João 1

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ayáq yayhniwhqat epeq God Lavayiat pay ep’e; pu Lavayi God ámuma; pu pay Lavayi God.
1 Tafaram matara’e ana veya Tur i wan ma, naatu Tur i God hairi hima, naatu Tur i God taiyuwin.
2 Pu pay pam hak piw yayhniwhqat epeq God amum yanta.
2 Tur i God hairi wan hima’abo tafaram matar.
3 Sohsoy himu put ahpiy yukilti; pu qa himu yukiwtaqa put qa ahpiy yukilti.
3 Tur wanawananamaim God sawar etei’imak sinafen himatar; iti sawar himamatar i etei tur wanawananamaim himatar men ta asir matar kwaneyanamih.
4 Pam nāp nahpiy qatsit pasiwta; pu pay pam qatsi sinmuy amumi tālat anta.
4 Tur i yawas an anababatun, naatu iti yawas i sabuw isah marakaw bai na.
5 Noqw tāla qatālat ep tālawva; noqw qatāla put qa tōk̇a.
5 Iti marakaw guguminamaim kusisiar, naatu gugumin men karam boro marakaw na’asabun.
6 Noqw hak tāqa God aṅqw ayatiwa; nihqe John yan mātsiwa.
6 God ana kob abarayan wabin John iyafar na tit;
7 Pam hak hihta tuawi’taniqe ōviy pitu, Tālat tuawi’taniqee, sohsoyam put ahpiy tūtuptsiwaniqat ōviy’o.
7 marakaw isan sif ruboun eorereb sabuw hinowar, naatu sabuw iyab tur hinonowar hitumatum.
8 Pay pam qa pas pas pám himu Tāla; pam put Tālat tuawi’taniqe ayatiwa.
8 I taiyuwin i men marakaw; i marakaw akisin ana sif narubonamih na.
9 I’ Tāla pas antsanihqa sohsokmuy sinmuy amumi talni’taniqe it tūwaqatsit aw pituto.
9 Iti marakaw i turobe, marakaw anababatun, tafaramaim na sabuw tafahimaim ekukusisiar.
10 Pam as pay tūwaqatsit ep sinmuy amuhpe hinnuma; pu sinom put ahpiy yukiltoti; noqw sinom put qa tuwi’yuṅwa.
10 Tur i na tafaram eo mamatar wanawananamaim ma, baise tafaram i men inanimih.
11 Pam as pas nāp sinomuy amumi pituqw, sinomat put qa kwusuya.
11 I na ana tafaram tit, baise taiyuwin ana sabuw i men hibaimih.
12 Nīk̇aṅw hakim hihsa’nihqam put kwusuyaqam put aw tūtuptsiwaqam God tímatniqat pam pan pumuy amuṅem yuku.
12 Baise sabuw afa hibai naatu wabinamaim hitumitum, naatu baibasit itih i hina God natunatun himatar.
13 Puma hakim qa sinot ahpiy pu’ pas tihtiwya, piw qa tokot tuṅlayiyat ahpiy’o, piw qa tāqat tunatyayat ahpiynit pas God ahpiy’o.
13 God natunatun himamatar i men orot anarara, o men orot babin aawan hairi hi’in kek tetutufu na’atube’emih, baise i God akisin anakokok sinaf i natunatun himatar.
14 Noqw Lavayi sínoniwhtiqe, itamuhsonve qatuptu; noqw itam lolmat qatsíyat aw yórikya, pas Nay sūkw Tíatníhqat pan lolmat qatsíyat aw’i. Pas pam itamuy ōkwatuwa, nihqe itamumi qaatsat lalvaya.
14 Tur i na orot matar, naatu wanawanatamaim ma, ana marakaw bonamanamarin i taitin, iti marakaw bonamanamarin i God Natun ta’imonamo ebitin. Iti tur wanawanan i turobe naatu manaw kabeber awan karatan.
15 John put hákiynihqat tuawi’taqe, pan tsahtsa’lawu: Ura nu it tāqat hapi lavayhtiqe paṅqawu: Tāqa aṅqw inuṅknihqa inuhpenihqe pas pávani, sam pi pam inuhpenihqe mohtinihqe ōviy’o.
15 John iti orot isan fanan sib binan eo,” Iti orot ayu isan ao’oban iti enan, anamaramaim ayu iti na’at ao, ‘I ayu ufu enan i ana fair ra’at ayu natabiru, anayabin i wan ma’abo ayu atufuw.’”
