Lucas 9

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pahsat pu pam pakwt lȫq sihk̇ay’taqamuy put aw nánatuwnayaqamuy sūmi wáṅwayhqe, sohsokmuy nukpanhihikwsimuy amumi pumuy öqalhuyta, pumuy amumi tuyqawi’yuṅwniqata; pu puma hīhihta akw tūtuyyaqamuy qalaptsintotaniqat pumuy pan öqala.
1 Jesu ana bai’ufununayah etei I2 eaf ayuwih hina hitit, demon kakafih nunih isan, naatu sawow yumatah ta ta bosaisiren isan fair itih, naatu eonowahih.
2 Nihqe pam pumuy God moṅwtunatyayat yuaatinumyaniqat aṅqe’ ayata, pu tūtuyyaqamuy qalaptsintiwisniqata.
2 Imaibo God ana aiwob binan isan naatu sawusawuwih baiyawasih isan iyafarih hitit hin.
3 Nihqe pam pumuy amumi paṅqawu: Uma qa hihta hink̇ahk̇aṅw, aṅqe’ nankwusani. Qa natöṅpi’wisni, qa tukpuy’wisni, qa nitk̇ay’wisni, qa sīvay’wisni; uma qa lȫqmuy napnay’wisni.
3 Naatu iuwih, “A nanawan isan kwanatitit ana maramaim men sawar afa kwanabow auman kwananamih, men hafoy, tu, kabay, bay, o wanabir.
4 Pu uma haqami kīmi yuñe’, pep yesmantani, nit pu paṅqw ahpiyyamantani.
4 Kwananan sabuw iyab hina’iti a merar hinay hinabubuwi na’at, nati bar meraramaim kwanama a bowabow kwanisawar imaibo kwanatit.
5 Pu hak umuy qa pās oyaqw, uma put kitsókit aṅqw ahpiyye’, umuhkukuy aṅqw qöat tsatswiyamantani. Pam pumuy amunkiwakw hihta sutuawi’tani.
5 Baise sabuw men a merar hinay hinabubuwi na’at, a fofob kwanarutatab nare naatu nati bar merar kwanihamiy kwanatit, baimatnuwen ana orereb na’atube.”
6 Noqw puma aṅqe’ kitsókinawit nankwusaqe, lomatuawit yuaatinumya, pu sohsovik sinmuy qalaptsintiwisa.
6 Imaibo bai’ufununayah hitit hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan tur gewasin hibinan naatu sawusawuwih hiyayawasih.
7 Noqw Jesus hīhihta hinhtiqat Moṅwi Herod navotqe, kurs hinhtini, yaw John mokiwuy aṅqw ahoy tātayhqat haqawat paṅqaqwaqw ōviy’o.
7 Herod, Galilee sabuw hai aiwob orot, sawar iti himamatar hai tur nonowar ana veya ana kasiy ra’at, anayabin sabuw afa hio John Baptist morobone matabir maiye,
8 Noqw pētuyniqw yaw Elias mātakti; pu pētuyniqw yaw hisat God lavay’aymuyatuy amuṅaqw himuwa ahoy tātayi.
8 sabuw afa hio, Elijah marane ra’iy, sabuw afa hio, “Dinab orot ta marasika momorob i yawas maiye matabir na.”
9 Noqw Herod paṅqawu: Ura nu John qötötku; noqw ya i’ hákiyniqw nu īit navota? Nihqe ōviy as pam put aw yórikniqey nāwakna.
9 Baise Herod eo, “Ayu taiyuwu aso’ob John i ayu sikan ao hi’afuw, naatu iti orot i yait iti bowabow sinaf ana tur anonowar?” Iti na’atube eo naatu kok i orot ana yumat itinamih nuwih.
10 Noqw ayaiwyuṅqam ahoy ö́kihqe, hihta hinhtotiqey sohsok Jesus āawnaya. Noqw pam pumuy tsamk̇aṅw kitsókit Bethsaida yan mātsiwhqat aqlavo qayēsiwhpumi haqamii.
10 Jesu ana tur abarayah himatabir hina hitit, sawar abisa’awat hisisinaf ana tur hi’owen. Naatu nawiyih hitit akisihimo hin tafaram wabin Bethsaida imaim hima.
11 Noqw sinom put nanaptaqe aṅkya; noqw pam pumuy amumi unaṅwtapqe, God moṅwtunatyayat amumi yuaata, pu okiw as qalaptuyaniqey tunatyawyuṅqamuy qalaptsina.
