1 Coríntios 10
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Notnaye, äbekjiye orajiye Moses iwarän täŋkuŋo uken bäräpi ahäŋ yämiŋkuŋo u ket juku piwut yäŋ nadäŋpäŋ man ŋo täwerayäŋ; U kudup gubam pähap Anututä watä it yämikta pewän äpuko u gänaŋ kuŋatkuŋ. Ba u kudup Gwägu Gämäni u weŋpeŋ kukŋi udude säkgämän ahäŋkuŋ.
1 Taitu, ata a’agir Moses nawiyih hititit ana veya abisa isah mamatar i kwananot. Ata a’agir etei rofom re tafafarih nawiyih Red Sea yan owasasin hirabon rewan rounane hiyen.
2 Gubam u gänaŋ kuŋatkuŋo ba ume weŋkuŋo u ume ärutärut bumik ude täŋkuŋ. Kadäni uken kuŋat-kuŋat kodaki yäput peŋpäŋ Moses täŋo iwaräntäkiye ude ahäŋkuŋ.
2 Rofom wanawanan naatu riy wanawanan hirarabon ana veya, etei bapataito hibai Moses ana bai’ufununayah himatar.
3 Täŋkaŋ ämawebe u kudup ketem Munapiktä yepmäŋ towiŋkuko u nak täŋkuŋonik.
3 Naatu Ayubih ana bay itinin ta’imon marane hire’er etei hibow hi’aa.
4 Ba u kuduptagäntä ume Munapiktä yämiŋkuko u imaka, nak täŋkuŋonik. Ume uwä mobä Munapiktä peŋ yämani bok kuŋat täŋkuŋo uken naniktä äpäŋirän naŋkuŋ. Mobä uwä Kristo ubayäŋ.
4 Na’atube ayubit ana harew itinin ta’imon marane re’er etei hitom, naatu ayubit ana To’one harew tit hitomatom nawiyih bairi hin, nati to i Keriso taiyuwin.
5 Ude täk täŋkuŋo upäŋkaŋ ämawebe ukät nanik mäyaptä Anutu täŋo gärip nämo iwatkuŋo unita yabäwän nämo tägaŋkuŋ. Mebäri unita ämawebe mäyaptä kome jopi uken kumäŋ täŋpä kuŋkuŋ.
5 Baise God ata a’agir moumurih na’in isah men iyasisir, imih himorob arar yan hai rarik awan karatan.
6 Eruk, imaka ahäŋ yämiŋkuŋo u nintä kaŋpäŋ nadäkta wärani ude ahäŋkuŋ. Unitä nin ŋode niwoŋäretak; Ninä bänep nadäk-nadäknin imaka wakiwaki terak nämo pene, ämawebe biani unitä täŋkuŋo ude.
6 Naatu sawar iti himamatar i bai’obaiyen na’atube it isat, ebimatnuwit saise men kakafin sinafumih nakura’ara’ahit hisisinafube tanasinafumih.
7 Ba anutu jopi nämo yäniŋ oretne, äma biani ätutä täŋkuŋo ude. Unita Anutu täŋo mantä ŋode yäyak;
7 Wagabur ata a’agir sawar iu’inuwih hikwakwafirih na’atube tanasinafumih. Buk Atamaninamaim iti na’atube eo “Sabuw himare hiyuw hi’aa hibiyasisir, hai yasisir botabir hitom hikoko’aw himisir hiwa’an kwanekwan.
8 Eruk kubokäret kädet äma biani u ätutä täŋkuŋo ude nämo täne. Äma uwä ude täŋkuŋo unita kepma kubägän ämawebe 23,000 udetä paotkuŋ.
8 Imih uwatanah afa hibiwa’an kwanekwanabe men taniwa’an kwanekwan, anayabin nati na’atube hisisinaf, veya ta’imon wanawanan sabuw etei 23,000 ah uy hire himorob.
9 Unita ninä Anututä täga nämo nin däpek yäŋ nadäŋpäŋ imaka u ba u täga täne yäŋ nämo nadäne. Äma biani ätutä Anutu ude täŋ-yabäŋirä gämoktä kumäŋ-kumäŋ däpuŋ.
