Atos 21
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NAA
1 Uken kuŋpäŋ äbot täŋpani täŋo intäjukun äma u yepmaŋpeŋ kukta butewaki pähap nadäŋkaŋ gäpe terak äronakaŋ gäpe kuŋkuk. Gwägu bämopi-ken kome täpuri kubä wäpi Kos u nadäŋ iwatkaŋ siwoŋigän ude kuŋkumäŋ. Kuŋitna bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän kome täpuri kubä pen wäpi Rodes uken ahäŋkumäŋ. Eruk Rodes peŋpeŋ kuŋpäŋä yotpärare kubä wäpi Patara u ahäŋkumäŋ.
1 Depois de nos separarmos deles, navegamos diretamente para a ilha de Cós. No dia seguinte, chegamos a Rodes, e dali fomos a Pátara.
2 Patara kome u ahäŋpäŋ kaŋkumäŋ. Gäpe kubä kome u peŋpeŋ Ponika komeken kwayäŋ täŋirän. Ude kaŋpäŋä uterak äronakaŋ kuŋkuk.Poltä gäpe ŋodewani kubä terak kuŋatkuk|src="Romshi d.jpg" size="span" loc="Top of page" copy="Urs Wegmann" ref="ACT 21.2"
2 Encontrando um navio que ia para a Fenícia, embarcamos nele, seguindo viagem.
3 Kuŋtäŋgän gwägu bämopi-ken kome kubä wäpi Saiprus u kaŋpäŋ Siria komeken kunayäŋ nadäŋkumäŋo unita käpmäk kädagän irepmitkaŋ kumaŋ päŋku Tire yotpärare-ken ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ gäpe terak nanik tuŋum ätu u penayäŋ täŋkuŋ.
3 Quando a ilha de Chipre já estava à vista, deixando-a à esquerda, navegamos para a Síria e chegamos a Tiro, pois o navio devia ser descarregado ali.
4 Peŋirä ninä kome uken nanik äbot täŋpani ämawebe u yabänayäŋ äpämaŋ kuŋkumäŋ. Päŋku kepma 7 ude ukät penta itkumäŋ. Itkaŋ Kudupi Munapiktä äbot täŋpani manbiŋam yäwerirän nadäŋpäŋ Pol iwetkuŋ; Gäk Jerusalem kwentawä yäk.
4 Encontrando os discípulos, permanecemos lá durante sete dias. Movidos pelo Espírito, eles recomendavam a Paulo que não fosse a Jerusalém.
5 Eruk gäpetä Tire kome peŋpeŋ kwayäŋ täŋirän yotpärare peŋpeŋ kuŋitna äbot täŋpani ämawebe meŋ nanak bok nimagut yäpmäŋ äpämaŋ kuŋkuŋ. Äpämaŋ kumaŋ päŋku gwägu pomi terak gukutnin imina äpmoŋpäpäŋ Anutu-ken yäŋapik man yäŋkumäŋ.
5 Passados aqueles dias, saímos para continuar a viagem. Todos os discípulos, cada um com a sua mulher e os seus filhos, nos acompanharam até fora da cidade; e, ajoelhados na praia, oramos.
6 Ude täŋkaŋ butewaki man kowata kowata yäŋkaŋ gäpe terak äroŋitna ini yotken kuŋkuŋ.
6 Despedindo-nos uns dos outros, embarcamos; e eles voltaram para casa.
7 Äroŋpeŋ eruk Tire kome peŋpäŋ kumaŋ Tolemes yotpärare-ken ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ äbot täŋpani u naniktä äbä nimagut yäpmäŋ kwäkaŋ ukät kepma kubä itpäŋ patkumäŋ.
7 Quanto a nós, concluindo a viagem iniciada em Tiro, chegamos a Ptolemaida, onde saudamos os irmãos, passando um dia com eles.
8 Patkumäŋo yäŋewänä Tolemes yotpärare peŋpeŋ ninin kuroŋ kumaŋ päŋku Sisaria yotpärare-ken ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ kumaŋ Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäwani äma kubä wäpi Filip unitä yotken kuŋkumäŋ. Äma uwä äma 7 aposoro täŋkentäŋ yämik täŋkuŋo ukät nanik kubä.