11 Baise sabuw maumurih na’in Jesu au Bethsaida inan ana tur hinowar, naatu hi’ufunun hin biyan hitit. Hai merar yi God ana aiwob isan binan hinowar naatu sawusawuwih iyawasih.
12 Noqw tapkiwmaqw ima pakwt lȫq sihk̇ay’taqam put awyaqe aw paṅqaqwa: Um sinmuy aṅqe’ hōnaqw, puma kitsókiva nankwusani, pu tutskwavaa; nen paṅqe yesve’, hihta tunöstutwani; taq itam yep qayēsiwhput epya.
12 Veya re birabirab auman bai’ufununayah 12 hin Jesu hiu, “Sabuw kwiyafarih ten bar iti yubinamaim naatu masawabar iti yubinamaim taituwah tema’am biyah bay hinanuwet hinabow hinaa, naatu efan auman hinanuwet fai hina’in, anayabin iti efan i owararin.”
13 Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Huvam pumuy nopnayaa. Noqw puma paṅqaqwa: Itam panis tsivot pölavikit mumriṅput oyi’yuṅwa, pu lȫqmuy pākiwhtuyu. Pay panis pi as itam imuy sohsokmuy amuṅem tunöstuiwise’‐sa pi panhtotini.
13 Baise Jesu iuwih, “Bay i boro kwa kwanitih hinaa.” Bai’ufununayah hiya’afut, “Rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamo efanamaim ti’inu’in. Kukokok aki anan sabuw etei’imak isah bay anatobon?”
14 Puma tsivót‐sikip sōmorit pahsa’haqam tahtaqtyaqw ōviy’o. Noqw pam put aw nánatuwnayaqamuy amumi paṅqawu: Uma lȫp‐sunat pakwt sihk̇ay’taqamuy yesvanayani, pu aqwhaqami paṅsa’ uma yesvanayani.
14 Sabuw nati’imaim hiru’ay hima tur hinonowar nah etei i 5,000 na’atube. Jesu ana bai’ufununayah iuwih, “Sabuw kwa’uwih nah 50 na’atube kou’ay tata’amaim timarir.”
15 Noqw puma panhtotiqe, sohsokmuy pan yesvanaya.
15 Bai’ufununayah Jesu eo na’atube sabuw hi’uwih himarir.
16 Pahsat pu pam tsivot pölavikit lȫqmuy pākiwhtuy enaṅ ömahtat, ōmiq tayk̇aṅw, put ep hahlaytit, yóṅoyhtat, put aw nánatuwnayaqamuy amumi oya; noqw puma sinmuy amuhpa’ o’ya.
16 Imaibo Jesu rafiy fafar umat roun bow, naatu siy rou’ab bow, au mar nuw ra’at, God ana merar yi igegewasin sawar, im seseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih hi’aa.
17 Noqw puma nȫnösaqe sohsoyam ȫöya. Noqw puma aṅ yóṅoyhput akwsiṅqat tsovalayaqe, pakwt lȫq sihk̇ay’taqat hoaput aṅ opomnaya.
17 Sabuw etei hi’aa yah iw naatu bai’ufununayah kaifet etei 12 hibow sabuw bay hi’aau turih hibihamiyen hiwan awah hikufoten.
18 Noqw pay ephaqam pam put aw nánatuwnayaqamuy amumum haqam nālanik̇aṅw, God aw nāwakna. Nihqe pam yúkuhqe, pumuy tūviṅtaqe amumi paṅqawu: Ya sinom nuy hákiynihqat paṅqaqwa?
18 Ana veya ta Jesu akisinamo ma yoyoyoban ana bai’ufununayah hina biyan hitit ibatiyih eo, “Sabuw ayu isau mi’itube’ewat teo kwanonowar?”
19 Noqw puma lavayhtotiqe paṅqaqwa; Um yaw John kūyit akw tūtuvoylalawhqanihqat haqawat paṅqaqwa; noqw haqawatuyniqw yaw um Elias; noqw pētu paṅqaqwaqe, yaw hisat God lavay’aymatniṅwuqamuy amuṅaqw himuwa mokiwuy aṅqw ahoy tātayhqat paṅqaqwa.
