Hebreus 11
Anutu Täŋo Man (IOU) vs ARA
1 Nadäkinik ikek kuŋat-kuŋat täŋo mebäri ŋode; Imaka dapunintä nämo yabäk täkamäŋ unita U bureni-inik itkaŋ yäŋ nadäk täkamäŋ. Ba imaka imaka kämi yäpmäkta Anututä peŋ nimiŋkuko u bureni-inik api yäpne yäŋ nadäk täkamäŋ.
1 Ora, a fé é a certeza de coisas que se esperam, a convicção de fatos que se não veem.
2 Ämawebe bianitä nadäkinik udewani nikek kuŋarirä Anututä yabäŋpäŋ-nadäwän täga täŋkuŋ.
2 Pois, pela fé, os antigos obtiveram bom testemunho.
3 Ba ninäwä nadäkinik täŋpäŋ ŋode uwä bureni yäŋ nadäk täkamäŋ; Anututä man yäŋirän kunum kenta kome ahäŋkumän. Täŋpäŋ imaka imaka yabäk täkamäŋ u Anututä imaka nämo yabäwani upäŋ täŋpewän ahäŋkuŋ.
3 Pela fé, entendemos que foi o universo formado pela palavra de Deus, de maneira que o visível veio a existir das coisas que não aparecem.
4 Täŋpäkaŋ äma biani kubä wäpi Abel unitä nadäkinik täŋpäŋ Anututa ärawa tägagämän kubä täŋirän Anututä kawän tägaŋkuk. Noripaki Kentä täŋkuko u irepmitpäŋ täŋkuk. Täŋpäŋ nadäŋ imikinik täŋkuko unita Anututä Abel, Gäk äma siwoŋi yäŋ iwetkuk. Täŋpäkaŋ Abel kumbuko upäŋkaŋ nadäkiniki terak man pen yäŋ itak.
4 Pela fé, Abel ofereceu a Deus mais excelente sacrifício do que Caim; pelo qual obteve testemunho de ser justo, tendo a aprovação de Deus quanto às suas ofertas. Por meio dela, também mesmo depois de morto, ainda fala.
5 E, äma biani kubä wäpi Enok unitä Anututa nadäŋ imikinik täŋkuko unita kome ŋo terak nämo kumbuk. Nämo, Anututä komegup ikek wädäŋ yäpmäŋ äroŋkuko unita noriyetä Enokta wäyäkŋewä waŋkuŋ. Täŋkaŋ äma unita Anutu täŋo mantä ŋode yäŋkuk; U kome terak kuŋatkuk-ken uken Anututä Enok kaŋpäŋ gäripi nadäk täŋkukonik.
5 Pela fé, Enoque foi trasladado para não ver a morte; não foi achado, porque Deus o trasladara. Pois, antes da sua trasladação, obteve testemunho de haver agradado a Deus.
6 Bureni-inik, äma nadäkiniki nämotä jide täŋirän Anututä u kawän tägawek? Nämoinik, äma kubätä Anutu dubini-ken kwayäŋ nadäŋpäŋä nadäkinik ŋode täŋpek; Anutu u bureni itak. Ba ŋode imaka nadäkinik täŋpek; Äma bänepitä Anutu täŋo mebärini ket nadänayäŋ yäŋ nadäk täkaŋ u Anututä kowata täga api yämek.
6 De fato, sem fé é impossível agradar a Deus, porquanto é necessário que aquele que se aproxima de Deus creia que ele existe e que se torna galardoador dos que o buscam.
7 Ba kubä ŋode; Äma biani kubä wäpi Noa unitä Anututa nadäŋ imikinik täŋpäŋ imaka umuri kämi ahäwayäŋ täŋkuko unita jukuman iwerirän nadäwän bureni täŋkuk. Anututä imaka ude api ahäwek yäŋ iwetkuko u nämo ahäŋirän upäŋkaŋ Anutu täŋo mani buramiŋpäŋ gäpe pähap kubä täŋkuk. Täŋpäŋ gäpe u gänaŋä Noa ini ba webeni nanakiye bok äroŋpäŋ säkgämän itkuŋ. Täŋpäkaŋ nadäkiniki bureni unitä ämawebe päke itkuŋo unitäŋo kädet waki kwawak pewän ahäŋ yämiŋkuk. Täŋirän man Anututä ämawebe nadäŋ imikinik täŋpani u yäwet täyak udegän, Noata siwoŋi äma yäŋ yäŋtäreŋ imiŋkuk.
