Lucas 11
God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI
1 Noqw hisat pam haqam nāwaknaqe yukuqw, suhk̇a put aw nánatuwnaqa aw paṅqawu: Tutuyqawhqa, um as itamuy hin nāwakintotaniqat itamuy tutuwnani, ura John put aw nánatuwnayaqamuy hin tutuwnaqat pan’i.
1 Veya ta Jesu efan ta’amaim ma yoyoban inan, ana yoyoban sasawar ufunamaim ana bai’ufununayah orot ta natit eo, “Regah, kwi’obaiyi ana yoyoban, John ana bai’ufununayah bi’obaiyih na’atube.”
2 Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Uma nānawakne’, kitotamantani: Itanaa, ōveqatsit ep qátuhqa, nam uhnatṅwani pas k̇aptsi’tiwaa. Nam uhmoṅwtunatyay aw pítuu. Nam uhtunatya tūwaqatsit ep pasiwhtii, ōveqatsit ep hin pasiwhtiqey pan’i.
2 Jesu iuwih eo, “Yoyobanamih iti na’atube kwanayoyoban.
3 Um okiw nāqavo itamuy itahtunösmakiway huylawni.
3 Mar etei ana fofonin ai bay initi.
4 Pu um okiw itahqaanhtipuy itamuhpiy ayo yúkuni; pay itam sohsokmuy itamuhpewi qaanhtotiqamuy amuhpiy put ayo yuykutiwisa. Pu um okiw itamuy unaheppit qa aṅ tsāmi’mat, hakiy qalolmat aṅqw itamuy ayo ōoyhtimani, pay yan’i.
4 Ai bowabow kakafih kunotawiyen,
5 Pu pam pumuy amumi paṅqawu: As kurs haqawa umuṅaqw kwātsi’te’ suhtokihaq put awnen, aw paṅqawni: Ikwatsi, um as payhkomuy pölavikit nuy nasimokmaqani.
5 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “O yait a of auman boro fainaiwan itan itafefeyan itao, “Au of akokok rafiy fafar tounu inibaisu,
6 Taq ikwátsi waynumqe inuhpe pituqw, kurs nu hihta put nopnani, kítani.
6 anayabin ayu au of ta bai’esegamih inan na au bar tit naatu ayu auru bay en, imih o isa abifefeyan inibaisu.’
7 Noqw pam ahpaṅaqw lavayhte’ paṅqawni: Um nuy qa soontsahtsanni. Pay ikiy uhtsiwta; noqw itim inumum tōk̇a. Kurs nu hin uṅ máqaniqe ōviy qaqtuptuni, kítani.
7 Naatu a of bar wanawanan boro na’afatit nao, ‘Men akokok au in ini’afiy, etawan i atufatan, naatu ayu natunatu bairi i a’inu’in, imih men karam boro ana misir bay anit.’
8 Nu umumi paṅqawni: Pay soq pi pam put kwātsiatniqw, pam put qa máqani. Nīkaṅw pam put aw qatūqayhq, nawus pam qatupte’, put hihsa’haqam hintsanniqat pahsa’ put máqani.
8 Naatu kwanotanot nati orot boro namisir ana of bay nitin? Ai, boro namisir ana of bay nitin, baise a tur ao’owen orot namisir ana of bay nabitin i men i ana of imih bay ebitin, baise anayabin, nati orot i ana fefeyanamaim ana of ihahar imih misir bay itin.
9 Noqw nu umumi paṅqwni: Uma hihta ōviy tūviṅtotani; nen uma put makiwyani. Uma hihta hepyani; nen tutwani. Uma pöṅö́ṅöykinayani; noqw umumi hötsíltini.
9 Imih a tur ao’owen. Inafefeyan boro inab, inanuwet boro inatitau’ur, inarukikitar etawan boro nabotawiy.
10 Pi hak hihta tūviṅtaqa hihta makiwṅwu; pu hepqa túwaṅwu; pu pöṅö́ṅöykinaqat aw hötsíltimantani.
10 Anayabin Orot yait efefeyan boro nab, orot yait enunuwet boro natita’ur; naatu orot yait erurukikitar etawan boro nabotawiy.