19 Hiya’afut hio, “Sabuw afa teo o i John Baptist, afa teo o i Elijah, naatu afa teo o i God ana dinab oro’orot marasika himomorob i ta morobone yawas maiye na.”
20 Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Noqw úmuyniqw nu’ hak’i? Noqw Peter lavayhtiqe aw paṅqawu: Um hapi Christ, God aṅqw Moṅw’asi’taqa.
20 Naatu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Bo kwa ayu isou mi’itube kwanotanot?” Peter iya’afut eo, “O i God ana Roubininenayan.”
21 Noqw pam pumuy pās mēwaqe, puma qa hakiy put āawnayaniqat amumi paṅqawu.
21 Imaibo Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owenamih.”
22 Pu amumi paṅqawu: Nu’ Sinot Tiat pas kurs hin hīhihta aṅ qa k̇ānavotni. Ima wukw’a’yat pi nuy tūvayani, God awwat mohpeq momṅwituy amumum‐nik̇aṅw, pu tutavot tūtutuqaynayaqamuy amumuma; nen nuy nīnayani; noqw pāyis tālat ep nu ahoy tātayni.
22 Naatu Jesu iuwih eo, “Jew hai orot gagamih, firis hai ukwarih na’atube Ofafar Bai’obaiyenayah boro Orot Natun hinakwahir, biyababan gagamin na’in nab, hina’asabun namorob, baise veya baitounin ufunamaim boro morobone namisir maiye.”
23 Pu pam sohsokmuy amumi paṅqawu: Inuṅk hinmaniqey nāwaknaqa nawus soon qa nātatamhtat, talöṅwiwmaqat aṅ nahoylehtsiy īkwiltat, inuṅkmantani.
23 Naatu etei’imak iuwih eo, “Orot yait ayu bai’ufnunu’umih nakokok na’at, taiyuwin ana yawas i nakwahir, mar etei ana onaf na’abar ayu ni’uf nunu.
24 Taq hak qatsiy ayo táviniqey nāwaknaqa hapi put kwayhni; pu ason hak haqam inuṅem qatsiy kwayhqa tuyqawvani.
24 Anayabin orot yait ana yawas i taiyuwin isan eo’oharihar boro nikasiy, baise orot yait ana yawas nakwahir ayu nabi’ufnunu, ma’ama wanatowan boro natita’ur.
25 Puyaw as sino tūwaqatsit sohsok himuy’vak̇aṅw, nāp qatsiy kwahe’, pu sen tūviwe’, hin pam put akw moṅvastini?
25 Tafaram wanawanan orot ta sawar tutufin etei i bow karam, baise i taiyuwin ana yawas nabi’afiy, o hina bigegesair na’at, iti sawar bow ya ma tototo boro hinibais?
26 Ispi hak nuy Sinot Tiyat, pu ilavayiy hahmanqw put hapi nu hahmanni, hisat nu pite’, pas hímunihqey pan namtaknee, pu Ina, qahováriwyuṅqamuy hoṅvia’yatuy amumum nuy pas k̇aptsi’taq’ö.
26 Orot yait ayu isou biyan eo’ohow, naatu au tur isan biyan nao’ohow na’at, Orot Natun ana bonamanamarinamaim na’atube Tamah God ana bonamanamarinamaim naatu ana tounamatar kakafiyih auman hai bonamanamarinamaim namatabir maiye nanan ana veya, boro ibo isan biyan na’ohow.
27 Nīk̇aṅw nu umumi pas súaṅqawni: Ima haqawat yep hoṅqam soon nāt mokiwuy ep ökit, pay God moṅwtunayayat aw yórikyani.
27 Anababatun a tur ao’owen, kwa iyab iti kwama’am boro yawas kwanama’am God ana aiwob kwana’itin.”
28 It ahpiy nanalsikishaqam talq, pam Peter‐nit, John, pu James, pumuy tsamk̇aṅw, nāwaknaniqe haqami tūkwimiq’a.
28 Tur iti eo hima fur ta’imon sasawar ufunamaim, Peter, John, naatu James buwih bairi hiyen hin oyaw wan yoyoban isan.
29 Noqw nāt pam nāwakintaqw, pitsáṅwaat alöṅti; noqw yuwsiat qȫtsatiqe pas talqaqsala.
29 Naatu hiyen hin yoyoyoban ana maramaim yumatan botabir, ana faifuw hikwes anababatun namanamar ebowabow emamarakaw na’atube.
