Mateus 26

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Noqw Jesus yan lavayiy yúkuhqe, pahsat pu pam put aw nánatuwnayaqamuy amumi paṅqawu;
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 Uma navoti’yuṅqw lötok hapi ura amutsva‐yūmosanihqat ep nōviwniqat aw pítuni. Noqw ep hapi nu’ Sinot Tiat momṅwituy amumi mātaviwhq, puma nahoylehtsit aw nuy muayani, kita.
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Noqw ephaqam hakim pavansinom hakiy Caiaphas kīyat ep tsovalti, God awwat susmohpeq moṅwit kīyat ep’e‐ímaa: God awwat mohpeq momṅwit‐niqw, pu tutavot tutuqaynayaqam‐niqw, pu sinmuy amuṅaqw wukw’a’yamu.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Nihqe hin as puma nanauyve Jesus ṅuaye’ nīnayaniqey pavasiwnaya.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 Nit pay paṅqaqwa: Pay qa nōviwhqat epni, taq k̇a sinom qaunáṅwtalawvayani.
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Noqw Jesus Bethany ep hakiy tokoplelet tūtuyṅwuqat Simon kīyat epniqw,
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Pumuy nōnovaqw, hak wuhti wihkuyit kwaṅwáhovaqtuqat a’nö hihk̇ay’taqat hihta aṅ kūyiwtaqat yawk̇aṅw ep paki, wikorot hihta owat alabaster aṅqw yukiwtaqa aṅ kūyiwtaqata; nihqe wikorot yōhaqe, Jesus qötöyat aw wihkuyit wūta.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Noqw Jesus aw nánatuwnayaqam aw yórikyaqe, qayan unaṅwtotiqe paṅqaqwa: Ya i’ wihkuyi hinoqw paysoq hovalniwa?
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Aṅwu k̇a as pam wūhak ōviy huyiwe’, aṅ ōokiwyuṅqamuy amumi noiwnik̇aṅwo.
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Noqw Jesus hiṅqaqwaqat navoti’taqe, ōviy pumuy amumi paṅqawu: Ya uma hinoqw wuhtit unaṅwmokintota? Pam inumi lolmat tumalta.
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Uma pi pay ōokiwyuṅqamuy sutsep oyi’yuṅwa; nīk̇aṅw uma nuy qa sutsep tavi’yuṅwni.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 Pam nuy ásnaniqe ōviy it wihkuyit itokoy aw wūta, nuy tūamiltiniqat ōviy’o.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Nu umumi pas antsa paṅqawni: Tūwaqatsit aṅ ahsupoq haqam i’ lomatuawi yuaatiwhq, pep i’ wuhti yep hinhtiqw pam piw yuaatiwni. Sinom it akw put u’ni’yuṅwni.
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Pahsat pu pakwt löq sihk̇ay’taqam put aw nánatuwnayaqamuy amuṅaqw suhka, Judas Iscariot yan mātsiwhqa, God awwat mohpeq momṅwituy amumii,
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 Nihqe amumi paṅqawu: Ya uma nuy hihta maqayani, nu put umumi mātapq’ö? Noqw puma sunat pakwt sihk̇ay’taqat qötsásivat put maqayaniqey aw pasiwnaya.
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Noqw pahpiy pu’ pam put amumi mātapniqey qenihevi’ta.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Noqw qapek̇en’oyvut pölavikit nōviwniqat sūs talöṅni’taqw, Jesus aw nánatuwnayaqam put aw ö́kihqe aw paṅqaqwa: Ya itam haqam aw hintsatsnaqw, um pep ura Amutsva Yūmosanihqat ep nōviwniqat nösniqey nāwakna?
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 Noqw pam paṅqawu: Uma kīminen it hakiy tāqat aw paṅqawni: Tūtutuqaynaqa yan lavayhti: Ituwaniy aw pitu. Noqw nu as uhkiy ep amutsva‐yūmosanihqat ep nōviwniqat inumi nánatuwnayaqamuy amumum nösni.
