João 1
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Manbiŋam U mebäri-ken-inik yäput peŋpäŋ it yäpmäŋ äbukotä itak. Uwä Anutu-kät itkumänopäŋ u ini-tägän Anutu.
1 Tafaram matara’e ana veya Tur i wan ma, naatu Tur i God hairi hima, naatu Tur i God taiyuwin.
2 U yäput peŋpäŋ Anutu-kät it yäpmäŋ äbukotä itak.
2 Tur i God hairi wan hima’abo tafaram matar.
3 Manbiŋam U Anutu-kät ket kubägän täŋpäŋ imaka kuduptagän pewän ahäŋkuŋ. Ukät nämowä imaka kubä nämo ahäwän.
3 Tur wanawananamaim God sawar etei’imak sinafen himatar; iti sawar himamatar i etei tur wanawananamaim himatar men ta asir matar kwaneyanamih.
4 Uwä irit täŋo mähemi unitä ämawebeta peŋyäŋeŋ yämik täyak.
4 Tur i yawas an anababatun, naatu iti yawas i sabuw isah marakaw bai na.
5 Täŋpäkaŋ peŋyäŋeki unitä bipmäŋ urani-ken peŋyäŋeŋirän bipmäŋ uranitä peŋyäŋek u däpän kumna yäŋkaŋ täŋpän wak täkaŋ.
5 Iti marakaw guguminamaim kusisiar, naatu gugumin men karam boro marakaw na’asabun.
6 — ausente —
6 God ana kob abarayan wabin John iyafar na tit;
7 — ausente —
7 marakaw isan sif ruboun eorereb sabuw hinowar, naatu sabuw iyab tur hinonowar hitumatum.
8 Jon ini uwä peŋyäŋek mähemi nämo. U peŋyäŋek mähemi täŋo manbiŋam yäŋahäkta äbuk.
8 I taiyuwin i men marakaw; i marakaw akisin ana sif narubonamih na.
9 Täŋpäkaŋ peŋyäŋek mähemi bureni uwä ämawebe komeni komeni peŋyäŋeŋ yämik täyak unitä kome terak ahäkta keräp taŋkuk.
9 Iti marakaw i turobe, marakaw anababatun, tafaramaim na sabuw tafahimaim ekukusisiar.
10 Eruk peŋyäŋek uwä komen ämawebe bämopi-ken ahäŋpäŋ itkuk. Täŋpäkaŋ ämawebe u ini-tägän pewän ahäŋkuŋopäŋ ämawebe uwä mebärini nämo kaŋpäŋ nadäŋkuŋ.
10 Tur i na tafaram eo mamatar wanawananamaim ma, baise tafaram i men inanimih.
11 Ini äbotken ahäŋkuko upäŋkaŋ äbot unitä not nämo täŋ imiŋkuŋ.
11 I na ana tafaram tit, baise taiyuwin ana sabuw i men hibaimih.
12 Täŋ, ämawebe ätu not täŋ imiŋpäŋ nadäkinik täŋ imiŋkuŋo unita Anutu täŋo äperiye nanak itneŋta kädet peŋ yämiŋkuk.
12 Baise sabuw afa hibai naatu wabinamaim hitumitum, naatu baibasit itih i hina God natunatun himatar.
13 Täŋpäkaŋ äperiye nanak ahäŋkuŋo uwä ämatä ahäk täkamäŋ ude nämo ahäwani. Ba nädapitä nanak ahäkta epän täktäk kädet-ken nämo ahäwani. Uwä Anututä ini-tägän bäyaŋ yepmaŋpani.
13 God natunatun himamatar i men orot anarara, o men orot babin aawan hairi hi’in kek tetutufu na’atube’emih, baise i God akisin anakokok sinaf i natunatun himatar.
14 Eruk, Manbiŋam u äma äworeŋpäŋ bämopnin-ken ahäŋpäŋ ninkät penta it täŋkumäŋonik. Ahäŋpäŋ irirän wäpi biŋam kehäromi nikek kaŋpäŋ nadäŋkumäŋ. Uwä Anutu täŋo nanaki-inik kubägän unita wäpi biŋam u yäpuk. Uwä orakorak mähemi ba man bureni täŋo mähemi ahäŋpäŋ irirän kaŋpäŋ nadäŋkumäŋ.
14 Tur i na orot matar, naatu wanawanatamaim ma, ana marakaw bonamanamarin i taitin, iti marakaw bonamanamarin i God Natun ta’imonamo ebitin. Iti tur wanawanan i turobe naatu manaw kabeber awan karatan.
15 Täŋpäkaŋ äma unitäŋo mebärini Jontä gera terak ŋode yäŋahäŋkuk; Näk äma unita ŋode täwerat; Näkä jukun ahäŋkuro upäŋkaŋ äma u näk närepmitak. Imata, näk nämo ahäŋira äma u it yäpmäŋ äbukotä itak yäŋ yäŋkuk.