11 Sen uma haqawa hakiy náatniqw, uhti ūmi pölavikit tūviṅtaqw, ya sen um put owat máqani? Sen pākiwuy ōviy tūviṅtaqw, ya sen um tsūat put máqani?
11 Kwa kek tamahinah natunat siyamih hitarererey na’at boro siy efanin kok kwatitih hita’an?
12 Hal sen pi pam nöhut ōviy tūviṅtaqw, sen um putskohmoktaqat put āawnani?
12 O mamu foufunamih hitarererey na’at boro kafukafus kwatitih hita’an?
13 Noqw kurs pay as uma qalomáhink̇ahk̇aṅw umuhtimuy hihta nukṅwat huytotaniqey tuwi’yuṅwa. Noqw tis pas Umuna ōveqatsit ep qátuhqa put aw Qahováriwtaqat Hikwsit ōviy tūviṅtotaqamuy soon qa máqani.
13 Kwa kek tamahinah, kwa i sawar kakafih moumurih maiyow kwasisinaf, baise natunat isah boro men nuhi naburumih, abisa isan hikokok tibiyababan boro kwanab kwanan kwanitih. Imih kwanaso’ob, Tamat maramaim baitinin isan i igewasin kwanekwan, imih sabuw iyab Anun Kakafiyin isan tefefefeyan boro nitih!”
14 Noqw Jesus nukpanhikwsit hakiy lavayiyat nawhkiṅwuqat put aṅqw hórokna. Noqw nukpanhikwsi put aṅqw yamakq, qayuáataṅwuqa yuaayku; noqw sinom k̇ātayyuṅwa.
14 Jesu demon awan bey nun tit; naatu demon bihir tit orot bihamiy ana veya’amaim orot busuruf tur eo, sabuw hai tur sawar hifofofor men kafaita.
15 Noqw pay pumuy amuṅaqw haqawat paṅqaqwa: Pam nukpanhihikwsimuy moṅwíyamuy Beelzebub aw yank̇aṅw nukpanhihikwsimuy ipwanta.
15 Baise sabuw afa hio, “Nati i demon hai ukwarin wabin Beelzebul ana fair itin imih enununih.”
16 Noqw pētu put aw tuwantotaqw, pam k̇ātatayhpit hihta tuawi’taqat ōṅaqw pumuy amumi mahtaknaniqat put aw nānawkna.
16 Naatu sabuw afa hikok i marane ina’inan ta tiwa’an hita’itin, imih hikubibiruw.
17 Noqw pay pam pumuy tunatyayamuy mātsi’taqe amumi paṅqawu: Haqam moṅwtunatya nehpewhtiqa soon qa kīqötini; pu kīvit nehpewhtotiqam nātsik̇e’, soon haqami ö́kini.
17 Baise abisa hinotanot Jesu so’ob naatu iuwih, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow, hai fair boro hina gurus, na’atube orot aawan natunatun aawat bairi hinakusib hinabiyow boro hinama kakaf.
18 Noqw ōviy kurs Satan nehpewhtiqw, ya hin put moṅwtunatyaat wúnuni?
18 Imih Satan an aiwob wanawananamaim hina kusisib hinabiyow, ana aiwob boro mi’itube fair nab nabat? Ayu iti tur ao anayabin i kwa a turamaim, ayu Beelzebul hai ukwarin fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o.
19 Noqw kurs nu Beelzebub aw yank̇aṅw nukpanhihikwsimuy ipwantaqw, ya umumi nánatuwnayaqam hakiy aw yank̇ahk̇aṅw pumuy ipwantota? Ason puma umuy atsáṅhkiye’, umuy suhputsnayani.
19 Baise ayu Beelzebul ana fairamaim demon ana nununih na’at, bo kwa a bai’ufununayah fair yait itih demon tinununih? Imih kwa taiyuw a bai’ufununayah iti kwa’o isan hinabi’obaiyi kwa a tur i men turobe!