7 Pela fé, Noé, divinamente instruído acerca de acontecimentos que ainda não se viam e sendo temente a Deus, aparelhou uma arca para a salvação de sua casa; pela qual condenou o mundo e se tornou herdeiro da justiça que vem da fé.
8 Ba Abraham täŋo nadäkinikita nadäna; Abrahamtä nadäŋ imikinik täŋpäŋ Anututä man kubä ŋode iwerirän mani buramiŋkuk; Gäk komeka peŋpäŋ kome näkä gamikta iwoyäŋkut-ken u ku! Anututä man ude iwerirän mani buramiŋpäŋ u kuyat yäŋ nämo nadäŋkaŋ, komeni peŋpeŋ akumaŋ kuŋkuk.
8 Pela fé, Abraão, quando chamado, obedeceu, a fim de ir para um lugar que devia receber por herança; e partiu sem saber aonde ia.
9 Täŋkaŋ nadäkinik täŋpäŋ kome iwoyäŋ imani-ken päŋku yot bureni nämo, äma äbanitä-yäŋ yottaba täŋpäŋ ittäŋ kuŋat täŋkukonik. Täŋirän Aisak kenta Jekop Anututä biŋam bok yäŋ yämani unitä udegän täŋkumän.
9 Pela fé, peregrinou na terra da promessa como em terra alheia, habitando em tendas com Isaque e Jacó, herdeiros com ele da mesma promessa;
10 Täŋpäkaŋ Abraham äbanitä-yäŋ itkuko unita nadäwätäk nämo täŋkuk. Nämo, u yotpärare kehäromi-inik kubäta itsämäk täŋkukonik, yotpärare Anututä ini tawaŋ peŋpäŋ udegän pewän ahäwani.
10 porque aguardava a cidade que tem fundamentos, da qual Deus é o arquiteto e edificador.
11 Täŋpäkaŋ Abraham ini uwä tägawani täŋirän webeni Sara imaka, äruŋ it yäpmäŋ äbätäŋgän webe pähap täŋkuko upäŋkaŋ nadäkinik täŋkumäno unita Anututä nadäŋ yämiŋirän webeni nanak bäyaŋkuk. Sara uwä ŋode nadäŋkuk; Anututä näk nanak bäyakta yäŋkehäromtaŋ namiŋkuko unita nanak api bäyawet. Anutu u man burenigän yäk täyak yäŋ nadäŋkuk.
11 Pela fé, também, a própria Sara recebeu poder para ser mãe, não obstante o avançado de sua idade, pois teve por fiel aquele que lhe havia feito a promessa.
12 Täŋpäkaŋ mebäri unita kumäk-kumäk kadäni keräp taŋkuko upäŋkaŋ äma tägawani Abraham uterak äbekiye oraniye daninaŋi nämo, guk ba mobä jiraŋ ude ahäŋkuŋ.
12 Por isso, também de um, aliás já amortecido, saiu uma posteridade tão numerosa como as estrelas do céu e inumerável como a areia que está na praia do mar.
13 Täŋpäkaŋ ämawebe mani biŋam yäŋahätat ŋo kudup Anututa nadäŋ imikinik täŋpeŋ kuŋat-tägän kumbuŋ. U imaka Anututä kämi yäpmäkta yäŋkehärom taŋkuko u kome ŋo terak nämo yäpuŋ. Nämo, u ban irirän kaŋpäŋ nadäŋkaŋ oretoret täŋpäŋ ŋode yäŋahäkta mäyäk nämo nadäŋkuŋ; Kome ŋowä komenin bureni nämo, nin äbanigän yäŋ yäŋkuŋ.
13 Todos estes morreram na fé, sem ter obtido as promessas; vendo-as, porém, de longe, e saudando-as, e confessando que eram estrangeiros e peregrinos sobre a terra.