9 Ata Regah men routobonamaim tanayai, uwatanah afa na’atube hisinaf Regah hirurutubun etei tuwamorob yubih himorob.
10 Ba Anutu täŋo kudänta gaŋani nadäŋpäŋ yäŋkubit-kubit nämo yäne. Äma biani ätu ude täŋkuŋo uwä Kumäŋ-kumäŋ täŋo Aŋerotä äbä kumäŋ-kumäŋ däpuŋ.
10 Men tanagam kwanekwan, anayabin afa na’atube hisisinaf gurugurusen ana tounamatar na etei rouw himorob.
11 Notnaye, imaka ahäŋ yämiŋkuŋo u äma ätutä juku piŋpäŋ kädet kuroŋ udegän nämo täneŋta ude ahäŋkuŋ. Täŋpäŋ unitäŋo manbiŋam uwä tärek-tärek kadäni-ken itkamäŋ nintä daniŋpäŋ nadäŋkaŋ umuntäneta kudän täŋkuŋ.
11 Sawar iti himamatar etei i bai’obaiyen na’atube it isat, naatu baimatnuwit isan bukamaim hikirum. Anayabin veya iti boun tama’ama i tana mar yomanin tatit.
12 Unita äma kubätä näk kehäromi itat, wakiken täga nämo mäŋpet yäŋ nadäŋpäŋä momi-ken mäŋpekta nadäŋ täpäneŋpäŋ kuŋarek.
12 Imih o yait kunotanot i kubatabatkikin, inakaif gewas men inare’emih.
13 Täŋpäkaŋ notnaye ŋode nadäkot; Täŋyabäk kudupitä nämo ahäŋ tamik täkaŋ. Nämo, ahäŋ tamik täkaŋ uwä äma ätuken ahäk täkaŋ unitägän ahäŋ tamik täkaŋ. Upäŋkaŋ Anututä yäŋkehäromtak mani iwatpäŋ nämo api tepmaŋpek. Nämo, u tabäŋ äwaräkuk täŋirän täŋyabäk kubä intä täga irepmitnaŋi nämo, udewani kubätä nämo api ahäŋ tamek. Nämoinik! Täŋyabäk kubätä ahäŋ tamiŋirän Anututä kädet täwit tamiŋpäŋ täŋyabäk u gänaŋ kehärom taŋpäŋ itta kehäromi api tamek.
13 Routobon mar etei o kubaib na’atube, nati routobon ta’imon sabuw etei tebaib. Baise God ana omatanen mar etei ekakaif. Imih boro men nihamiy routobon gagamin inab a fair nanatabir a niyaweyaw inare’emih. Baise routobon inabaib ana veya i boro fair nit inabatkikin naatu ef nabotawiy inahaiw inatit.
14 Unita notnaye tägagämän, wäbät yäniŋ oretoret kädet kaŋumuntaŋ ban päŋku irut.
14 Isan imih au ofonah, wagabur hai bowabow etei kwanihamiyen.
15 In guŋ nämo, nadäwä tumbani unita man täwerayäŋ täyat ŋo injin ket yäpmäŋ daniŋpäŋ nadäwut.
15 Ayu iti tur i kwa not wairafi isa ao, saise au tur naniyan kwanab abisa ao kwana’itin.
16 Ekäni täŋo wain ume näna yäŋpäŋ Anutu bänep täga man iwetpäŋ nak täkamäŋ uwä naŋpäŋä Kristo täŋo kumäk-kumäki terak tubeŋ kuŋpäŋ Kristo inikät bänep kubägän täŋpäŋ it täkamäŋ. Ba käräga tokätpäŋ nak täkamäŋ u udegän. U naŋpäŋä Kristo täŋo gupikät kentäŋpäŋ Kristo-kät bänep kubägän täŋpäŋ it täkamäŋ.