20 Nīk̇aṅw kurs pay nu God öqalayat akw nukpanhihikwsimuy ipwantaqw, suyan hapi God moṅwtunatyaat umumi pitsíwiwta.
20 Baise ayu God ana fairamaim demon ana nunih hinatitit na’at, nati ebi’obaiyi God ana aiwob i natitaka.
21 Pi tāqa hoṅvi tunipi’k̇aṅw kiy tūwale’, hihta himuy pās oyi’taṅwu.
21 Orot fairin aurin ahay waf karam ma ana bar ekakaif, ana sawar etei boro natafafar hina’in.
22 Nīk̇aṅw ason put epnihqe pavan hoṅvi pite’, put aṅwute’, pam sohsok naqöyyuwsiyat aw taqa’naṅwayat nawhk̇e’, hihta himuyat kwatsmuy huytaṅwu.
22 Baise orot fairin anababatun nati orot boro nawasfufur narun ana ahay ana waf tafahimaim ema’am boro niteten nan ana ofonah nafaramih bairi hinabow.
23 Qa inumumnihqa hapi inuhpewiwta; pu qa inumum tsovalantaqa tatslakinta.
23 Orot yait ayu ananamaim men enan, i ayu isou ebiwosai, naatu orot yait men ibaisu airi sabuw abita’ay, i was geyayan.
24 Tuyoy’eway hikwsi sinot aṅqw yámak̇e’, haqe’ qa pay’taqat aṅ hinnumṅwu, haqam nāsuṅwnaniqe ōviy’o; nit qa tuwe’ paṅqawṅwu: Han pi pay nu ikiy aṅqw yámakqey aw áhoy’i, kítaṅwu.
24 Demon kakafin orot biyanamaim titit ana veya i efan gewasin ta imaim ma baiyarir isan nuwet in, baise nuwet inan efan men ta tita’ur, naatu eo, “Ayu i boro ana matabir maiye au bar abihamiy ana’itin.”
25 Pu pam ep pite’, pās maspiwk̇aṅw lomahintaqat túwaṅwu.
25 Basit matabir maiye na ana bar titit, hirereb hina yabuna inu’in itin.
26 Pahsat pu pam ahpiynen tsáṅe’nihqamuy hīhikwsimuy nahpenihqe pas núnukpantuy aw tsamṅwu. Noqw puma aw yuñe’, ep ki’yuṅṅwu. Noqw hakiy qatsíat aṅknihqa mohtiwat epnihqe pu’ pas qalomáhintaṅwu.
26 Naatu tit in demon kakafih anababatun etei seven nawiyih bairi hina nati’imaim hisusuw hima. Yomaninamaim orot ana itinin botabir kakafin anababatun matar men marasika ma’am na’atube.”
27 Noqw pam yan yuaataqw, hak wuhti sinmuy amuṅaqw k̇ēew hiṅqawhqe aw paṅqawu: Ṅaspi hak uṅ tihta. Piw pīhuy akw uṅ yōyoṅna.
27 Jesu iti na’atube bat binan sabuw hai tur eo’owen auman, babin ta sabuw wanawanahimaim ma’am, Jesu isan eo, “Babin yait taub o ya’i bitoman i ebiyasisir.”
28 Noqw pam put aw paṅqawu: As um yan lavayhtinikaṅwo: Ṅaspi hakim God lavayiyat aw tūqayk̇ahk̇aṅw aṅ hinwisa, puma hapi hahlayhpit epyani, um kítanik̇aṅwo.
28 Baise Jesu eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tibi’ufunun i turobe anababatun tibiyasisir.”
29 Noqw pan sinom sūmi hūrs tsovawmaqw, Jesus yuaativaqe amumi paṅqawu: Ima pu’ qatsívaptsiwyuṅqam nukpansinomu. Puma k̇ātatayhpit hihta tuawi’taqat aw yórikyaniqey nānawakna, Nīk̇aṅw puma soon k̇ātatayhpit aw yórikyani, hal pas sūkw k̇ātatayhpit‐saa. Pam Tutuyqawhqat lavay’ayayat Jonas qatsíyat ep hiniwhtiqat an aw yukiltini.
29 Sabuw moumurih maiyow hiru’ay Jesu hi’ar bebera’uh, naatu Jesu iuwih eo, “Boun ana veya’amaim sabuw hai yawas etei i eaf, ina’inan matar itah isan tefefefeyan, baise ina’inan ta boro men anitih, ina’inan ta’imon i Jonah isan mamatar i hiso’obaka.