14 Täŋpäkaŋ ämawebe man ude yäwani uwä ŋode niwoŋärek täkaŋ; U komeni burenita wäyäkŋekaŋ.
14 Porque os que falam desse modo manifestam estar procurando uma pátria.
15 Täŋpäŋ komeni kujat peŋpeŋ äbuŋo unita yäŋpäŋ yäŋkuŋ yäwänäku äneŋi komeni-ken täga kwäm.
15 E, se, na verdade, se lembrassem daquela de onde saíram, teriam oportunidade de voltar.
16 Upäŋkaŋ komeni bianita nadäŋpäŋ nämo yäŋkuŋ. Nämo, u kome säkgämän kubä, komeni biani u irepmitak upäŋ kaŋ-ahäna yäŋ nadäŋpäŋ yäŋkuŋ. U kunumta yäŋkaŋ yäŋkuŋ. Unita äma udewanitä Anututa U nin täŋo Anutunin yäŋ yäŋirä Anututä nadäwätäk nämo täk täyak. U imata, yotpärare kubä täŋkettaŋ yämiŋkuko itak unita.
16 Mas, agora, aspiram a uma pátria superior, isto é, celestial. Por isso, Deus não se envergonha deles, de ser chamado o seu Deus, porquanto lhes preparou uma cidade.
17 — ausente —
17 Pela fé, Abraão, quando posto à prova, ofereceu Isaque; estava mesmo para sacrificar o seu unigênito aquele que acolheu alegremente as promessas,
18 — ausente —
18 a quem se tinha dito: Em Isaque será chamada a tua descendência;
19 Nämoinik, u ŋode nadäŋkuk; Aisaktä kumäŋirän Anututä kumbani-ken nanik äneŋi täga yäpmäŋ akwek yäŋ nadäkinik ude täŋkuk. Täŋpäkaŋ bureni, Aisak kumbani-ken nanik bumik äneŋi imagutkuk.
19 porque considerou que Deus era poderoso até para ressuscitá-lo dentre os mortos, de onde também, figuradamente, o recobrou.
20 Eruk Aisak u ittäŋ kuŋtäŋgän äma ekäni täŋpäŋ Anututa nadäŋ imikinik täŋpäŋ nanakiyat Jekop kenta Iso unita imaka täga Anutu-ken nanik kämi ahäŋ yämikta kon man yäwetkuk.
20 Pela fé, igualmente Isaque abençoou a Jacó e a Esaú, acerca de coisas que ainda estavam para vir.
21 Täŋpäkaŋ Jekop imaka, Anututa nadäŋ imikinik täŋkuko unita tägawani täŋpäŋ kumbayäŋ nadäŋpäŋ ŋode täŋkuk; Josep täŋo nanakiyat kon man yäwetpäŋ ähottaba iŋitkaŋ gwäjiŋ äpmoŋkaŋ Anutu iniŋ oretkuk.
21 Pela fé, Jacó, quando estava para morrer, abençoou cada um dos filhos de José e, apoiado sobre a extremidade do seu bordão, adorou.
22 E, Josep uwä ittäŋ kuŋtäŋgän kumäk-kumäki keräp taŋirän Anututa nadäkinik täŋpäŋ ŋode yäŋahäŋkuk; Kämiwä, Isrel ämawebe Isip kome peŋpeŋ api kuneŋ. Ude yäŋpäŋ kujari änekta jukuman yäwetkuk.
22 Pela fé, José, próximo do seu fim, fez menção do êxodo dos filhos de Israel, bem como deu ordens quanto aos seus próprios ossos.
23 Ba Moses täŋo manbiŋam nadäna; Moses täŋo miŋi nanitä Anututa nadäŋ imikinik täŋkumäno unita Moses ahäwänpäŋ käbop peŋirän komepak yaräkubä täreŋkuk. Miŋi nani uwä Moses nanak u kawän inide kubä täŋpänpäŋ Isip kome täŋo intäjukun äma wäpi Fero unitäŋo man mäde ut imikta nämo umuntaŋkumän.
23 Pela fé, Moisés, apenas nascido, foi ocultado por seus pais, durante três meses, porque viram que a criança era formosa; também não ficaram amedrontados pelo decreto do rei.
24 Eruk Moses u tägaŋpäŋ Anututa nadäŋ imikinik täŋpäŋ Fero äperi unitäŋo nanaki ude, gäripi terak itta bitnäŋkuk.
24 Pela fé, Moisés, quando já homem feito, recusou ser chamado filho da filha de Faraó,
25 Täŋpäŋ ŋode nadäŋkuk; Imata kome ŋonitäŋo gärip kadäni keräpi-tagän kaŋ iwaret? Nämo, näk bäräpi Anutu täŋo kudupi ämawebeniye-kät bok nadänayäŋ tämäŋo uyaku täga yäk.