16 Noqw itam sohsoyam put qarūrumniyat aṅqw ömahtota, pu nānaṅumo núokwayata.
16 I wanawanan manaw kabeber karsuwei it etei ebigegewasinit, ana baigegewasin tafan baban ebitit.
17 Pi itamuy hin hinwisniqat God Moses ahpiy itamumi tutapta; noqw Jesus Christ núokwat, lavayit pas antsanihqat enaṅ itamumi kwusiva.
17 Anayabin God ana ofafar i Moses itin, baise manaw kabeber naatu turobe i Jesu Keriso’one na.
18 Qa haq hapi hak sino God aw yori. Nay pas sūk̇a Tiat put aw unaṅwaat hapi put tunvotna.
18 Men yait ta God itin. baise God Natun ta’imon Tamah wanawananamaim ema’am akisinamo God bai na bebeyanamaim tasusu’ub.
19 Noqw Jew‐sinom hakim God awwat momṅwituy, Levit ahpiyviyatuy enaṅ Jerusalem aṅqw ayatota. Noqw puma John aw ókihqe yan put tūviṅtota: Ya um hak’i? kitota. Noqw John yan nālavayhtiqe,
19 Jew hai ukwarih Jerusalem hima’am firis afa naatu hai baibaisayah afa hiyafarih hin John hibatiy? “O i yait?”
20 Haknihqey súaṅqawhqe, qa tupki’tat paṅqawu: Nu’ qa Christ.
20 I men baifuwenamaim iyafutih, baise i mutufor bebeyanamaim eorereb, “Ayu i men Keriso.”
21 Noqw puma put tūviṅtotaqe aw paṅqaqwa: Noqw hinta? Ya um Elias? Noqw pam paṅqawu: Nu qa pam’i. Noqw ya um God lavay’ayaat pas pávannihqa? Noqw pam lavayhtiqe paṅqawu: Qae.
21 Naatu hibatiy, “Bo o i yait? Om Elizah?” John eo, “Ayu men Elizah.” Ai o dinab orot?” John iya’afutih eo, “Ayu men dinab orot.”
22 Pahsat puma put aw paṅqaqwa: Noqw um hak’i? taq as itam itamuy ayatotaqamuy amumi soon qa hin tūawvayani. Ya um hímunihqey nāmi wūwanta?
22 Ibanak hibatiy maiye hio, “O i yait? Ku’o anowar saise anamatabir anan iyab hiyafari anan hai tur ana’owen. O taiyuw isa boro inakubuna ananowar.”
23 Noqw pam paṅqawu: Nu hapi Tsahtsa’lawhqa, nihqe qayēsiwhpuve yan tsa’tinuma: Tutuyqawhqa aṅqw pituto. Soñawnen put eṅem pöhut súwiptotani. Pan ura God lavay’ayaat Esaias lavayhti.
23 John iya’afutih dinab orot Isaiah Buk Atamaninamaim kirum inu’in imaim eo, “Ayu i orot ta fanan araramaim eafa’af. Ef kwanarumutufur Regah ana remor isan!”
24 Noqw ima hakim ayatiwyaqam Pharisee‐sinmuy amumum tōnawtaqamu.
24 Kob nayah Pharisee hiyafarih hina,
25 Noqw puma put tūviṅtotaqe aw paṅqaqwa: Noqw kurs as um qa Christ‐nik̇aṅw, pu piw qa Elias‐nikaṅw, pu piw qa God lavay’ayaat pas pavannihqat‐nik̇aṅw, ya um hinoqw sinmuy kūyit akw tuvoylalawu?
25 John hibatiy, “Bo o men Keriso, o Elizah o dinab orot na’at, aisim sabuw bapataito kubitih?”
26 Noqw John lavayhtiqe amumi paṅqawu: Nu sinmuy kūyit akw tuvoylalawu; nīk̇aṅw suhk̇a umuhsonve wunuwtaqw, uma put qa tuwi’yuṅwa.
26 John hai tur eowen eo, “Ayu harewamaim sabuw bapataito abitih, Baise kwa wanawanamaim orot ta ebatabat kwa men kwaso’ob.