30 Noqw meh, hakim lȫyöm tāqat pepeq put amum yuaata, hak Moses‐niqw pu Elias;
30 Nati ana maramaim naniyan meyemeye orot rou’ab, Moses, Elijah hairi hirerereb,
31 Ima hakim lolmat tālawṅwat pitsáṅway’k̇aṅw mātaqtiqe, Jesus amum yuaata. Pam hin Jerusalem‐kitsókit epeq God tunatyayat aw antsane’, yaṅqw qatsit ahpiyniqat yuaatota.
31 mar ana marakaw bonamanamarin auman hira’iy Jesu ana bowabow iti tafaramamaim baisawarin matabir maiye isan, naatu God ana kok abisa Jesu Jerusalemamaim sinaf baiturobe isan bairi hio.
32 Noqw Peter‐niqw pu put ámumyaqam pūwiwuy akw maṅuiwyuṅwa, nīk̇aṅw puma havivok̇alyaqe put lolmat pitsáṅwayat aw yórikya, pu lȫqmuy tāqatuy put amum wunuwtaqamuy amumi.
32 Peter ana ofonah bairi i nuhih bur hi’inu’in ufut iti sawar himatar, baise matah nuw himimisir auman Jesu biyanamaim bobonamanamar hi’itin naatu orot rou’ab bairi hibatabat hi’itih.
33 Noqw puma pay put aṅqw nakwsuniqw, Peter Jesus aw paṅqawu: Tūtutuqaynaqa, pas hapi itam yépeqyaqw pam itamuṅem lolma. Himu as ōviy itam payhp kistotani sukw úṅem‐nit, sukw Moses éṅem‐nit, pu sukwat Elias éṅemi, pam kíta, hiṅqawhqey qa mātsi’k̇aṅwo.
33 Naatu orot rou’ab Jesu hibihamiy auman, Peter Jesu isan eo, “Regah igewasin aki iti ama’amamaim sis tounu ana wowab, ta o isa ta Moses isan naatu Elijah isan!” Iti na’atube eo anayabin i men so’ob abisa eo.
34 Noqw nāt pam yan hiṅqawlawhq, ōmaw pumuy nākwapnaqw puma tsawiniwk̇ahk̇aṅw, ōmawuy aw yuña.
34 Peter iti na’at bat eo auman sakusakuk ra’iy ana youninamaim tar sumih, naatu wanawanan hirur auman, bai’ufununayah yah birubir fafar.
35 Noqw ōmawuy aṅqaqw hakiy tönaat paṅqawu: I’ hapi pas aw iunaṅwa Itii; put uma aw tuqayvahsi’wisni.
35 Sakukuw wanawanan God eafatait eo, Iti Orot i Ayu Natu, ayu arubin imih nao’o kwananowar.”
36 Noqw hakiy lavayyuk̇uqw, pay Jesus pep nālaniqw puma aw yórikya. Noqw pay puma put pas qa lavaytaqe, hin yórikyaqey pas qa hakiy āawnaya ephaqamo.
36 Iti tur hinowar in sasawar ufunamaim Jesu akisinamo batabat hi’itin. Naatu bai’ufununayah sawar abisa nati ana veya’amaim hi’itin men yait ta ana tur hi’owen awah hibofot hima.
37 Noqw qavoṅvaqw, pumuy tūkwiṅaqw hanqw, k̇aysiwhqam sinom Jesus ahsawvaya.
37 Marto Jesu ana bai’ufununayah bairi hire hina oyaw an hitit, naatu nati’imaim sabuw hima’am hina biyah hitit.
38 Noqw meh, hak tāqa sinmuy amuṅaqw tsa’lawhqe paṅqawu: Tutuqaynaqa, um as itiy tiyot ókwatuwni; taq nu pas put‐sa ti’ta.
38 Orot ta sabuw rau’ay wanawanahimaim batabat e’af eo, “Bai’obaiyenayan, abifefeyani kunuw natu ku’itin, natu ta’imon maiyow!
39 Noqw meh, qalomáhikwsi put ṅuaqw, pam pahsat pay a’nö töqtit, homimiykuk̇aṅw moaṅaqw qötmokiwtaṅwu. Noqw pam put okiwsane’, pēp qa mātapṅwu.
39 Demon kakafih kaun teyey ana veya eororsair iwow ere erab awan fusifusin ekubar in erabirab biyan riririr ebiwa’an. Naatu iti na’atube i mar etei esisinaf men kafa’imo ebihamiyimih.