8 No dia seguinte, partimos e fomos para Cesareia. E, entrando na casa de Filipe, o evangelista, que era um dos sete, ficamos com ele.
9 Uwä äperiye 4 ude, äma nämo yäpani unitä Anutu täŋo man profettä-yäŋ yäŋahäk täŋkuŋonik.
9 Filipe tinha quatro filhas solteiras, que profetizavam.
10 Eruk, uken kepma ätu iritna profet kubä wäpi Agabas u Judia kome peŋpeŋ Sisaria komeken äpuk.
10 Demorando-nos ali alguns dias, veio da Judeia um profeta chamado Ágabo,
11 Äpäŋpäŋ ninken ahäŋ nimiŋpäŋ Pol täŋo pioŋ yäpmäŋpäŋ iniken keri kuroŋi pädät täŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Kudupi Munapiktä ŋode yäyak; Juda naniktä pioŋ ŋo täŋo mähemi Jerusalem komeken kudän ŋode täŋpäŋ guŋ äbot ätu u keri terak api peneŋ yäk.
11 que, aproximando-se de nós, pegou o cinto de Paulo e, amarrando com ele os próprios pés e mãos, declarou: — Assim diz o Espírito Santo: É isto que os judeus em Jerusalém farão ao dono deste cinto para entregá-lo nas mãos dos gentios.
12 Yäŋirän nin ba ämawebe äbot kome u naniktä man u nadäŋpäŋ Poltä Jerusalem kukta iniŋ bitnäk man kehäromi yäŋkumäŋ.
12 Quando ouvimos estas palavras, tanto nós como os daquele lugar rogamos a Paulo que não fosse a Jerusalém.
13 Upäŋkaŋ Poltä kowata ŋode yäŋkuk; In imata konäm butewaki täŋkaŋ näkŋo bänep nadäk-nadäkna täŋpä wakaŋ? Näk Jerusalem naniktä kädet waki u ba u täŋ namikta nämo bitnätat. Ba ugän nämo. Ekäni Jesuta yäŋpäŋ kumäkta pidäm täyat yäk.
13 Mas ele respondeu: — O que estão fazendo, ao chorar assim e partir o meu coração? Pois estou pronto não só para ser preso, mas até para morrer em Jerusalém pelo nome do Senhor Jesus.
14 Ude yäŋirän Pol täŋo gäripi u iniŋ bitnänaŋi bumik nämo nadäŋkumäŋo unita ŋode iwetkumäŋ; Eruk, Ekänitä imaka kubä ahäŋ gamikta nadätak u ini kaŋ ahäŋ gamän.
14 Como Paulo não se deixou persuadir, conformados, dissemos: — Seja feita a vontade do Senhor!
15 Eruk u itna täreŋirän Jerusalem ärokta täŋtuŋum tuŋum täŋkumäŋ.
15 Passados aqueles dias, tendo feito os preparativos, fomos para Jerusalém.
16 Täŋtuŋum tuŋum täŋpeŋ kunayäŋ täŋitna Sisaria nanik nadäkinik täŋpani ätu penta kuŋkumäŋ. Unitä nimagut yäpmäŋ äma kubä wäpi Nason unitä yotken kuŋkuŋ. Äma uwä Saiprus nanik, äbot täŋpani bian yäpurärätkuk. Unitä yotken päŋku itkumäŋ.
16 Alguns dos discípulos também vieram de Cesareia conosco, trazendo consigo Mnasom, natural de Chipre, velho discípulo, com quem nos deveríamos hospedar.
17 Täŋkaŋ eruk, Jerusalem äbot täŋpani ämawebetä bänep oretoret terak nimagut päŋku nipmaŋpä patkumäŋ.
17 Quando chegamos a Jerusalém, os irmãos nos receberam com alegria.
18 Patkumäŋo yäŋewänä Pol uwä ninkät Jems kakta bok kuŋkumäŋ. Täŋpäkaŋ kadäni ugän äbot täŋpani ämawebe täŋo intäjukun äma käbeyä täŋ itkuŋ.
18 No dia seguinte, Paulo foi conosco encontrar-se com Tiago, e todos os presbíteros se reuniram.
19 Täŋirä Pol uwä päŋku bok itkaŋ yäniŋ oretpäŋ guŋ äbotken epän täŋirän Anututä keri terak kudän jide pewän ahäŋkuŋo u kudup yäwet ahäŋirän nadäŋkuŋ.