27 Pam as inuṅk pítuk̇aṅw, inuhpenihqe pas pávani; noqw soon nu yan’ewaynīk̇aṅw nas’ew put tots‐sosompiyat ṅahni.
27 I Ayu ufu’umaim enan, an ana baibaiyon murab men gewasu boro anarufamen.”
28 Noqw John Bethabarat ep sinmuy kūyit akw tuvoylalawhq, i’ yaniwhti, Jordan pāyut yupqöyveq’a.
28 Iti sawar etei i Bethany himatar harew Jordan sisibin veya yeninane, John sabuw bapataito bitihimaim.
29 Qavoṅvaqw John Jesus put awniqw túwahqe paṅqawu: Meh, i’ hapi mañat God aw taviwhqat anta, pam sinmuy qaanhtipuyamuy ayo yúkuni.
29 Mar to John nuw Jesu nan itin eo, “Kwanuw God Ana Lamb tafaram ana kakafin bosairenayan enan kwa’itin!”
30 Ura nu it tāqat lavayhtiqe paṅqawu: I’ tāqa aṅqw inuṅknihqa inuhpenihqe pas pávani, pam inuhpenihqe mohtinihqe ōviy’o.
30 Iti orot isan ao’orereb anamaramaim iti na’atube ao, ‘Orot ayu ufu’umaim enan i ana fair ra’at kwanekwan, anayabin i wan ma’abo ayu a tufuw.’
31 Noqw nu as put qa tuwi’ta; nīk̇aṅw as pam Israel‐sinmuy amumi mātaqtiniqat ōviy nu pítuhqe, sinmuy kūyit akw tuvoylalawu.
31 Ayu taiyuwu auman iti orot men asu’ub, baise anayabin nati isan ayu harewamaim sabuw bapataito abitih imaim Israel sabuw isah tirerereb hitaso’ob’.
32 Noqw John hin yórikqey tuawi’taqe paṅqawu: Hikwsi höwit antaqa ōṅaqw hawhqe, put ep qatuptuqw, nu aw yóri.
32 Naatu John iti tur eorereb. “Ayu Anunin mamu imag na’atube marane ra’iy naatu i tafanamaim mamara’at aitin.
33 Noqw nu as put qa tuwi’ta; noqw i’ hak nuy sinmuy kūyit akw tuvoylataniqat aw ayataqa inumi yan lavayhti: Hikwsi hawte’ hakiy ep qatuptuni. Ason um pan tuwe’ navoti’taqw, pam hapi sinmuy Qahováriwtaqat Hikwsit akw tuvoylalawni. Yan hapi God inumi lavayhti.
33 Ayu iti orot i boro men ataso’ob, baise God iyunu ana harewamaim sabuw bapataito abitih i au tur eowen, ‘Orot yait Anunin nara’iy tafanamaim namara’at ina’i’itin, i boro Anun Kakafiyinamaim bapataito nitih.’”
34 Noqw nu hapi aw yórikqe, ōviy pay pas pam hapi God Tíatnihqat yan tuawi’ta.
34 John eo, “Ayu aitinika naatu ao’orereb iti i God Natun.”
35 Pu piw qavoṅvaqw John lȫqmuy put aw nánatuwnaqamuy amumum wunuwk̇aṅw,
35 Ana martot John iban maiye ana bai’ufununayah orot rou’ab bairi hina efan ta’imonamaim hibatabat.
36 Jesus paṅ waymaqw, pam aw taytaqe paṅqawu: Meh, i’ hapi mañat God aw taviwhqat anta.
36 Naatu Jesu na natabirih inan i’itin anamaramaim, John eo, “God ana Lamb enan kwa’itin!”
37 Noqw put aw nánatuwnaqam put paṅqawhq navotqe, Jesus aṅk’i.
37 Anamaramaim bai’ufununayah orot rou’ab iti hinonowar, i hairi Jesu hi’ufunun.
38 Pahsat pu Jesus namtökqe, puma put aṅkniqw túwahqe, amumi paṅqawu: Ya uma hihta nāwakna? Noqw puma aw paṅqawu: Rabbi, (pam Tutuqaynaqa i’nihqe pam’i) ya um haqam qatu?
38 Jesu nunutabir, orot rou’ab hibi’ufunun itih naatu ibatiyih, “Kwa abistan kwakokok?”
39 Noqw pam amumi paṅqawu: Uma inumumnen, aw yórikni; noqw ōviy puma ep pituhqe, put haqam qátuhqat aw yórikqe, put amum huruhti, pay tāwa pas atk̇aqtiqw ōviy’o, (tāwa pakwút‐sikishaqam aṅhqe qöniltiq’ö).