15 John iti orot isan fanan sib binan eo,” Iti orot ayu isan ao’oban iti enan, anamaramaim ayu iti na’at ao, ‘I ayu ufu enan i ana fair ra’at ayu natabiru, anayabin i wan ma’abo ayu atufuw.’”
16 Bureni! Manbiŋam uwä orakorak mähemi. Unita nin kuduptagän imaka imaka gäripi nikek unitä käwut-ken nanik iron wari wari täŋ nimik täyak.
16 I wanawanan manaw kabeber karsuwei it etei ebigegewasinit, ana baigegewasin tafan baban ebitit.
17 Täŋpäkaŋ bian Anututä Moses keri terak baga man peŋ nimiŋkuk. Täŋ, orakorak ba man bureni uwä Jesu Kristoken naniktä ahäŋ nimiŋkuŋ.
17 Anayabin God ana ofafar i Moses itin, baise manaw kabeber naatu turobe i Jesu Keriso’one na.
18 Ba ugän nämo. Äma kubätä Anutu nämoinik kaŋkuk. Upäŋkaŋ Anutu täŋo nanaki bureni kubä-tägän nani dubini-ken it täyak unitä äpäŋpäŋ Anutu täŋo mebäri kwawak pewän ahäŋ nimiŋkuk.
18 Men yait ta God itin. baise God Natun ta’imon Tamah wanawananamaim ema’am akisinamo God bai na bebeyanamaim tasusu’ub.
19 Täŋpäkaŋ Jerusalem yotpärare-ken nanik Juda äma ekäni ekänitä bämop ämakät kudupi eŋi täŋo watä äma ätu yäniŋ kireŋpewä Jonken kuŋkuŋ. Päŋku Jon ŋode iwet yabäŋkuŋ; Gäk netä?
19 Jew hai ukwarih Jerusalem hima’am firis afa naatu hai baibaisayah afa hiyafarih hin John hibatiy? “O i yait?”
20 Yäwäwä Jontä mebärini käbop kubä nämo peŋpäŋ ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk; Näk Kristo, Anututä bian iwoyäwani u nämo!
20 I men baifuwenamaim iyafutih, baise i mutufor bebeyanamaim eorereb, “Ayu i men Keriso.”
21 Yäwänä iwetkuŋ; Etäŋ, gäk netä? Gäk Elaija ba? Yäwäwä yäwetkuk; Näk u nämo! yäk. Yäwänä iwetkuŋ; A, Gäk profet, Anututä api taniŋ kirewet yäŋ yäŋkuko u? Yäwäwä yäwetkuk; Näk profet u nämo yäk.
21 Naatu hibatiy, “Bo o i yait? Om Elizah?” John eo, “Ayu men Elizah.” Ai o dinab orot?” John iya’afutih eo, “Ayu men dinab orot.”
22 Jontä ude yäwänä iwetkuŋ; Eruk bureni niwet! Gäk netä? Päŋku äma niwet-pewä äbämäŋo u jide yäwetnayäŋ?
22 Ibanak hibatiy maiye hio, “O i yait? Ku’o anowar saise anamatabir anan iyab hiyafari anan hai tur ana’owen. O taiyuw isa boro inakubuna ananowar.”
23 Ude yäwäwä Jontä profet biani wäpi Aisaia u meni-ken yäpmäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Näk äma kubä, kome jopi-ken itkaŋ gera ŋode yäŋ irani;
23 John iya’afutih dinab orot Isaiah Buk Atamaninamaim kirum inu’in imaim eo, “Ayu i orot ta fanan araramaim eafa’af. Ef kwanarumutufur Regah ana remor isan!”
24 — ausente —
24 Kob nayah Pharisee hiyafarih hina,
25 — ausente —
25 John hibatiy, “Bo o men Keriso, o Elizah o dinab orot na’at, aisim sabuw bapataito kubitih?”
26 Yäwäwä Jontä ŋode yäwetkuk; Näkä äma umegän ärut yämik täyat. Upäŋkaŋ äma kubä bämopjin-ken itak ŋo, u inä nämo kaŋpäŋ nadäk täkaŋ yäk.
26 John hai tur eowen eo, “Ayu harewamaim sabuw bapataito abitih, Baise kwa wanawanamaim orot ta ebatabat kwa men kwaso’ob.
27 Äma uwä mäden näwatta yäwani. Upäŋkaŋ näk närepmitpäŋ intäjukun it namitak unita äpani näk ŋodewanitä u dubini-ken itnaŋi nämo.