40 Noqw as ūmi nánatuwnayaqam hikwsit tiyot aṅqw ayo hóroknayaniqat nu amumi nāwaknaqw, pay puma kurs soon panhtotini, kita.
40 A bai’ufununayah ai fefeyanih, demon nuninamih auwih, baise men karam.”
41 Noqw Jesus lavayhtiqe paṅqawu: Is ohi, uma qatuptsiwni’yuṅqam nukushinyunqamu! Ya nu hihsavohaqam umumum yank̇aṅw umuy maqsonlawni? Pew uhtiy wīkii.
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa sabuw iti boun ana veya aur baitumatum naatu ayawas etei i hibibir. Kwanotanot ayu boro bairit manin tanama abit ana’abar? A kek kubai kuna aitin.”
42 Noqw nāt pam awniqw pay nukpanhikwsi tiyot tūvaqe, put a’nö homimiykuna. Noqw Jesus tuyoy’ewakw hikwsit mēwaqe, tsākw qalaptsinat, nayat aw put ahoy tavi.
42 Kek nan auman demon kakafin kek bai rab rouw me yan re naatu ifiruruw in hub itaiy re. Baise Jesu demon kakafin kwarar tatab nun tit kek iyawas bai tamah itin.
43 Noqw puma sohsoyam God a’nö öqalayat ep aw k̇ātayyuṅwa.
43 Sabuw etei’imak God ana fair hi’itin hifofofor men kafaita. Sabuw Jesu abisa sisinaf isan, hibat hibifofofor wanawanan Jesu ana bai’ufununayah isah eo,
44 Uma īit lavayit hapi u’ni’yuṅwni. Nu’ Sinot Tiat hapi nāt sinmuy öqalayamuy aw mātaviwni.
44 “Tain kwanarub gewas tur iti anao kwananowar. Orot Natun i boro baban hinao naatu hinab sabuw umahimaim hinayai.”
45 Noqw pay puma it lavayit qa māmatsya. Pam pumuy amumi tupkiwtaqw, ōviy kurs hin puma put mātsi’yuṅwni. Noqw puma as Jesus put tūviṅtotanik̇aṅw nánahtsopya.
45 Baise bai’ufununayah iti tur naniyan men hibai, tur anayabin hai notamaim ibun, naatu baibatiyin tur anayabin o nowar isan hibir.
46 Noqw puma yuaatotaqe, pumuy amuṅaqw haqawa pas pávanihqat ep nāṅwuy’yuṅwa.
46 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim, yait orot gagamin isan hio hinan gamin matar.
47 Noqw Jesus pumuy unaṅwpeq tunatyayamuy mātsi’taqe, hakiy tsākw tsöpahtat, naqlap tavi;
47 Jesu abisa hinotanot itin, basit kek kafa’i ta bai na sisibinamaim iu bat.
48 Nit pumuy amumi paṅqawu: Hak hapi inatṅwaniy aṅ it tsākw pās távihqa nuy hapi pās távini; pu nuy pās távihqa nuy aṅqw távihqat hapi pās távini. Pi umuṅaqw qanāhihtay’taqa hapi suspavanni.
48 Imaibo iuwih, “Orot yait kek kafai iti na’atube nab ayu wabu’umaim ana merar nayiy, i ayu au merar eyiy. Naatu orot yait ayu au merar eyiy i orot yait ayu iyunu anan i ana merar eyiy. Anayabin orot yait kwa wanawanamaim wabin en kek kikimin na’atube ema’am, nati orot i gagamin.”
49 Noqw John lavayhtiqe paṅqawu: Moṅwi, itam hakiy tāqat tutwa. Kurs pam uhnatṅwaniy aw yank̇aṅw nukpanhihikwsimuy nuhtuṅaqw ipwanta; noqw itam put mēwaya, pam qa itamum uṅk hinnumqw ōviy’o.
49 John misir eo, “Regah, orot ta o wabimaim demon kakafih nununih a’itin naatu a’otan. Anayabin nati orot i men it ata kou’ayomaim ema’ama.”
50 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Uma qa mēwantotani; pay qa itamuhpew’iwtaqa itamumniṅwu.
