Mateus 12

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Noqw Jesus nasuṅwintalöṅnit ep söhövos’uyit aṅ yámakto; noqw put aw nánatuwnayaqam tsöṅso’qe talayat mawtiwisk̇ahk̇aṅw put nōnoptiwisa.
1 Veya bai’ab na’atube sawar ufunamaim, Jesu Baiyarir Ana Veya sanabey wanawanah remor inan ana bai’ufununayah a himorob, basit sanabey afa hirut hikeb ro’oro’oh hibow hi’aa.
2 Noqw Pharisee‐sinom amumi yórikyaqe, Jesus aw paṅqaqwa: Meh, ūmi nánatuwnayaqam nasuṅwintalöṅnit ep hihta mewniwtaqat hintsatsk̇a.
2 Naatu ofafar bai’obaibiyenayah hi’itih basit Jesu hi’u, “A bai’ufununayah ku’itih, abis tisisinaf i ata ofafar te’a’a’stu’utu’ub, anayabin boun i Baiyarir ana veya.
3 Noqw pam amumi paṅqawu: Ya ura David suṅwámuy amumum tsöṅmokqe hinhtiqw uma put aṅ qa tuṅwáya?
3 — ausente —
4 Ura pam Tutuyqawhqat kīyat aw pákihqe pölavikit God aw noiwhqat sowa. Ura soon nāp hak put aṅqw nösṅwu, pas God awwat momṅwit‐saa.
4 — ausente —
5 Hal ya uma tutavot aṅ it qa tuṅwáya, ura God awwat momṅwit put kīyat ep nasuṅwintalöṅnit qa hihtatotat pay qa hinhtoti?
5 Naatu Moses ana ofafar ta kwaiyab kwa’itin? Baiyarir ana veya firis terun Tafaror Bar teyayabuna men ofafar te’a’astu’ub? En.
6 Noqw nu umumi paṅqawni: Suhk̇a Tutuyqawhqat kīyat epnihqe pas pávannihqa yep’e.
6 Baise boun i a tur ao’owen, sawar gagamin anababatun i na tit, men iti Tafaror Bar na’atube’emih.
7 Ura yan pey’ta: Uma tūookwatuwyaniqat nu put tuṅlay’ta; noqw uma soq hom’oyit‐sa inumi noaya, yan’i. Noqw kurs uma put māmatsye’, soon hakimuy qa hihta ep qaanhtotiqamuy tukopnayani.
7 Buk Atamaninamaim i iti na’atube eo, ‘Kabeber i akokok men sibor.’ Kwa iti sawar yabin anababatun kwatasoso’ob na’at sabuw gewasih boro men kwatakusairih.
8 Pi nu’ Sinot Tiat hikis pi nasuṅwintalöṅnit aw moṅwi.
8 Anayabin Orot Natun i Baiyarir Tamah anababatun.”
9 Pu pam paṅqw ahpiynihqe, pumuy tsotsvalkiyamuy aw paki.
9 Jesu nati efan itumar na hai Kou’ay Bar ta wananwanan run,
10 Noqw meh, hak tāqa lakput may’taqa pep nuhtuma. Noqw momṅwit hihta ep put nēveltoyanyaniqe ōviy put tūviṅtotaqe aw paṅqaqwa: Ya pay hak nasuṅwintalöṅnit ep hakiy qalaptsinaniqw pam súanta? kitota.
10 orot ta uman murubin ma’ama’amaim, naatu sabuw afa nati’imaim hima’am i ef hinunuwet Jesu gamin uwin isan, imih Jesu hibatiy hio, “It ata ofafaramaim Baiyarir ana veya orot babin boro taniyawas ai en?”
11 Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Kurs haqawa umuṅaqw sūkw kanelvokoy’taqw, pam nasuṅwintalöṅnit ep haqami hötsit aqw posq, ya pam put qa paṅqw hóroknani?
11 Baise Jesu iyafutih eo, “Bo o orot ta a sheep Baiyarir ana veya hub tare’er, boro itatain tayen o itihamiy ta’in tamorob?