16 Merarayow ana kerowas imaim God ana merar tayiy tatomatom ana veya, Keriso ana rara etei tafafaram. Naatu rafiy taimasib ta’ani’aan ana veya it etei’imak Keriso biyan tafafaram.
17 Eruk, käräga bureni mebäri kubägän itak u kubägän nak täkamäŋ unita ämawebe ini-ini itkamäŋ upäŋkaŋ gup kubägän ude ahäk täkamäŋ.
17 Anayabin rafiy fafar i ta’imon, it moumurit na’in, baise biyat i ta’imon, imih rafiy ta’imon tafafaram.
18 Eruk, Juda ämawebe täŋo täktäkita juku piwut; Ämawebe tom ketem alta terak Anututa ijiŋ imanipäŋ u moräki nak täkaŋ uwä naŋpäŋ Anutu-kät kentäŋpäŋ bänep kubägän täŋpäŋ it täkaŋ.
18 Israel sabuw hai sinaf i kwananot. Sheep tebow terouw gem tafanamaim tisibor finimih turih tefaram ta’aau i God bairi nati’imaim tibita’imon maiye.
19 Täŋkaŋ man unita nadäŋit anutu jopi yäniŋoret-oret man täwerayäŋ täyat ŋonita nadäwut; Imaka guŋ ämatä anutu jopita ijiŋ yämik täkaŋ u ba anutu jopi ini, unita jide yänayäŋ? U imaka bureni? Nämoinik! U imaka bureni nämo yäŋ täwetat.
19 Men kwananot ayu nati wagabur naatu sibor nati wagabur isah kwasisibor i abibasit kwanarouw.
20 Unita ŋode yäyat; Guŋ ämatä imaka anutu jopita ijiŋ yämik täkaŋ uwä Anututa nämo, Satan täŋo watä ämaniyeta ijiŋ yämik täkaŋ. Unita ketem anutu jopita ijiŋ yämani nämo näneŋ yäŋ täwet täyat uwä ŋodeta; In u naŋpäŋ Satan täŋo watä ämaniye-kät kentäŋpäŋ bänep kubägän täŋpäŋ itta nämo nadätat.
20 En! Baise, abisa au’uwi ana’an i iti na’atube. Eteni Sabuw hai sibor i wagabur isah tisisibor, men God isan. Imih ayu men akok kwa wagabur bairi kwanikofan.
21 Inä Ekäni täŋo wain ume naŋit, Satan täŋo watä ämaniye unitäŋo bok täga nämo näneŋ. Ba Ekäni täŋo käräga naŋit, Satan täŋo watä ämaniye unitäŋo bok täga nämo näneŋ.
21 Kwa men karam boro Regah ana kerowasamaim kwanatom, naatu iban maiye wagabur hai kerowasimaim kwanatom. Naatu men karam Regah ana gem kakafiyinamaim kwanaa, naatu wagabur ana gem tafanamaim kwanaa maiye.
22 U imata, ude tänayäŋ tämäŋo uwä Ekänitä kokwawak bureni api täŋ nimek. Ude täŋpänä nin kehärom taŋpäŋ Anutu täŋo kokwawak täga api irepmitne? Nämoinik!
22 Men tanasinaf Regah ana yaso’ar tanakura’ahimih. Kwanotanot it Regah ana fair tanatabir? En!
23 Täŋpäkaŋ äma ätutä ŋode yäk täkaŋ; Nin imaka u ba u tägagän täne yäk. Imaka yäjiwärani kubä nämo, kudup u niniŋ kirewani yäŋ yäk täkaŋ. Man udewanita ŋode yäyat; Täga yäkaŋ upäŋkaŋ täktäk kudup uwä tägagän nämo. Ba täktäk kuduptagäntä täga nämo täŋkentäŋ nimek.
23 Sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men ta ana gewasin nitimih. Naatu sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men hinibaisimih.