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 Noqw lȫyöm put aw nánatuwnaqam awnihqe, Jesus amumi hin tutaptaqat anhti; nihqe puma ura Amutsva Yūmosanihqat ep hintsatskiwhqat pās aw hintsana.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Noqw tapkiqw, pam pakwt löq sihk̇ay’taqamuy put aw nánatuwnayaqamuy amumum tunösvoñat aw qatuptu.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Noqw pumuy nōnovaqw, pam paṅqawu: Nu umumi pas antsa paṅqawni: Uma haqawa nuy momṅwituy amumi mātapni.
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Pahsat puma pas qahahlayhtotiqe, nanāp put aw paṅqaqwa: Tutuyqawhqa, ya nu’ni?
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Noqw pam lavayhtiqe paṅqawu: Inumum tsaqaptat aqw may morstoynaqa hapi nuy momṅwituy amumi mātapni.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Pi tutuveni Sinot Tiyat hin lalvayhqat nu pan yep qatsit aṅqw ahpiyni. Noqw pay i’ hak momṅwituy amumi nuy mātapniqat eṅem pas is óhini. Pay pi as tatam pam qa tihtiwhq put eṅem lolmani.
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 Noqw i’ Judas put momṅwituy amumi mātapniqa lavayhtiqe paṅqawu: Tūtutuqaynaqa, ya nu’ni? Noqw Jesus put aw paṅqawu: Um súaṅqawu.
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Noqw pumuy nōnovaqw, Jesus pölavikit kwusut, put ep hahlayhtit, yoṅoytat, aw nánatuwnayaqamuy put huytat paṅqawu: Huvam īt ömahtote’ nȫnösaa; i’ hapi itoko.
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 Pu pam kuyapkuyit kwusut, ep hahlayhtit, pumuy amumi put tavi, nihqe amumi paṅqawu: Uma sohsoyam it aṅqw hikwyani.
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 I’ hapi iuṅwa; pam k̇aysiwhqamuy amuṅem puhuvasiwnit pasiwnaniqe munvaniwa, pu pumuy qaanhtipuyamuy ayo yúkuniqee.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Nīk̇aṅw nu umumi paṅqawni: Pas nu soon yep qatsit ep ovauyit aniwniyat aṅqw hikwni. Nīk̇aṅw qatsit nātoniqat aw pituqw, Inay moṅwtunatyayat ep nu umumum puhuovavalat aṅqw hikwni.
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Noqw puma tayawinpit tawlalwat, paṅqw nöṅa, Olivet tsomot aqwyaniqee.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Pahsat pu Jesus pumuy amumi paṅqawu: Pu’ tōkilat ep uma sohsoyam inutsviy unaṅwso’ni; pi ura Tutuyqawhqat lavay’ayaat yan put eṅem pēna. Nu kanelmuy tumalay’taqat nīnani; noqw kanēlom ahtsavalni, yan’i.
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Nīk̇aṅw ason nu ahoy tātaye’, aṅwu pay umuhsavo Galileet aqwni.
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 Noqw Peter lavayhtiqe, put aw paṅqawu: Pay nāmahin sohsoyam utsviy unaṅwso’q, pas nu’ soon panhtini.
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Nu ūmi pas antsa paṅqawni: Pay pu’ tōkilat ep nāt taqakowāko qa töqtiqw, um nuy qa tuwi’taqey pāyis paṅqawni.
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 Noqw Peter put aw paṅqawu: Nāmahin pi nu umum mokni nu uṅ qa tuwi’taqey pas soon paṅqawni. Noqw sohsoyam Jesus aw nánatuwnayaqam put an lavayhtoti.
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Noqw pam pumuy tsamk̇aṅw, haqami Gethsemane yan mātsiwhqat aw pitu, nihqe pam pumuy amumi paṅqawu: Uma hāk inuhsavo yep yesq, nu ayohaqaminen Inay aw nāwaknani.
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Pu pam Peter‐nit, pu Zebedeet tiyotimuyatuy tsamk̇aṅw, ahpiynihqe, pahsat pu pas qa hahlay’iwmak̇aṅw, pavan putuiwma;
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 Nihqe pumuy amumi paṅqawu: Pas iunaṅwa qahahlayi, pas mómokqat pan’i. Uma hāk yepye’, inumum tunatyawyuṅwni.
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Pu pam ahpiy híhin yūmonit, pep tayway aqw tutskwani yēvat, nāwaknaqe paṅqawu: Taay, Inaa, kurs pay hin pasiwtaniqw, pay i’ k̇ānavotpi inuhpiy ayoni. Nīk̇aṅw pay qa nuy hin nāwaknaqw pantani; pay uhtunatya antani.