30 Pi ura Nineve‐kitsókit ep sinom Jonas qatsíyat ep hiniwhtiqat akw hihta tuwi’vaya. Noqw pay ōviy hapi piw pan nu’ Sinot Tiat pu’ qatsívaptsiwyuṅqamuy amumi hihta tuawi’tani, iqatsiy ep hiniwhtiqat akw’a.
30 Anayabin Jonah biyanamaim ina’inan mamatar i Nineveh sabuw isah. Imih Orot Natun i sabuw iti boun tema’am hai i’inanen.
31 Hisat hin yukiltiniqat aw pituqw, tatk̇aqw moṅwi‐wuhti pu’ qatsívaptsiwyuṅqamuy amumum wunupte’, pumuy qatuptsiwniyamuy ep suhputsnani. Ispi pam Solomon wuwniyat aw tūqaytaniqe ōviy pas tūwaqalṅahaqaqw pítu. Noqw meh, hak Solomon epnihqe pas pávannihqa yep’e.
31 Baibatebat ana veya tafaram Sheba hai aiwob babin boro namisir. Sabuw iti boun tema’ama boro tur fokarin maiyow na’uwih, anayabin ef yok na’in tafaram yomaninaka aiwob orot Solomon ana binan gewasin nowaramih natit, baise a tur ao’owen, sawar ta iti boun kwa’i’itin i Solomon natabir.
32 Ason hin yukiltiniqat aw pituqw, Ninevet ep sinom pu’ qatsívaptsiwyuṅqamuy amumum hoṅve’, pumuy qatuptsiwniyamuy ep suhputsnayani; ispi puma Jonas lavayiyat nanaptaqe nāp tunatyay aṅqw lasyaqee. Noqw meh, hak Jonas epnihqe pas pávannihqe yep’e.
32 Naatu a tur ao’owen maiye, Baibatebat ana veya Nineveh sabuw boro hinamisir kwa iti kwama’am boro tur fokarin maiyow hina’uwi, anayabin Jonah binan hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih etei hihamiyen dogor baikitabir hibai, naatu boun i a tur ao’owen, orot ta Jonah tafanamaim i natit iti wanawanamaim ema’am.
33 Qa haq pi hak wihqöhit úwiknat, haqam qamātaqpuve put tavi, sen hihta sīvut akw put kuhta. Pi pam put tsotsókpiyat ep tsok̇aqw, ep yuṅtaqam tālat tāyuṅṅwu.
33 Orot men ta ramef ito’ab naatu bai run ibunimih, o noukwat wanawanan tarafutimih. Baise ana sisikofamaim sikof, saise sabuw hinanan ana marakawin hina’itin boro hinarun.
34 Hakiy pōsiat tokoyat aw talni’taṅwu. Noqw ōviy kurs hakiy pōsiat pasiwtaqw, pay tokoyat aṅ ahsupoq talṅwu; pu kurs hakiy pōsiat qa pasiwtaqw, pay tokoyat aṅ ahsupoq qatalṅwu.
34 Mata i biya ana hinow, mata gewasin biya etei boro marakawin. Baise mata kakafin biya etei boro nagugum.
35 Oviy um tunatyaltiqw, uhpe tāla qa qömawvani.
35 Isan imih kwanakaifi gewas a marakaw biyamaim men kwaniwa’an nagugum.
36 Paniqw ōviy kurs uhtokoy aṅ ahsupoq talq, qahaqam qatālaniqw, pam sohsoy ahsupoqhaqami talni, wihqöhi suyan tālat talni’te’, ūmi talni’taṅwuqat pan’i.
36 Biya tutufin etei namamarakaw na’at, biya turin boro men nagugum. Baise na biya wanawanan tutufin etei namarakaw, ramef ana marakaw tafamaim in ekukusisiyar na’atube.”