24 Unita ŋode nadäkot; Ninä nininta nadäwätäk nämo täne. Nämo, äma ätu täŋkentäŋ yämikta piäni täne.
24 Men yait ta akisin ana gewasin nanuwetamih, baise taituwan hai gewasin nanuwet.
25 Eruk, ketem tom kudup ämatä gwäki peŋpäŋ yäpmäkta maketken pek täkaŋ u yäŋyabäk kubäkät nämo, täga suwaŋpäŋ näneŋ. Yäŋyabäk ŋode nämo yäneŋ; U anutu jopita ijiŋ yämani ba nämo ijiŋ yämani yäŋ nämo yäneŋ.
25 Ahar efanamaim masanuw kwanatotobon kwana’aamo, men anot hinamour kwanibatebatemih.
26 U imata, unitawä Anutu täŋo man ŋode kudän täwani;
26 Anayabin Buk Atamaninamaim iti na’atube eo, “Me yan sawar tutufin etei tema’am i Regah nowan.”
27 Unita Jesuta nadäkinik nämo täŋpani kubätä ketem bok näda yäŋ gäwerän täga yäŋ nadäŋpäŋä ketem gwet gameko u kudup yäŋyabäk kubäkät nämo, ba nadäwätäk ikekkät nämo, jop täga näŋpen. Ketem u bänep nadäk-nadäkka täga nämo täŋpän waneŋ.
27 Orot baitumatum atin nifefeyani airi bay aamih kwanamare abisa namaim nayayare ina’aan, men anot hinamour inibatebatemih.
28 Upäŋkaŋ ketem kubä näŋpayäŋ täŋiri äma kubätä ŋode gäwerek; Ketem ŋowä anutu jopita ijiŋ yämani yäŋ gäweränä eruk, notkapak unita yäŋpäŋ ketem u nämo näŋpen. Nämo, notkapak unitä gäka nadäwätäk täŋpäŋ goret täk täyan yäŋ gäwerekta!
28 Baise orot ta tainimaim na’afare nao, “Iti bay i wagabur isah hisibor.” Nati bay men ina’aan, orot eo’otani i inakakafiy anayabin masanuw ina’ani’aan boro inasinaf kakaf.
29 Gäkŋa momi täŋpen yäŋ nämo yäyat. Nämo, notkapak unitä momi täyan yäŋ nadäweko unita ketem u nämo näŋpen.
29 Nati i men o kakafin kusisinafumih, baise orot nati eo’otani na’iti boro o kakafin sinaf narouw nao. Aisim boro ayu au roufamen abaib sabuw afa hai notamaim ayu hinafufunu?
30 Näk ketem kubä Anutu bänep täga man iwetpäŋ näŋpero uwä äma kubätä goret näyan yäŋ imata näwerek?
30 “Ayu au bay isan God aifefeyan igegewasin abai ani’aan, aisim sabuw boro au bay abigegewasin isan kakafin hinarouw hinao?”
31 Eruk unita ŋode yäwa; In ketem ba ume nänayäŋ, ba imaka u ba u tänayäŋ nadäŋpäŋä u kudup Anutu wäpi biŋam yäpmäŋ akuktagän täneŋ.Wain ume kenta käräga|src="Breadw d.jpg" size="span" loc="Top of page" copy="Urs Wegman" ref="1CO 11.31"
31 Imih abisa ku’ani’aan o kutomatom o kusisinaf etei God wabin bora’ara’ahin isan inasinaf.
32 Unita äma kubä, Juda äbotken nanik, Grik äbotken nanik, ba äbot täŋpani kubä momi-ken tewet yäŋ yäŋpäŋ imaka siwoŋi täŋpeŋ kuŋat täkot.
32 Jew sabuw, Greek sabuw, na’atube ekaleisia sabuw wanawanahimaim men yait ta iniwa’an yababan nab nare’emih.
33 Näkä täk täyat udegän täk täkot; Näkŋa täŋkentäkta nadäŋpäŋ nämo, ämawebe kudup täŋkentäŋ yämiŋira Ekänita biŋam täŋput yäŋ nadäŋpäŋ kuŋat täyat.
33 Ayu i mar etei asisinaftobon sabuw afa aniyasisirih, saise anibaisih yawas hinab, men ayu taiyuwu aniyasisiru.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.