12 Noqw puyaw sino kanēlot epnihqe qa pas himuu? Paniqw ōviy hak nasuṅwintalöṅnit aṅ lolmat hintsakniqw pam súanta.
12 Orot ana yawas i ra’at kwanekwan men for na’atube’emih. Isan imih Baiyarir ana veya orot babin tanabibais i men tasisinaf kakaf ofafar ta’a’astu’ubimih.”
13 Pahsat pu pam tāqat aw paṅqawu: Uhmay tsihkwaa! Noqw pam put tsihkwa; noqw pam ayaṅqwat māyat an pās powalti.
13 Imaibo orot uman murubin isan eo, “Uma ku’otofair a’itin.” Naatu orot uman otofair naatu uman igewasin uman rounane na’atube matar.
14 Pahsat pu Pharisee‐sinom aṅqw ahpiyyaqe, hin as put nīnayaniqey ankiwakw yuaatota.
14 Basit Pharisee Jesu hihamiy hitit ufun, rabin morob isan hiyakitifuw.
15 Noqw pay Jesus put navoti’taqe paṅqw ahpiy’o. Noqw qaan’ewakw hintaqam sinom put aṅkya; noqw pam sohsokmuy tūtuyyaqamuy qalaptsina.
15 Jesu rabinamih hiyayanuw tur nowar naatu efan nati ihamiy sa’ab in, sabuw rou’ay gagamin na’in hi’itin hi’ufunun bairi hinan, iyabowat hisawow hinan etei iyawasih.
16 Nihqe puma put qa tunvotnayaniqat pam amumi paṅqawu.
16 Naatu eo fafarih eo, “Sabuw afa hai tur men kwana’owenamih.
17 Yan Tutuyqawhqat lavay’ayayat Esaias hin lavayhtiqat aw antsaniwa; pam ura paṅqawu:
17 Iti i abisa dinab orot Isaiah ana bukamaim kikirum na iturobe.
18 Kurs huvam itumal’ayay inamoray aw yórikyaa. Put hapi nu aw unaṅway’ta; nu put pas hahlayi. Nu put aw ihikwsiy távini. Noqw pam imuy qa‐Jew‐sinmuy amumi haqe’ súanhintaqat mahtaknani.
18 ‘Iti orot i ayu isau bowamih arubin,
19 Pam qa nāṅwuy’tani; piw qa tsa’tinumni. Soon hak put tönayat kitpik navotni.
19 I boro men nagam naatu boro men fanan aumetawat niwow;
20 Pam hopaqat muhtsikput soon qöhiknani; pu wihqöhit híhin uwiwitaqat soon pam tōk̇ani. Hisat súanqatsit tūwaqatsit aṅ ahsupoq kúrukmaqw, paṅso pahsavo pam pan hinmani.
20 Sawasaw ririmih hikimow tere’er boro men na’abar faifiyen,
21 Noqw ima qa‐Jew‐sinom put aw yanyuṅwni. Yan ura pey’ta.
21 Naatu sabuw etei hai not hai baitumatum i biyanamaim hinayai.’”
22 Noqw pahsat pu hak nukpanhikwsit akw tuyqawiwtaqa qapostalk̇aṅw qayuáataqat put aw wikvaya. Noqw pam put qalaptsinaqw, ōviy pam yuaaykuk̇aṅw pu pōsiy tālawna.
22 Imaibo sabuw afa orot ta matan fim naatu demon awan gugin toun bububur ma’am hibai hina Jesu biyan hitit iyawas naatu misir tur eo naatu matan igewasin nuw.
23 Noqw sinom sohsoyam k̇ātayuṅqe paṅqaqwa: Ya qa i’ David Tíata?
23 Sabuw rau’ay gagamin na’in Jesu abisa iwa’an hi’i’itin hai hikasiy ra’at hio, “Iti orotom David uwan ta?”
24 Noqw pay Pharisee‐sinom put nanaptaqe paṅqawu: I’ nukpanhihikwsimuy moṅwíyamuy Beelzebub aw yank̇aṅw nukpanhihikwsimuy nuhtuṅaqw ipwanta.
24 Baise Pharisees hinonowar hio, “Iti orot demon enununih, anayabin demon hai ukwarin wabin Beelzebul fair itin, nati esisinaf.”