37 Noqw pam yuaataqw, hak Pharisee‐sinom put tūtsama. Noqw pam kīyat ep pákihqe, qatuptu.
37 Jesu iti tur eo in sasawar ufunamaim, Pharisee orot ta kok i boro Jesu hairi hitan ana baremaim bay hitaa. Imih Jesu ifefeyan hairi hina ana bar hitit naatu bay aa ana efanamaim mare.
38 Noqw pam mohti qa māvaqtat tūmoytaqw, Pharisee‐sino put aw tātayhqe, aw hin wūwa.
38 Baise Pharisee orot Jesu i’itin i men ofafar i’ufunun an souwibo na bay aa ana efanamaim mare, imih Pharisee orot ana kasiy ra’at.
39 Noqw Tutuyqawhqa put aw paṅqawu: Uma Pharisee‐sinom kukyapit, pu tsatsqaptat anyuṅwa. Uma suovaam kwaṅw’ewayhtotit tukwhanayaniqey‐sa tunatyawyuṅwa, pu qalomáhintsatsk̇aniqeyu.
39 Naatu Jesu iu, “Kwa Pharisee i a kerowas naatu a tew ufuhine kwa sasouwen, baise kwa dogor wanawanan i baribar kakafin naatu rougoy rabirabin.
40 Uma núanhihtuu, puyaw ōvaqenihqat yúkuhqa ahsonṅaqwnihqat qa enaṅ yukuqw ōviy’o?
40 Kwabikoko’aw! God biya ufunane wowowab na’atube biya wanawanan auman wowowab men kwaso’ob?
41 Tis pi uma hihta himuy’yuṅwe’, put akw tūookwatuwyanik̇ahk̇aṅwo; noqw pep pu’ amuhpa’ ahsupoq kwaṅw’ewayni.
41 Imih a kerowas naatu a tew wanawanah abisa’awat tema’am yababan wairafih kwanitih hinaa, saise kwa a sawar etei boro hinigewasin.
42 Nīk̇aṅw is ohi uma Pharisee‐sínomu! uma pi umuh’uyiy aṅqw nēnevenit pakwút‐sikivo sun oyit God aw noayaṅwu; nik̇aṅw uma soq sinmuy amuṅem suan hin yukuyaniqey qe’toti; uma God qa aw unaṅway’yuṅwa. Uma as pávanyaqat tutavot aṅ ahsupoq hinwisni; pu it qa pas qatuvosnihqat aṅ pīwu.
42 Yababan boro gagamin maiyow kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa iti mint, rue, naatu adanafur afa God baitinin isan i men nuhi eburubur, mar etei ana mumusin God kwabitin, baise ma gewas naatu God ana yabow isan i nuhi eburubur, gewasin nati sawar i kwati’a’ait sawar afa auman kwatasinaf.
43 Is ohi uma Pharisee‐sínomu! Uma pi tsotsvalkiva mohk̇aqe tsotsókpit pas hahlayya, pu sinom kitpik umuy k̇aptsi’k̇ahk̇aṅw umumi yuaatotaniqata.
43 Yababan boro kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa a kok gagamin i Kou’ay Bar wanawanah efan gewasih kwanabow kwanamare kwanama, naatu ahar hai efanamaim a kok gagamin i sabuw a merar hinay naatu hinakakaf.
44 Is ohi uma tutavot tūtutuqaynayaqam, pu Pharisee‐sínomu! nawip’ew hinyuṅqamu! Uma pi tūtuamit qa mātaqyaqat anyuṅwa; noqw sinom put atsva yaktaqam pumuy paṅyaqw qa tuway’numya.
44 Yababan boro kwanab! Anayabin kwa i rah atamanih hai i’inanen en sabuw so’oba’e tafah hibat tereremor na’atube.”
45 Pahsat pu haqawa tutavot aw tuvoti’taqa lavayhtiqe, put aw paṅqawu: Tutuyqawhqa, um paṅqawhqe itamumiq enaṅ hiṅqawu.
45 Ofafar so’obayan orot ta Jesu ibatiy, “Bai’obaiyenayan iti tur i’o i aki auman irabi.”
46 Noqw pam paṅqawu: Pay panta. Is ohi uma tutavot aw tuvoti’yuṅqamu! uma pi soñawnen hihta a’nö putut mok̇ahtotat, hakiy īkwiltoynayaṅwu; nīk̇aṅw uma soq soon ṅas’ew pumuy paaṅwayaṅwu.