19 E, tendo-os saudado, contou em detalhes o que Deus tinha feito entre os gentios por seu ministério.
20 Pol täŋo man u nadäŋpäŋ Anutu täŋo wäpi yäpmäŋ akuŋpäŋ iniŋ oretkuŋ. Täŋkaŋ iwetkuŋ; Gäk nadätan? Juda ämawebe mäyaptä Jesuta nadäkinik täŋ imiŋ moreŋ yäk. Täŋkaŋ ämawebe uwä Moses täŋo baga man u pen iwaräntäkta kehärom täkaŋ yäk.
20 Ouvindo isso, eles deram glória a Deus e lhe disseram: — Você percebe, irmão, que há milhares de judeus que creram, e todos são zelosos da Lei.
21 Upäŋkaŋ gäka manbiŋam ŋode nadäk täkaŋ; Poltä Juda ämawebe, guŋ ämawebe bämopi-ken itkaŋ u ŋode yäwet täyak; In Moses täŋo baga man peŋpäŋ nanakjiye täŋo gupi moräk madäneŋtawä, bian täŋpani ude. Ba Juda täŋo täktäki kudup kaŋ peŋ morewut yäk. Gäkä ude yäk täyan yäŋ nadäk täkaŋ.
21 Eles foram informados que você ensina todos os judeus entre os gentios a apostatarem de Moisés, dizendo-lhes que não devem circuncidar os filhos, nem andar segundo os costumes da Lei.
22 Gäk äma udewanitä abän yäŋ biŋam uku nadäŋo unita nadäwätäk täŋ itkamäŋ.
22 Que faremos, então? Certamente saberão que você já chegou.
23 Unita kädet kubä ŋode gäweritna täŋpikaŋ gäka äma täga yäŋ kaŋ nadäwut. Nin bämopnin-ken äma 4 ude itkaŋ yäk. Äma 4 uwä Anutu iŋamiken äneŋi pakigän itta baga man täŋo kädet kubä iwatta yäŋkehärom taŋkuŋ yäk.
23 Faça, portanto, o que vamos dizer: Estão entre nós quatro homens que, voluntariamente, fizeram um voto.
24 Eruk äma ukät bok kudupi yotken kuŋkaŋ Moses täŋo baga man iwatpäŋ imaka tänayäŋ täkaŋ u gäk udegän kaŋ tä yäk. Ba moneŋ penayäŋ täkaŋ unita ba gäkŋata bok kaŋ pe. Ude täŋiri äma 4 u Anutu-ken yäŋkehäromtak man yäwani uwä täŋ-tärekaŋ yäŋ nadäneŋta gwäki pujiŋ täga äriŋ täŋpä kuneŋ. Eruk, gäk ude täŋkentäŋ yämiŋiri ämawebetä ŋode api nadäneŋ; Pol täŋo biŋam nadäŋkumäŋo u bureni nämo, jopi yäk. Pol uwä Moses täŋo baga man iwat täyak yäŋ api nadäneŋ.
24 Leve esses homens, participe da cerimônia de purificação com eles e pague a despesa deles, para que rapem a cabeça. Assim todos saberão que não procede a informação que receberam a respeito de você e que, pelo contrário, você mesmo vive de conformidade com a lei.
25 Täŋpäkaŋ äma guŋ äbotken nanik Jesuta nadäkinik täŋpani unitawä, manbiŋam ŋowäku bian yämiŋkumäŋo u nadäkaŋ yäk. Imaka ŋodewani nämo täkta yäŋpäŋ-nadäŋkumäŋo uwä kudän täŋpäŋ yämiŋkumäŋ; Tom anutu jopita naŋimik täŋpani u nämo näneŋ. Ba tom nägät ikek ba tom kotäki topmäŋpäŋ däpani nämo näneŋ yäk. Ba kubokäret nämo täneŋ. Man kudän ude täŋpäŋ yämiŋkumäŋ yäk.
25 Quanto aos gentios que creram, já lhes transmitimos decisões para que se abstenham das coisas sacrificadas a ídolos, do sangue, da carne de animais sufocados e da imoralidade sexual.