27 I Ayu ufu’umaim enan, an ana baibaiyon murab men gewasu boro anarufamen.”
28 Imaka ahäŋkuko u Betani yotpärare, Jodan ume udude käda täŋkuŋ. Jontä kome uken itkaŋ ämawebe ume ärut yämik täŋkuk.
28 Iti sawar etei i Bethany himatar harew Jordan sisibin veya yeninane, John sabuw bapataito bitihimaim.
29 Patkuŋo yäŋewänä Jesu Jonken kuŋirän bankentä kaŋkaŋ Jontä ämawebe ŋode yäwetkuk; Udu kawut! yäk. Anutu täŋo tom bätaki äbätak! Ämawebe komeni komeni täŋo momi u äma uterak äroŋirän kotatak.
29 Mar to John nuw Jesu nan itin eo, “Kwanuw God Ana Lamb tafaram ana kakafin bosairenayan enan kwa’itin!”
30 Äma unita ŋode täwerat; Mäden äbätak unitä näk närepmitpäŋ intäjukun it namitak. Imata, äma u näk nämo ahäŋira it yäpmäŋ äbukotä itak yäŋ täwerat.
30 Iti orot isan ao’orereb anamaramaim iti na’atube ao, ‘Orot ayu ufu’umaim enan i ana fair ra’at kwanekwan, anayabin i wan ma’abo ayu a tufuw.’
31 Täŋpäŋ näkŋa imaka, äma u nämo kaŋkut. Upäŋkaŋ Isrel ämawebe intä äma unitäŋo mebäri kämi nadäkta näk intäjukun äbä ume ärut tamik täŋkut.
31 Ayu taiyuwu auman iti orot men asu’ub, baise anayabin nati isan ayu harewamaim sabuw bapataito abitih imaim Israel sabuw isah tirerereb hitaso’ob’.
32 Jontä ude yäŋpäŋ yäwetgän täŋkuk; Näk bian Munapiktä känaräm ude äpäŋkaŋ uterak maŋitpäŋ irirän kaŋkut yäk.
32 Naatu John iti tur eorereb. “Ayu Anunin mamu imag na’atube marane ra’iy naatu i tafanamaim mamara’at aitin.
33 Täŋpäkaŋ näkŋa bian Kristo nämo käwa täreŋirä Anutu, ume ärut yämik-yämik epän yäŋ namiŋkuko ugän ŋode näwetkuk; Munapiktä äpä gwäki terak irirän api käwen yäk. Äma unitä ämawebe Munapikpäŋ api uwäktäŋ yämek yäŋ näwetkuk.
33 Ayu iti orot i boro men ataso’ob, baise God iyunu ana harewamaim sabuw bapataito abitih i au tur eowen, ‘Orot yait Anunin nara’iy tafanamaim namara’at ina’i’itin, i boro Anun Kakafiyinamaim bapataito nitih.’”
34 Näwetkuko udegän kaŋkuro unita ŋode yäŋahäŋpäŋ täwet täyat; Äma uwä Anutu täŋo nanaki bureni-inik.
34 John eo, “Ayu aitinika naatu ao’orereb iti i God Natun.”
35 — ausente —
35 Ana martot John iban maiye ana bai’ufununayah orot rou’ab bairi hina efan ta’imonamaim hibatabat.
36 — ausente —
36 Naatu Jesu na natabirih inan i’itin anamaramaim, John eo, “God ana Lamb enan kwa’itin!”
37 Yäwerirän yarä u man u nadäŋpäŋ Jon teŋpeŋ mädengän Jesu iwatkumän.
37 Anamaramaim bai’ufununayah orot rou’ab iti hinonowar, i hairi Jesu hi’ufunun.
38 Iwarirän Jesutä äyäŋutpäŋ yabäŋpäŋ yäŋkuk; Ek imata äbäkamän? Yäwänä iwetkumän; Yäwoŋärewani äma! Gäk eŋi de it täyan? (Yäwoŋärewani äma u iniken man terak Rabai yäŋ iwetkumän).
38 Jesu nunutabir, orot rou’ab hibi’ufunun itih naatu ibatiyih, “Kwa abistan kwakokok?”
39 Yäwänä Jesutä yäwetkuk; Äbäŋkaŋ kawun! yäk. Yäwänä yarä uwä iwatkumän. Eruk 4’kirok bipäda eŋiken ahäŋpäŋ kaŋpäŋä kepma ugän Jesutä it täŋkuk-ken ugän penta itkuŋ.
39 I iya’afutih eo, “Kwanatan, kwa taiyuw efan kwa’itin.”
40 Äma yarä, Jon täŋo man nadäŋpäŋ Jesu iwatkumäno u kubä wäpi Andru, Saimon-Pita unitäŋo monäni u.