50 Jesu iya’afut eo, “Men ina’otanimih, anayabin orot yait kwa isa men ebirakit i kwa isa ebatabat.”
51 Noqw pam ōmi wīkiwniqat aw pítutoqw, pam Jerusalem aqw sutuktaniqey su’qalti.
51 Jesu au mar yen isan ana veya na kakabom auman, ana not bogaigiwas yen in au Jerusalem.
52 Nihqe pam aṅwu tuaw’aymuy napyeve aqw ayata; noqw puma ahpiyyaqe, Samariat ep sinmuy haqam kitsókiyamuy aw öki, haqam eṅem qenitotaniqee.
52 Naatu kob wan iyafarih hin Samaria bar merar hitit ana efan hitayabuna tanan imaim ta’in isan.
53 Noqw pay sinom put qa tsúyakya, sumataq pam Jerusalem aqw tunatyawmaqw ōviy’o.
53 Baise Samaria sabuw men ana merar hiyi hibai efan hitinimih, anayabin hiso’ob Jesu i au Jerusalem yey.
54 Noqw lȫyöm put aw nánatuwnaqam, James‐niqw, pu John, puma pan yórikqe paṅqawu: Tutuyqawhqa, um as itamuy pan nakwhanaqw, itam Elias anhte’ paṅqawhq, ōṅaqw ūwiṅw hāwe’ pumuy taqtsoknani.
54 Naatu bai’ufununayah orot rou’ab James John hairi iti na’atube hi’i’itin yah so’ar hio, “Regah, kukokok wairaf marane anao nara’iy iti sabuw nagurusih?”
55 Noqw pam namtökt pumuy qöhqöyhqe, amumi paṅqawu: Uma hihta hikwsit aṅ hinmaqey qa mātsi’ta.
55 Baise Jesu tatabir hairi’ika kwararih.
56 Pi nu’ Sinot Tiat sinmuy qatsíyamuy qa hovalaniqe pitu, pi nu pumuy ayo óyaniqe ōviy pitu, kita. Noqw puma ahpiy sutsvo kitsókimiya.
56 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar ta hitit.
57 Noqw pumuy ahpiy haqamiyaqw, hak put aw paṅqawu: Tutuyqawhqa, nu uṅ haqaminiqw uṅkmantani.
57 Ef hiyen hinan naiwanamaim orot ta Jesu ana tur eowen eo, “Ayu boro ani’ufnuni o menamaim kwenan boro imaim tanan.”
58 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Pay ima sisik̇ahtayht haqe’ qölöy’yuṅwa, pu súmawuy aṅ masay’yuṅqam totokpi’yuṅwa; noqw pi nu’ Sinot Tiat haqam iqötöy nāsuṅwnaniqey ṅastaa.
58 Jesu orot iya’afut iu, “Haruharu hai sau tema’am, naatu mamu hai batar tema’am, baise Orot Natun mare ma biyan tubaiwa’an isan aurin efan i en.”
59 Pu pam sukwat aw paṅqawu: Inuṅki. Noqw pam paṅqawu: Tutuyqawhqa, um nuy nakwhanaqw, nu mohti inay amht, pu’ uṅkni.
59 Naatu Jesu tatabir orot ta isan eo, “Kwi’ufnunu airit tan.” Baise orot eo, “Regah akokok wan i boro inihamiyu anan tamai morob inu’in anab anan ana yai imaibo ani’ufnuni?”
60 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Pay pi so’qamuy amunyuṅqam ason amuṅaqw so’pumuy amyani. Noqw um ahpiynen God moṅwtunatyayat yuaatinumni.
60 Baise Jesu orot iya’afut eo, “Murubih kwaihamiyih boro murubih taiyuwih hinaya’ih. Baise o i kwen, God ana aiwob isan kubinan.”
61 Pu piw suhk̇a put aw paṅqawu: Tutuyqawhqa, nu uṅk hinmani. Noqw um nuy nakwhanaqw, nu mohti ikiy ep yesqamuy amuminen öqalat, pu’ uṅkni.
61 Naatu orot ta na maiye eo, “Regah ayu i boro o ani’ufnuni, baise wan i boro anan hinai tamai naatu taitu tuwai’inah anao tuturih.”
62 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Hak pāsay qöritivat, ahoy taymaqa God moṅwtunatyayat aw qa ápiyniqey anta.
62 Jesu iya’afut iu, “Orot yait busuruf ana me bifufubiy, naatu misir maiye bat au’uf enunutabitabir, God ana aiwobomaim boro men karam nabow.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.