25 Noqw Jesus pumuy wuwniyamuy mātsi’taqe, amumi paṅqawu: Haqam moṅwtunatya nehpewhtiqa soon qa kīqötini; pu kitsóki, sen kīvit nehpewhtotiqam soon hoṅni.
25 Jesu abisa hinotanot so’ob, naatu uwih eo, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow boro men manin hiniyowamih, naatu bar meraramaim o ain uf rara’amaim hinakusib hinabiyow hai ma boro hini’afiy.
26 Noqw kurs Satan ayo nāhorokne’, pam pep nehpew’iwtani; noqw pahsat pu moṅwtunatyaat hin wúnuni?
26 Imih Demon Ana Aiwob wanawananamaim hinakusib taiyuwih hinabiyow, i ana aiwob wanawanan ana fair boro naririm.
27 Noqw kurs nu Beelzebub aw yank̇aṅw nukpanhihikwsimuy ipwantaqw ya umumi nánatuwnayaqam hakiy aw yank̇ahk̇aṅw pumuy ipwantota? Ason puma umuy atsáṅhkiye’, umuy suhputsnayani.
27 Naatu kwa i ayu Beelzebul fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o. Bo kwa a bai’ufununayah i yait ana fairamaim demon tenununih? Isan imih kwa taiyuw abai’ufununayah hai sinafumaim ebi’obaiyi God ana baibatiyen i wan kwamara’at.
28 Nīk̇aṅw kurs nu God Hikwsiyat öqalayat aw yank̇aṅw pumuy ipwantaqw, pay hapi pas God moṅwtunatyaat umumi pitsíwiwta.
28 Baise ayu i God Anunin Kakafiyin ana fairamaim demon anununih, imih nati ebi’obaiyit mar ana aiwob i na tit kwa wanawananamaim.
29 Ya sen hin hak hakiy a’nö hoṅvit kīyat aw pak̇e’ hihta himuyat put aṅqw nawhkini? Pam mohti put some’, pahsat pu pam put kīyat kīqötani.
29 “Orot fairin ana bar boro men asir hinarun ana sawar hinabainomih, baise wantoro’ot orot hinab hinafatum nabat, imaibo ana sawar hinabainuw.
30 Qa inumumnihqa hapi inuhpew’iwta; pu qa inumum tsovalantaqa tatslakinta.
30 “Orot yait ayu airi men abita’imon i ayu au wosai, naatu orot yait men ayu ibaisu airi bobaituw abigenamih, nati orot i wasgeyayan.
31 Paniqw ōviy nu umumi paṅqawni: Hak hihta ep qaanhtiniqw, sen nuhtumiq hiṅqawniqw, pam pantaqa put ahpiy ayo yukiwmantani. Nīkaṅw hak haqam Qahováriwtaqat Hikwsit aqw hiṅqawniqw, pam pantaqa pas soon hisat put ahpiy ayo yukiwni.
31 Ana’an nati isan imih a tur ao’owen, bowabow kakafih ta ta naatu bai’ib tur ta ta God boro nanotawiyen, baise orot yait Anun Kakafiyin ni’ib isan tur kakafin na’o, i ana bowabow kakafih boro men nanotawiyimih.
32 Pu hak haqam nuy Sinot Tiyat aqw hiṅqawhq pay pam put ahpiy ayo yukiltini. Nīk̇aṅw hak haqam Qahováriwtaqat Hikwsit aqw hiṅqawhq pam pas soon hisat put ahpiy ayo yukiltini, it qatsit ep’e, pu qatsit nātoniqat ep’e.
32 Naatu orot yait Orot Natun isan tur kakafin na’o nabigigim boro ana bowabow kakafin nanotawiyen, baise orot yait God Anun Kakafiyin isan na’o nabi’iyab, i boro tafaramamaim men nanotawiy na’atube maramaim.
33 Hak lolmat sipaltsokit ūye’, lomasipalat aniwnaṅwu. Pu hak sipaltsokiy aw qa tunatyawtaqw, pam nukushinhte’, qalomásipalat aniwnaṅwu. Pi sipaltsoki aniwniy akw mātsiwtaṅwu.
33 “A ai inakaif gewas boro ro’on gewasin inab, a ai men inakaif gewas ro’on boro kakafin inab, anayabin ai i boro ro’onamaim ina’inan.
