununayah nah 12 ibatiyih. “Kwa auman kwakokok kwanan?”
68 Ude yäwänä Saimon-Pita unitä kowata ŋode iwetkuk; Ekäni! Gäk gepmaŋpeŋ netäken kune? Gäk kubä-tägän irit kehäromi täŋo man yäpmäŋ kuŋat täyan yäk.
68 Simon Peter iya’afut eo, “Regah yait isan boro anan? Yawas wanatowan ana tur o akisimo biya ema’am.
69 Täŋiri nin nadäŋ gamikinik täŋpäŋ ŋode nadäkamäŋ; Anutu täŋo Kudupi Äma uwä gäk ubayäŋ.
69 Aki abitumatum naatu aso’ob o i Kakafiyin Ta’imon Godane ina.”
70 Ude yäwänä Jesutä yäwetkuk; Näk in 12 näkŋata biŋam yäpmäŋ daniŋkut. Upäŋkaŋ inken nanik kubätä satan äworetak yäk.
70 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12, i ayu arubini, baise kwa wanawanamaim orot ta i demon mowan.”
71 Man uwä Saimon Kariot komeken nanik unitäŋo nanaki wäpi Judas unita yäŋpäŋ yäŋkuk. Judas uwä iwaräntäkiye 12 ukät nanik kubä upäŋkaŋ mädenä, Jesuta mäde ut imiŋkuk.
71 (Jesu iti tur eo’o i Judas Simon Iscariot natun isan, Judas i bai’ufununayan nah 12 wanawanahimaim orot ta, yomaninamaim i boro Jesu nayanuw namorob.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.