40 John abistan eo’o orot rou’ab hinowar Jesu hibi’ufunun orot ta i Andrew, Simon Peter tain
41 Eruk Andru u bäräŋeŋ päŋku tuäni Saimon ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Nek Mesaia käkamäk yäk. (Mesaia u mebäri Kristo, Anututä iwoyäwani.)
41 Andrew Jesu bihamiy ufunamaim wantoro’ot i tuwah Simon nuwih, naatu tita’ur ana tur eowen, “Ayu i Roubininenayan atita’ur, nati i Keriso.”
42 Ude yäŋpäŋ Andru u tuäni Saimon yäŋikŋat yäpmäŋ Jesuken kuŋkuk. Kuŋirän Jesutä Saimon kaŋpäŋ iwetkuk; Gäk Saimon, Jon täŋo nanaki. Upäŋkaŋ gäk wäpka Kefas yäŋ gäwetat yäk. (Kefas u ninin man terak mobä.)
42 Naatu Andrew tuwah Simon nawiy in Jesu biyan tit.
43 Eruk, patkuŋo yäŋewänä Jesu Galili komeken kwa yäŋpäŋä äma kubä wäpi Filip kaŋ-ahäŋpäŋ iwetkuk; Gäk näwat! yäk.
43 Ana marto, Jesu au Galilee namih bobogaigiwas, Philip tita’ur naatu iu, “Kuna kwi’ufnunu tan.”
44 Filip uwä Andru kenta Pita täŋo yotpärare wäpi Betsaida, u nanik.
44 Philip ana tafaram i Betsaida, Andrew tuwah Peter bairi hai bar merar ta’imon.
45 Eruk, Filiptä noripak kubä wäpi Nataniel kaŋ-ahäŋpäŋ iwetkuk; Mosestä baga man terak kudän täwani, ba profet ätutä kudän täŋpäŋ Äma kubä api ahäwek yäŋ yäwani ukeŋo nadätan? Nin äma u kaŋ-ahäkamäŋ. Uwä Jesu, Josep täŋo nanaki, Nasaret yotpärare-ken nanik u yäk.
45 Philip na Nathanael tita’ur naatu iu, “Iti orot isan Moses Buka Atamaninamaim eo kikirum naatu dinab oro’orot auman hikikirum i boun atita’ur, iti orot tamah i Joseph ana bar ana merar i Nazareth.”
46 Iweränä Natanieltä man kowata ŋode iwetkuk; Kome täpuri Nasaret udewani-ken nanik imaka täga kubä täga ahäwek? Nämoinik! Ude yäwänä Filiptä iwetkuk; Päŋku ka! yäk.
46 “Nazareth! Sawar gewasin ta boro imaim namatar?” Nathanael ibat.
47 Ude iweränä Natanieltä päŋku Jesuken ahäŋirän kaŋpäŋ Jesutä yäŋkuk; Äma ŋowä Isrel äma mebäri kubä yäk. Bänepi-ken jopman kubä nämo itak.
47 Anamaramaim Jesu nuw Nathanael nan itin, isan eo, “I turobe Israel mowan, i orot ana yawas gewasin men baifufuwenayan.”
48 Ude yäŋirän Natanieltä Jesu iwetkuk; Gäk jide täŋpäŋ näka nadätan? Yäwänä Jesutä iwetkuk; Filiptä näka nämo gäwerirän wama äyuŋken iriri gabät yäk.
48 Nathanael ibatiy, “O mi’itube ayu isu’ubu?”
49 Yäwänä Natanieltä ŋode iwetkuk; Yäke! Yäwoŋärewani äma, gäk Anutu täŋo nanaki, Isrel äma nintäŋo intäjukun äma yäk.
49 Imaibo Nathanael eorereb eo, “Rabbi, Bai’obaiyenayan o i God Natun! o i Israel hai Aiwob.”
50 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Wama mebäri-ken iriri gabät yäŋ gäwerapäŋ nadäŋ namikinik täyan? Nadätan, kaŋpäŋ nadäk täyan ŋo täpuri yäk. Kämi, imaka bureni pähap ahäŋirä api kaŋ yäpmäŋ kwen yäk.
50 Jesu eo, “O i tumatum anayabin ayu a tur aowen o i ai fig an ima’am ait. O boro sawar gagamihika ina’itan men iti i’i’itin na’atube.”
51 Ude yäŋpäŋ äma päke u ŋode yäwetkuk; Näk bureni ŋode täwera nadäwut; In kunum aŋeŋirän Anutu täŋo aŋeroniyetä Äma Bureni-inik terak äroŋkaŋ äpäk täŋirä api yabäneŋ yäk.
51 Tur tafan ya’abar maiye eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa boro mar ana etawan nabotawiy, naatu God ana tounamatar Orot Natun biyanamaim hinayen hinarara’iy kwana’itih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.