34 Is uti, uma hakim tsūtsu’tuy amunyuṅqamu! Ya uma hin qalomátunatyay’k̇ahk̇aṅw hihta lolmat yuaatotani? Pi hakiy unaṅwpeq himu ohpokiwtaqw, put hapi hakiy moat yuaataṅwu.
34 Kwa i tuwamorob foufuh, dogor wanawanan kakafin ema’am boro mi’itube tur gewasih kwana’o. Anayabin abisa dogor wanawanan ema’am i awamaim etitit.
35 Lolmat tunatyawtaqa sino unaṅwṅaqw hihta lolmat nȫṅantoynaṅwu. Pu qalomátunayawtaqa sino piw unaṅwṅaqw hihta qalolmat nȫṅantoynaṅwu.
35 Orot gewasin ana bar wanawanan sawar gewasih ya ti’inu’in boro nabow naya taiten, naatu orot kakafin ana bar wanawanan sawar kakafih ya ti’inu’in boro naya taiten.
36 Noqw nu umumi paṅqawni: Sinom hihta an’ewakw lavayhtote’, hisat hin yukiltiniqat aw pituqw, pep pu’ nawus nenṅem hin lavayhtotini.
36 Imih a tur ao’owen, baibatebat ana maramaim sabuw etei awahimaim tur abisa hi’o boro God ana tur hina’owen aisim nati tur hi’o.
37 Pi God hakiy lavayiyat ep hakiy hin yukynani, sen put súantaqat paṅqawni, sen qasúantaqata.
37 Naatu o taiyuw a tur io’omaim God boro nibatiyi, naatu o taiyuw a turamaim boro naorereb o i gewas o kakaf.”
38 Noqw pahsat pu hakim tutavot tūtutuqaynayaqam Pharisee‐sinmuy amumum aw lavayhtotiqe paṅqaqwa: Tūtutuqaynaqa, um as k̇ātatayhpit hihta tuawi’taqat itamumi mahtaknani.
38 Imaibo Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa himisir hi’o, “Bai’obaiyenayan, aki akokok ina’inan ta iniwa’an ana’itin.”
39 Noqw pam lavayhtiqe amumi paṅqawu: Ima pu’ qatsívaptsiwyuṅqam nukpansinomu, tusk̇apsinomu. Puma k̇ātatayhpit hihta tuawi’taqat aw yórikyaniqey nānawakna. Nīk̇anw pay puma soon k̇ātatayhpit aw yórikyani, hal pas sūkw k̇ātatayhpit‐saa. Pam Tutuyqawhqat lavay’ayayat Jonas qatsiyat ep hiniwhtiqat an aw yukiltini.
39 Baise Jesu iyafut eo, “Kwa iti mar boun nan ana sabuw a fanasair ra’at, ina’inan itinamih kwa’o. Baise ina’inan boro men ta kwana’itinamih, ina’inan ta’imon nati dinab orot Jonah biyanamaim kwa’itinika.
40 Ura Jonas wukovakiwuy ponoveq pāyis tālat aṅ‐nik̇aṅw pu pāyis tōkilat aṅ pakiwta. Noqw pay pan piw nu’ Sinot Tiat tutskwat ahsonve pāyis tālat aṅ‐nik̇aṅw pu pāyis tōkilat aṅ pakiwtani.
40 Jonah siy gagamin tonan yan wanawanan in fai tounu auyit tounu na’atube, Orot Natun boro fai tounu auyit tounu me wanawanan na’in.
41 Hisat hin yukiltiniqat aw pituqw, Nineveht aṅqw sinom pu’ qatsívaptsiwyuṅqamuy amumum hoṅve’, pumuy qatuptsiwniyamuy ep suhputsnayani; ispi Jonas pumuy amumi yuaaykuqw, puma nāp tunatyay aṅqw lasyaq’ö. Noqw meh, Jonas epnihqe pas pávannihqa yep umumum wunu.
41 Jonah binan Nineveh sabuw hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih hisisinaf etei hihamiyen, imih baibatebat ana veya boro hinamisir kwa kwabiwa’an kakaf isan boro hina’uwi, anayabin binan iti boun abit i men marasika Jonah bibinan na’atube’emih!