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Pu pam put aw nánatuwnayaqamuy amuminihqe, pumuy tokqamuy tuwa; nihqe Peter aw paṅqawu: Is ohi! Ya pas uma soon tāwat aṅqe’ sūs qöniltiqat pahsavo inumum tunatyawyuṅwni?
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Uma tunatyawk̇ahk̇aṅw nānawaknani, nen qa unaheviwyani. Pay as hakiy tunatyaat pas antsa su’qawtaṅwu; noqw pay tokoat nánahtsovi.
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Pu pam paṅqw ahpiynihqe, nāwaknaqe paṅqawu: Kurs i’ k̇ānavotpi pas soon inuhpiy ayoniniqw, nuy put aṅ kuyvaniqat um pan nāwaknaqw, pay nam uhtunatya antani.
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Pu pam amumi pituqw, pay piw tōk̇a, pumuy pōsiam putuiwyuṅqw ōviy’o.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Noqw pam pumuy mātapt, piw ahpiynihqe, pāyisni’mak̇aṅw nāwaknaqe, pay piw án lavayhti.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Pahsat pu pam put aw nánatuwnayaqamuy amuminihqe, amumi paṅqawu: Pay pi uma tōk̇e’, nānasuṅwnani. Pay aw pitu; noqw nu’ Sinot Tiat qaanhinwisqamuy amumi mātaviwni.
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Huvam hoṅvaa; itam áṅwuyani; meh, nuy momṅwituy amumi mātapniqa pitu.
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Noqw nāt pam yuaataqw Judas, imuy pakwt löq sihk̇ay’taqamuy amuṅaqw suhk̇a pitu; noqw sinom qaan’ewakw hintaqam sipwuvahpi’k̇ahk̇aṅw, pu murikhoy’k̇ahk̇aṅw put amum öki, God awwat mohpeq momṅwit‐niqw pu sinmuy amuṅaqw wukw’a’yam pumuy ayatotaq’ö.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Noqw i’ hak pumuy amumi put mātapqa pumuy amumi paṅqawu: Nu hapi hakiy tsohtsonaqw, pam hápini. Uma put hūrs ṅuayani, kita.
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Nit pahsat pay pam Jesus awnihqe aw paṅqawu: Tūtutuqaynaqa, kitat put tsohtsona.
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Ikwatsi, ya um hinoqw aṅqö’? Pahsat pu puma Jesus awyaqe, put hūrs ṅuaya.
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Noqw meh, imuy Jesus ámumyaqamuy amuṅaqw haqawa sipwuvahpi’k̇aṅw, put aw yohtokqe, put hóroknat, God awwat sus mohpeq moṅwit tūwikiyat aw sáviknaqe, naqvuyat ayo tuku.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 Noqw pahsat pu Jesus put aw paṅqawu: Uhsipwuvahpiy tukpuyat aqw pánaa; taq hakim sipwuvahpit akw hintsatsk̇aqam sipwuvahpit akw súlawhtotini.
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 Nuy pan Inay aw tūviṅtaqw, pam āpiy pay pakwt löq sihk̇ay’tasikip sōmorit amuhpenihqe hóyokiwtaqamuy hoṅviaymuy inumi óyani. Ya um it pēvewna?
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Nīk̇aṅw kurs nu panhtiniqw, tutuveni hin aw antsaniwni?
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Noqw pahsat pu Jesus sinmuy amumi paṅqawu: Ya uma hakiy uyiṅwut awyaqe ōviy pas piw sipwuvahpi’k̇ahk̇aṅw, pu murikhoy’k̇ahk̇aṅw nuy ṅuawisa? Ura nu nāqavo God kīyat ep tūtutuqaynaqw, uma nuy qa ṅuaya?