25 preferindo ser maltratado junto com o povo de Deus a usufruir prazeres transitórios do pecado;
26 Ude yäŋkuko unitä ŋode niwoŋäretak; U Anutu-ken gwäki täga yäpmäkta nadäŋkuk. Unita kämi ahäkta yäwani Kristota yäŋpäŋ bäräpi ahäŋ yäminayäŋ täŋo unita nadäwän tägawäpäŋ Isip täŋo tuŋum gäripi nikek u yäpmäkta nadäwän jiraŋ ude täŋkuk.
26 porquanto considerou o opróbrio de Cristo por maiores riquezas do que os tesouros do Egito, porque contemplava o galardão.
27 Täŋkaŋ Moses u Anututa nadäkinik täŋpäŋ Anutu nämo kak täkamäŋ u dapuritä kaŋkaŋ bumik gwäk pimiŋpäŋ Fero täŋo kokwawakta nämo umuntaŋkaŋ Isrel ämawebe yämagurän Isip kome peŋpeŋ kuŋkuŋ.
27 Pela fé, ele abandonou o Egito, não ficando amedrontado com a cólera do rei; antes, permaneceu firme como quem vê aquele que é invisível.
28 Täŋkaŋ Moses u Anututa nadäkinik täŋkuko unita Pasova äŋnak-äŋnak yäput peŋpäŋ Isrel ämawebe sipsip täŋo nägäri eŋi yäma terak ärutkot yäŋ yäwetkuk. Ude täŋkuko unita kumäk-kumäk täŋo aŋero, nanak ämani intäjukun nanik däpani unitä Isrel ämawebe yärepmitpäŋ nanakiye intäjukun nanik nämo däpuk.
28 Pela fé, celebrou a Páscoa e o derramamento do sangue, para que o exterminador não tocasse nos primogênitos dos israelitas.
29 Täŋpäkaŋ Isrel ämawebe Anututa nadäkinik täŋkuŋo unita gwägu wäpi Ume Gämäni u kome kawuki ude irirän bämopgän kuŋkuŋ. Kuŋirä Isip naniktä udegän kuna yäkŋat gwägu gänaŋ äpmoŋpäŋ ume naŋpäŋ kumbuŋ.
29 Pela fé, atravessaram o mar Vermelho como por terra seca; tentando-o os egípcios, foram tragados de todo.
30 Täŋpäkaŋ äneŋi kubä ŋode; Isrel ämawebe unitä Anututa nadäkinik täŋpäŋ mani buramiŋpäŋ Jeriko täŋo yewa pähap gägäni-ken kepma 7 udeta kuŋat äyäŋurirä yewa u tokät maŋkuk.
30 Pela fé, ruíram as muralhas de Jericó, depois de rodeadas por sete dias.
31 Täŋpäkaŋ kubokäret webe wäpi Rahap u nadäkinikitä täŋkentäŋ imiŋirän Anututa mäde ut imani-kät penta nämo paotkuŋ. U imata, äma kome kaŋiwatta käbop kuŋkuŋo u yämagutpäŋ ini eŋi gänaŋ käbop yepmaŋkuko unita.
31 Pela fé, Raabe, a meretriz, não foi destruída com os desobedientes, porque acolheu com paz aos espias.
32 Eruk imata man käroŋi yäŋiwat yäpmäŋ kwet? Nämo, man kudän ŋoken bägup iränpäŋ uyaku Gidion, Balak, Samson, Jepta, Devit, Samuel ba profet biani ätu täŋo manbiŋam täga täweret.
32 E que mais direi? Certamente, me faltará o tempo necessário para referir o que há a respeito de Gideão, de Baraque, de Sansão, de Jefté, de Davi, de Samuel e dos profetas,
33 Äma unitä Anututa nadäkinik täŋpäŋ kudän mebäri mebäri täŋkuŋ. Äma nadäkinik täŋkuŋo u ätutä kome ätu täŋo intäjukun ämakät ämik täŋpäŋ kehäromini yäpmäŋ äpuŋ. Täŋkaŋ u ämawebe kudän siwoŋi terak yabäŋ yäwatpäŋ imaka imaka Anututä yämikta biŋam yäwani u yäpuŋ. Täŋpäkaŋ ätutäwä aŋ komi, äma däpani täŋo meni täŋpipiŋkuŋ.