39 I iya’afutih eo, “Kwanatan, kwa taiyuw efan kwa’itin.”
40 Noqw ima lȫyöm John hiṅqawhq navotqe Jesus aṅknihqamuy amuṅaqw suhk̇a Andrew yan mātsiwa, Simon Peter tupkoata.
40 John abistan eo’o orot rou’ab hinowar Jesu hibi’ufunun orot ta i Andrew, Simon Peter tain
41 Noqw pam mohti pāvay Simon túwahqe, aw paṅqawu: Itam Messias tuwa; (pam moṅw’asi’taqa, i’nihqe pam’i).
41 Andrew Jesu bihamiy ufunamaim wantoro’ot i tuwah Simon nuwih, naatu tita’ur ana tur eowen, “Ayu i Roubininenayan atita’ur, nati i Keriso.”
42 Nihqe pam put Jesus aw wikva; noqw Jesus put aw tātayhqe aw paṅqawu: Um Simon Jonat tíata; um yahpiy haqahpiy Cephas yan túṅwantiwni, pam Owa, i’nihqe pam’i.
42 Naatu Andrew tuwah Simon nawiy in Jesu biyan tit.
43 Qavoṅvaqw Jesus Galileet aqwniqey unaṅwtiqe, Philip túwahqe, aw paṅqawu: Um inuṅkni.
43 Ana marto, Jesu au Galilee namih bobogaigiwas, Philip tita’ur naatu iu, “Kuna kwi’ufnunu tan.”
44 Noqw Philip pi Bethsaidat aṅqw sino, imuy Andrew nit pu Peter pumuy kitsókiyamuy aṅq’ö.
44 Philip ana tafaram i Betsaida, Andrew tuwah Peter bairi hai bar merar ta’imon.
45 Noqw Philip Nathanael túwahqe, aw paṅqawu: Itam Messias tuwa, hakiy Jesus, Joseph tiyat, Nazareth aṅqw tāqata. Ura Moses tutavot ep put pēna, pu ima God lavay’aymat lavayiyamuy aṅ piw put pēnaya.
45 Philip na Nathanael tita’ur naatu iu, “Iti orot isan Moses Buka Atamaninamaim eo kikirum naatu dinab oro’orot auman hikikirum i boun atita’ur, iti orot tamah i Joseph ana bar ana merar i Nazareth.”
46 Noqw Nathanael put aw paṅqawu: Ya sen himu nukṅwa Nazareth aṅqw yámakni? Noqw Philip aw paṅqawu: Um inumumnen aw yórikni.
46 “Nazareth! Sawar gewasin ta boro imaim namatar?” Nathanael ibat.
47 Noqw Nathanael aṅqwniqw, Jesus túwahqe put yan lavayhti: I’ hapi pas antsa Israel‐sino; it ep unatwi súlawu.
47 Anamaramaim Jesu nuw Nathanael nan itin, isan eo, “I turobe Israel mowan, i orot ana yawas gewasin men baifufuwenayan.”
48 Noqw Nathanael put aw paṅqawu: Ya um haqam nuy tuwi’va? Noqw Jesus lavayhtiqe aw paṅqawu: Nāt Philip uṅ qa wáṅwayhq, um nönvospaltsokit atpipniqw, nu uṅ tuwa.
48 Nathanael ibatiy, “O mi’itube ayu isu’ubu?”
49 Nathanael lavayhtiqe aw paṅqawu: Rabbi, um kurs God Tíata, um Israel‐sinmuy moṅwiamu.
49 Imaibo Nathanael eorereb eo, “Rabbi, Bai’obaiyenayan o i God Natun! o i Israel hai Aiwob.”
50 Jesus lavayhtiqe aw paṅqawu: Um nönvospaltsokit atpipniqw, nu uṅ túwahqey paṅqawhq, ya um paniqw tuptsiwa? Um nāt it epnihqe pas pávanyaqat aw yórikni.
50 Jesu eo, “O i tumatum anayabin ayu a tur aowen o i ai fig an ima’am ait. O boro sawar gagamihika ina’itan men iti i’i’itin na’atube.”
51 Pu pam put aw paṅqawu: Pas antsaa, pas antsa nu ūmi paṅqawni: Yahpiy hapi ōveqatsit aw hötsíltiqw, uma aw tāyuṅwni. Noqw God hoṅviaymat nuy Sinot Tiyat ep ōmi yayvantak̇aṅw aw hantani.
51 Tur tafan ya’abar maiye eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa boro mar ana etawan nabotawiy, naatu God ana tounamatar Orot Natun biyanamaim hinayen hinarara’iy kwana’itih.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.