42 Hisat hin yukiltiniqat aw pituqw, tatk̇aqw móṅwi‐wuhti pu’ qatsívaptsiwyuṅqamuy amumum wunupte’, pumuy qatuptsiwniyamuy ep suhputsnani; ispi pam Solomon a’no wuwniyat aw tūqaytaniqe ōviy tūwaqalṅahaqaqw put aw pitu. Noqw meh, Solomon epnihqe pas pávannihqa yep’e.
42 Na’atube tafaram Sheba hai aiwob babin Solomon ana binan gewasin nowaramih ana tafaram ef yok na’in ihamiy na tur nowar, imih baibatebat ana veya boro namisir, kwabiwa’an kakaf isan na’uwi, anayabin Solomon bibinan i men boun ayu abibinan na’atube’emih!
43 Tuyoy’eway hikwsi sinot aṅqw yámak̇e’, haqe’ qa pay’taqat aṅ hinnumṅwu, haqam nāsuṅwnaniqe ōviy’o; nit qa túwaṅwu.
43 “Demon kakafin orot biyanamaim ema’am tenun etit i boro watu owararinamaim ma baiyarir isan ana efan nanuwet, naatu efan men natitita’ur na’at,
44 Nen pahsat pu paṅqawṅwu: Han pi pay nu ikiy aṅqw yámakqey aw áhoy’i, kítaṅwu. Pu pam ep pituqw qa hak epniqw, pās maspiwtaqw, aṅ himu lomahinyuṅqw, pantaqat yórikṅwu.
44 i boro na’o, ‘Ayu boro anamatabir maiye au ubar anan.’ Naatu namatabir nan ana bar natitit, ana bar wanawanan i owararin naatu hirereb hiyabuna inu’in boro na’itin.
45 Nen pahsat pu pam ahpiynen, pētuy tsáṅe’nihqamuy hīhikwsimuy nahpenihqe pas nūnukpantuy aw tsamṅwu; noqw puma aw yuñe’ pep ki’yuṅṅwu. Noqw hakiy qatsiat aṅknihqa mohtiwat epnihqe pu’ pas qalomáhinhtiṅwu. Noqw pan hapi imuy pu’ qatsivaptsiwyuṅqamuy qalomáhinyuṅqamuy amuṅem hintani.
45 Imaibo boro namatabir maiye demon kakafih anababatun etei seven nanawiyih bairi hinan nati bar hinasusuw hinama. Naatu nati orot i boro na’af narauwabon men marasika ma’am na’atube’emih. Imih iti sabuw boun hima kakafih tesisinaf boro isah na’atube namatar.”
46 Noqw nāt pam sinmuy amumi yuaataqw, meh, put tupkomat yuyat amum ihpaq hoṅk̇ahk̇aṅw, put aw yuaaykuyaniqey nānawakna.
46 Jesu eo, sabuw hima hinonowar ana tur baisawarina’e, hinah taitin hina hitit ufun hibat hi’o, “Aki akokok Jesu bairi ana’o.”
47 Noqw haqawa put aw paṅqawu: Meh, uhtupkom uṅuy amum ihpaq hoṅk̇ahk̇aṅw, ūmi yuaaykuyaniqey nānawakna.
47 Basit orot ta run Jesu iu, “Hinat taiti hina ufun tebatabat, tekokok bairi kwana’o.”
48 Noqw pam lavayhtiqe, put āawnaqat aw paṅqawu: Noqw ya hak íṅuu? Pu ya hakim itupkomya?
48 Jesu orot iya’afut eo, “Ayu hinai naatu taitu anababatun ana’o inanowar.”
49 Pu pam put aw nánatuwnayaqamuy amumi māmasat, paṅqawu: Huvam iṅuy, pu itupkomuy amumi yórikyaa.
49 Imaibo ana bai’ufununayah isah uman fufunih eo, “Ayu hinai naatu taitu i iti tema’am ku’itih.
50 Pi hak haqam Inay ōveqatsit ep qátuhqat tunatyayat aṅ hinmaqa hapi itupko, pu isiwa, pu iṅuu.
50 Orot yait ayu Tamai maramaim eo na’atube fanan bai esisinaf i ayu taiu, ayu rubu naatu ayu hinai.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.