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Noqw Tutuyqawhqat lavay’aymuyatuy pēniam soon qa antaniqw, ōviy sohsoy īi yaniwhti. Pahsat pu put aw nánatuwnayaqam sohsoyam put tatamhtotat watqa.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Noqw Jesus ṅuayaqam God awwat susmohpeq moṅwit, Caiaphas yan mātsiwhqat, aw put wikya. Noqw tutavot tūtutuqaynayaqam‐niqw pu wukw’a’yam piw pep tsovawta.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Noqw Peter yāvaqw Jesus aṅk hinma, God awwat susmohpeq moṅwit kīyat aw pahsavoo; nihqe hoṅvia’yatuy amumum ihpovewat qatuptu, hin hintaniqat yórikniqee.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Noqw ima God awwat mohpeq momṅwit‐niqw, pu wukw’a’yat‐niqw, pu sohsoyam pep tsovawtaqam Jesus nīnayaniqey anyuṅwa; nihqe ōviy as put hihta atsátoynayaniqey hevi’yuṅwa,
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Nihqe qa hihta tutwa. Pi as k̇aysiwhqam put hihta atsátoynayaniqe ökik̇aṅw, qa sun lavayhtoti. Noqw nawis’ew hakim lȫyöm put hin atsátoynaniqe pitu;
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 Nihqe paṅqawu: I’ hapi paṅqawu: Nu God kīyat sahpuknat, pāyis tālat aṅ ahoy put aw yúkuni, kita.
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Pu God awwat susmohpeq moṅwi wunuptuqe, put aw paṅqawu: Ya pay um qa hin it ep lavayhtini? Ya ima hihta uhpewi yuaata?
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Noqw pay Jesus qa hiṅqawu. Noqw God awwat susmohpeq moṅwi lavayhtiqe, put aw paṅqawu: Nu hapi ūmi pas paṅqawni: Um pas God Qátuhqat atpip itamumi súaṅqawni: Ya uma pas antsa Christ God Tíata, i’ moṅw’asi’taqa?
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Pay um súaṅqawu. Noqw nu ūmi paṅqawni: Yahpiy pu’ nu Sinot Tiat Sus’öqaltutuyqawhqat putvaqewat qatuptuni, pu tokpelat aṅ ōomawhtuy akw nu hawhtoqw uma inumi yórikyani.
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Pahsat pu God awwat susmohpeq moṅwi itsivutiqe, yuwsiy tsīk̇at paṅqawu: Pam Hakiy pas k̇aptsitiwhqat aqw qalomáhiṅqawuy! Ya hinoqw pas piw nāt hak hin yuaatani? Meh, uma qalomálvayhtiqw aw tūqayyuṅwa.
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 Uma hin wūwaya? Noqw puma lavayhtotiqe paṅqaqwa: Pam mokiwuy hihk̇ay’ta.
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 Pahsat pu puma put taywami töhtota, pu may pölölni’k̇ahk̇aṅw wuvalalwa; noqw pētu mapqölöy akw put wuvalalwak̇aṅw,
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 Aw paṅqaqwa: Taay, um Christ, um itamuy āawnani, Ya hak uṅ wuvahta?
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Noqw Peter moṅwkit ihpaq tukwṅöyakiwtaqat ep qatu; noqw hak māna tumal’aya put aw pítuhqe, aw paṅqawu: Um pi piw Jesus Galilee aṅqwnihqat ámuma.
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Noqw pam sohsokmuy amutpik qa nakwhaqe paṅqawu: Kurs um hiṅqawlawu.
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Pu pam tuhööt aw yamakq, piw suhk̇a māna put túwahqe, pep yesqamuy amumi paṅqawu: I’ pi piw Jesus Nazareth aṅqwnihqat ámuma.
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 Noqw piw pay pam qa nakwhaqe, pas öqalat lavayit akw paṅqawu: Pay nu pas put tāqat qa tuwi’ta.
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Pu ahpiy hihsavoniqw, put aqlaq hoṅqam Peter awyaqe aw paṅqaqwa: Pay pi um pas suyan piw pumuy amumuma, ōviy pi uhlavayiy uṅ suhputsni’ta.
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 Pahsat pu Peter pas öqalat lavayhtiqe paṅqawu: Pay nu pas put tāqat qa tuwi’ta, kita. Noqw pahsat pay taqakowāko töqti.
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Noqw Peter Jesus lavayiyat u’na; ura pam put aw paṅqawu: Nāt taqakowāko qa töqtiqw, um pāyis nuy qa tuwi’taqey paṅqawni. Nihqe pam paṅqw yámakqe, nāp hin nāvak’öyna.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.