46 Jesu iya’afut eo, “Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi auman boro yababan kwanab. Anayabin bit gagamin na’in sabuw tuwabuh kwayara’ah hi’abar tun erarabih, naatu kwa i men kafa’imo uma ta baibais isan kwabitihimih.
47 Is ohi úmaa! Uma pi God lavay’aymuyatuy tūamiyamuy aw pūhulalwa; noqw pi umanam pumuy qöqya.
47 Yababan boro kwanab! Anayabin dinab oro’orot kwa a’agir hirouw himomorob i hai rah kwama kwawowowab gaigiwas.
48 Pas pi ōviy uma umunamuy hiniwhtipuyamuy navoti’k̇ahk̇aṅw amún unaṅway’yuṅqey mahtakni’yuṅwa, ispi puma pumuy qöqyaq’ö; noqw uma pumuy tūamiyamuy aw pūhulalwa.
48 Imih kwa i taiyuw kwakukubuna, abisa a’agir hisisinaf a baibasit kwabitin, dinab oro’orot a’agir hirouw himorob naatu kwa i hai rah kwawowowab.
49 Paniqw hapi ōviy God suan wuwni’k̇aṅw yan lavayhti: Nu pumuy amumi ilavay’aymuy hōnani, pu ituaw’a’yatuyu. Noqw puma pētuy yūyuyhnaye’ qöqyani.
49 Anayabin iti isan, God ana so’obamaim eo ‘Ayu boro dinab oro’orot naatu kob abarayah aniyafarih, afa boro hina rouw hina morob, afa boro bai’akir kakafin hinab.’
50 Noqw God pu’ qatsívaptsiwyuṅqamuy hapi tukopnani, sohsokmuy put lavay’aymuyatuy tūwaqatsit yayhniwhqat aṅqaqw qöyaniwyaqat ahpiy’o,
50 Isan imih kwa sabuw iti boun kwama’am, God ana dinab oro’orot tafaram aneika hirouw himomorob ana baimakiy i boro kwa kwanab.
51 It Abel qatsiyat ep’e, pu aṅk yesqamuy qatsíyamuy ep pīwu, nit pu Zacharias qatsíyat ep’e. Ura pam God kīyat‐nik̇aṅw pu hom’oyvihk̇at amuhtsave nīniwa. Nu umumi súaṅqawni: God umuy put sohsok ep tukopnani.
51 Abel ana rara’ika busuruf na Zechariah ana rara’amaim tit. Zechariah i Tafaror Baremaim iti sibor ana gem naatu Regah ana Bar Kakafiyin hairi hai founamaim hi’asabun morob. Imih anababatun a tur ao’owen kwa iti boun kwama’am iti sabuw hai baimakiy boro kwa kwanab.
52 Is ohi uma tutavot aw tuvoti’yuṅqamu! Uma pi navotit aw hötahpit yawwisa. Uma aw qa yuṅk̇ahk̇aṅw, aw yuṅtaqamuy aw u’taya.
52 Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi. Yababan boro kwanab. Anayabin etawan botawiyin run so’ob bain ana tufatan i kwa kwabobotan, naatu kwa iti bar i men kwakokok boro kwarun so’ob kwanab, baise sabuw afa run so’ob bainamih tisisinaftobon kwa i hai ef kwahirihir.”
53 Noqw pam pumuy amumi yan lavayhtiqw, tutavot tutuqaynayaqam Pharisee‐sinmuy amumum put aw pās ö’qaltivayaqe, pam hīhihta lavayhtiniqat ōviy aw qa tūtuqayya.
53 Jesu efan nati bihamiy ana veya’amaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee yah so’ar hiu kwanikwaniy naatu baibatebat moumurih na’in hibow hitit hibabatiy,
54 Hísatniqw unahiṅqawhq nanapte’, put nēveltoynayaniqe ōviy moqmani’yuṅwa.
54 naatu hikubibiruw na’atube abisa tao kakaf na’at saise ubar hititin hitafatum isan.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.