26 Eruk käbeyä täŋpä tärewänkaŋ patkuŋo yäŋewänä Pol äma Anutu-kät yäŋkehäromtak man yäwani 4 ukät päŋku yäŋkehäromtak man yäŋkuŋo udegän yäŋkuk. Ude täŋkaŋ kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ bämop äma ŋode iwetkuk; Baga man terak kudän täwani udegän, kepma 7 itna täreŋirän yäŋkehäromtak man yäŋkumäŋo unitäŋo epäni u api tärewek yäŋ iwetkuk. Eruk, kepma 7 udeta ugän it yäpmäŋ kuŋtäŋgän yäŋkehäromtak man u täŋ-tärekta gupe käbäŋi nikek ijiŋkuŋ.
26 Então Paulo, levando aqueles homens, no dia seguinte, tendo-se purificado com eles, entrou no templo, acertando o cumprimento dos dias da purificação, até que se fizesse a oferta em favor de cada um deles.
27 Eruk kepma 7 u tärewayäŋ täŋirän Juda nanik Esia komeken naniktä abäŋpäŋ kaŋkuŋ; Pol kudupi yot täŋo yewa gänaŋ irirän. Abä ämawebe peŋ yäwettäko Polta kokwawak täŋ imiŋkuŋ. Ude täŋpäŋ Pol iŋitkuŋ.
27 Quando já estavam por findar os sete dias, os judeus que tinham vindo da província da Ásia, ao verem Paulo no templo, alvoroçaram todo o povo e o agarraram,
28 Iŋitpäŋ gera ŋode yäŋkuŋ; Isrel ämawebe in täŋkentäŋ nimut! Äma ŋonitä ämawebe komeni komeni nintäŋo wäpnin biŋam ukät Moses täŋo baga man ba kudupi yot ŋo täŋpäwakta yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋtäŋ kuk täyak yäk. Ba ugän nämo! U Grik nanik ätu yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kudupi yot gänaŋ äroŋkuk. Kudupi yot Anututä inita biŋam yäwani-ken äroŋirä Anutu iŋamiken täŋpäwak täŋkuŋ yäk.
28 gritando: — Israelitas, socorro! Este é o homem que por toda parte anda ensinando todos a serem contra o povo, contra a Lei e contra este lugar. E mais ainda: introduziu até gregos no templo e profanou este recinto sagrado.
29 Täŋpäkaŋ man u yäŋkuŋo uwä imata, bian yabäŋirä Trofimus Efesus komeken nanikpäŋ Polkät yotpärare u gänaŋ irirän yabäŋkuŋ. Yabäŋkaŋ nadäŋkuŋ; Poltä ini imagut yäpmäŋ kudupi yot täŋo yewa gänaŋ ärok yäŋ jop nadäŋkuŋ.
29 Disseram isso, pois antes tinham visto Trófimo, o efésio, em sua companhia na cidade e pensavam que Paulo o havia levado para dentro do templo.
30 Täŋpäkaŋ Jerusalem ämawebetä man u nadäŋpäŋ kikŋutpäŋ täŋ-urukuruk bumta täŋkuŋ. Ude täŋkaŋ Pol iŋitpäŋ wädäŋ gärepmäŋ yäpmäŋ yewa kemat umude kuŋkuŋ. Ude täŋpäŋ bäräŋeŋ kudupi yot yewa täŋo yäma yäputkuŋ.
30 Toda a cidade ficou em grande alvoroço, e o povo veio correndo. Agarraram Paulo e o arrastaram para fora do templo; e imediatamente as portas foram fechadas.
31 Ude täŋkaŋ Pol iŋit yäpmäŋ äpämaŋ päŋku ut irirä Rom täŋo komi äma täŋo intäjukun ämatä biŋam ŋode nadäŋkuk; Jerusalem ämawebe kuduptagän kokwawak täŋpäŋ kowat ämiwän täkaŋ yäk.
31 Procurando eles matá-lo, chegou ao conhecimento do comandante das tropas romanas que toda a Jerusalém estava amotinada.
32 Ude nadäŋpäŋ bäräŋek-tagän intäjukun äma ätukät komi ämaniye ätukät yämagurän yäpmäŋ äma peŋawäk täŋ itkuŋ-ken bäräŋeŋkuŋ. Bäräŋeŋ äbäŋirä Juda ämawebetä yabäŋpäŋ Pol wari nämo utkuŋ.