33 os quais, por meio da fé, subjugaram reinos, praticaram a justiça, obtiveram promessas, fecharam a boca de leões,
34 Ätutäwä kädäp mebet pähap däpä kumbuŋ, ba iwantä nadäkinik täŋpani ätu kumäŋ-kumäŋ däpnayäŋ täŋirä Anututä täŋkentäŋ yämiŋirän nämo kumbuŋ. Bureni, äma uwä iniken kehäromini nämo upäŋkaŋ Anututä kehäromi yämiŋkuk. Kehäromi yämiŋirän kome ätuken nanikkät ämik kehäromigän täŋpäŋ däpmäŋ yäwat kireŋkuŋ.
34 extinguiram a violência do fogo, escaparam ao fio da espada, da fraqueza tiraram força, fizeram-se poderosos em guerra, puseram em fuga exércitos de estrangeiros.
35 Täŋpäkaŋ webe ätutä Anututa nadäkinik täŋkuŋo unita nanakiye kumbani-ken nanik äneŋi akuŋirä yämagutkuŋ. Täŋ, nadäkinik täŋpani ätuwä äma keri terak komi pähap nadäŋtäŋgän kumbuŋ. Anututa äwo yäŋkuŋ yäwänäku komi u täga irepmiräm. Upäŋkaŋ ŋode nadäŋpäŋ äwo nämo yäŋkuŋ; Kumäŋ-kumäŋ nidäpäkaŋ äneŋi akuŋpäŋ irit tägagämän kaŋ yäpna yäŋ nadäŋkuŋ.
35 Mulheres receberam, pela ressurreição, os seus mortos. Alguns foram torturados, não aceitando seu resgate, para obterem superior ressurreição;
36 Täŋpäkaŋ ämatä nadäkinik täŋpani äma ätu yäŋärok yäwerit päripmäŋit täŋkuŋ. Ba ätu keri kuroŋi topmäŋpäŋ komi eŋiken yepmaŋkuŋ.
36 outros, por sua vez, passaram pela prova de escárnios e açoites, sim, até de algemas e prisões.
37 Täŋ, ätuwä mobätä kumäŋ-kumäŋ däpuŋ. Ba ätu yepmiŋitpäŋ sotä kwäk duk täŋkuŋ. Ba ätuwä päiptä kumäŋ-kumäŋ däpuŋ. Täŋpäkaŋ ukät nanik ätutä jopi jäwäri itkaŋ tekta tom gupipäŋ täŋkaŋ kuŋarirä bäräpi mebäri mebäri yämiŋkuŋ.
37 Foram apedrejados, provados, serrados pelo meio, mortos a fio de espada; andaram peregrinos, vestidos de peles de ovelhas e de cabras, necessitados, afligidos, maltratados
38 Ude täŋ yämiŋirä kome jopi-ken, pom terak, mobä kawut ba kome gänaŋ ittäŋ kuŋatkuŋ. Butewaki! Äma tägatäga udewani imata kome waki ŋo pen itneŋ?
38 (homens dos quais o mundo não era digno), errantes pelos desertos, pelos montes, pelas covas, pelos antros da terra.
39 Täŋpäkaŋ Anututä ämawebe u nadäkiniki yabäŋpäŋ-nadäwän tägagämän täŋkuŋo upäŋkaŋ imaka ämawebeniyeta kämi yämikta yäŋkehärom taŋkuko u kome terak irirä pengän nämo yämiŋkuk.
39 Ora, todos estes que obtiveram bom testemunho por sua fé não obtiveram, contudo, a concretização da promessa,
40 U imata, yäput peŋpäŋ Anututä ninta yäŋpäŋ-nadäk tawaŋ tägagämän kubä ŋode peŋ nimiŋkuk; Ämawebe biŋam ikek u ninkät penta päke kubägän Kristo täŋo piä terak Anutu dubini-ken kuŋpäŋ säkgämän-inik api itne.
40 por haver Deus provido coisa superior a nosso respeito, para que eles, sem nós, não fossem aperfeiçoados.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.