32 Então este, levando logo soldados e centuriões, correu para o meio do povo. Ao verem chegar o comandante e os soldados, pararam de espancar Paulo.
33 Ude täŋirä komi äma täŋo intäjukun ämatä äbä Pol iŋitkaŋ komi ämaniye yäwerirän yen kehäromi yarä yäpmäŋ päŋku pädät täŋkuŋ. Ude täŋkaŋ Juda ämawebe yäwet yabäŋkuk; Äma ŋo netä? Ba imapäŋ täk?
33 O comandante se aproximou e ordenou que Paulo fosse preso e amarrado com duas correntes. Então perguntou quem era e o que havia feito.
34 Yäŋirän ämawebe äbot päke itkuŋotä yäŋ-täŋurän yäŋpäŋ yäŋkuräk taŋkuŋ. Yäŋuruk-uruk pähap ude täŋirä komi äma täŋo intäjukun ämatä mebäri ket nämo nadäŋkuk. Täŋpäŋ komi ämaniye yäwerän Pol iŋit yäpmäŋ komi ämatä ini yotken kuŋkuŋ.
34 Na multidão, uns gritavam uma coisa, outros gritavam outra. Não podendo ele, porém, saber a verdade por causa do tumulto, ordenou que Paulo fosse recolhido à fortaleza.
35 Iŋit yäpmäŋ yot yäma-ken u kuŋpäŋ komi ämatä yabäŋkuŋ; Ämawebe päke u Pol utta yäwat-yäŋirä ude yabäŋpäŋ Pol pudätpäŋ punin yäpmäŋ äroŋkuŋ.
35 Ao chegar às escadas, foi preciso que os soldados o carregassem, por causa da violência da multidão,
36 Ämawebe äbot päke unitä yäwarän täŋkaŋ kähän gera terak ŋode yäŋtäŋ kuŋkuŋ; Kumäŋ-kumäŋ utpewä kumbän! yäk.
36 pois a massa de povo o seguia gritando: — Mate-o!
37 Eruk komi ämatä Pol yäŋikŋat yäpmäŋ yot gänaŋ äronayäŋ täŋirä Poltä komi äma täŋo intäjukun äma u Grik man terak ŋode iwetkuk; Näk man kubä gäk täga gäwerayäŋ? Ude yäwänä iwetkuk; Wära, gäk näkŋo man kotäk nadätan?
37 E, quando Paulo ia sendo recolhido à fortaleza, disse ao comandante: — Seria possível dizer algo para o senhor? O comandante respondeu: — Você sabe grego?
38 Näkä gäka Isip nanik bian gapmanta kokwawak täŋpäŋ ämik pewän ahäŋkuko u yäŋ nadätat yäk. Äma u noriye äma komi komi 4,000 yäŋ-butuwän yäpmäŋ kome kawuki-ken ämik täkta kuŋkuŋ.
38 Você não é, por acaso, aquele egípcio que algum tempo atrás começou uma revolta e levou quatro mil guerrilheiros para o deserto?
39 Yäwänä Poltä yäŋkuk; Näk u nämo! Näk Juda äbotken nanik, Silisia komeken, yotpärare taŋi kubä wäpi Tasus u nanik yäk. Unita nadäŋ namiŋiri ämawebe man yäwerayäŋ yäk.
39 Paulo respondeu: — Eu sou judeu, natural de Tarso, uma importante cidade da Cilícia. E peço ao senhor que me permita falar ao povo.
40 Ude iweränä komi äma täŋo intäjukun ämatä nadäŋ imiŋkuk. Nadäŋ imiŋirän, eruk Poltä yot täŋo yeŋpeŋ ärowani terak itpäŋ ketwära täŋyäreŋirän ämawebetä u kaŋpäŋ kwikinik it yäpmäŋ kuŋkuŋ. Kwikinik irirä eruk Pol ämawebe päke u iniken man kotäk Hibru uterak ŋode yäwetkuk;
40 Obtida a permissão, Paulo, em pé na escadaria, fez com a mão sinal ao povo. Fez-se grande silêncio, e ele falou em língua hebraica, dizendo:
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.