Marcos 11

U BULUNGANA U NIGA (HLA) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 — ausente —
1 Hina Jerusalem ana aiyom hibai, bar merar Bethage naatu Bethany sisibin oyaw Olive imaim Jesu ana bai’ufununayah rou’ab aunan iyafarih,
2 — ausente —
2 naatu eobaimanih eo, “Kwan bar merar nati namaim donkey orot boubun biyan numin imaim hi’utan ebatabat boro kwanatita’ur, kwanarufam kwanab kwanan.
3 Te rangata noa ta katun, ‘Aha te katoe milimiu a ka teka?’ ba limiu te hateie men, ‘A Tsunono e ngile namen ba nonei te mi toan hala pouts nanoen i teka.’”
3 Naatu yait ta nati’imaim nibatiyi. ’Aisim iti na’atube kwasisinaf?’ Ana tur kwana’owen Regah ekokok naatu boro’omo niyafar nan maiye.”
4 — ausente —
4 Basit bai’ufununayah orot rou’ab hairi hin bar ef awan imaim bobaituw wabin donkey etawan awan hi’utan batabat hi’itin hirun murab hirurufam,
5 — ausente —
5 basit sabuw afa nati’imaim hibatabat hibatiyih, “Abistan kwasisinaf? Aisim bobaituw kwarurufam?”
6 Ba nori i hatei rate ien te ranga uama e Iesu. Bu katun i hanigato.
6 Jesu iu’uwih na’atube sabuw hai tur hi’owen naatu sabuw bai’ufununayah hihamiyih hibai hin,
7 Ba nori e las menari a dongki tere Iesu me haholaser a hasobu a ngahangaha i taren tara dongki, be Iesu e osato i tanen.
7 Bobaituw hibai hin Jesu biyan hitit, hai faifuw tafah hibosaisiren bobaituw tafan hiyabar naatu Jesu yen mara’at.
8 Bu katun u para i haholaseto a hasobu a ngahangaha i taren tara kalana, bu palai e ngatse rima a man kalan roei i rehina kalana ba te haholase rien tara kalana.
8 Naatu sabuw moumurih maiyow hai faifuw tafah hibosairen ef yan hiyabaren naatu afa ai rourih hi’afuw ef yan hituyabayabar.
9 A barebana ti laia i pal mam na barebana has ti lama i pal murimuri i tanian ku hoboto,
9 Sabuw wan hibi’iyon naatu ufununane hibi’ufunun fanah sib hiwow hio,
10 E Sunahan e kalalena a katun te mar pepeito kap uana romana te mar pepeito kap u e tuburara e Devit i iomin.
10 “Ata agir David ana aiwob enan isan taniyasisir.”
11 Be Iesu e na tukuta i Jerusalem me na tasuna i Luman Lotu Pan me hula tara uana tara mamana ka. Ba ka e lahi hakapana ba nonei e lakasa merena a 12 a katunun tsitsilo ba nori e takopis uar i Betani.
11 Jesu na Jerusalem run naatu in Tafaror Baremaim tit bat remor sawar etei itah, baise nati i veya re’er imih ana bai’ufununayah nah 12 bairi hitit hin Bethany.
12 Ba turu tana u lan, poata ti la pouts men i Betani, be Iesu e besuna.
12 Mar to Bethany ine himatabir maiye au Jerusalem hinan Jesu aamorob.
13 Ba nonei e tareto u toa u roein fik te kaia i pal lehana ba te ka mena a kala hulung. Ba nonei e na tare nen te go ka menien ta hua. Kaba poata te tukuia e Iesu turu roei teka, ba nonei e tarena a kala puku, taraha a poata turu fik e ma butu noa nei.
13 Ef yokaika nuw ai fafou raurin sabibin itin, naatu na iyubin ro’on ta tama’am na’at bain anin isan. Baise na ai biyan titit raurinawat batabat itin, yabin nati i men ai ana baiw ana veya.
14 Be Iesu e poieto turu roein fik, “E moa koru ta katun te go tatei nou leli romana a hua i tamulö.”
14 Naatu Jesu ai isan eo, “O boro men yait ta ro’o nab na’aan!” Iti na’at eo’o ana bai’ufununayah i hinowar.
15 Poata ti tuku ien i Jerusalem be Iesu e la uana tara Luman Lotu Pan ba te tanian tsuga rena u katun ti hihol na ti haholia i Luman Lotu Pan. Ba nonei e lapo ba neto u tebol turu katun ti palpalis a moni na e lapo ba hasin u gumgum turu katun ti haholin u kulu.
15 Hin Jerusalem hitit naatu Jesu in Tafaror Bar run sabuw imaim hima hitotobon rouw nunih hitit, kabay bosemorayah hai gem bow eabatabiren hisuwa naatu ura ma’ama afe’en hima mamu hitotobon bow isrowen ufun hitit.
16 Na nonei e hapiu hasir u katun ti katsin sila meia a ma tsi ka i taren tara makum i rehina Luman Lotu Pan.
16 Naatu Jesu men ibasit sabuw boro sawar hita’abar Tafaror Bar ana efanamaim hitatit hitan.
17 Ba nonei e hatuts reto a barebana me poiena, “U Buk u Goagono e ka mena u ranga tere Sunahan te poiena, ‘A luma i tar a luma te tatei gono ria romana u pal barebana hoboto ba te singo uar i tar.’ Kaba alimiu e kato hakapa here tsipon namien a kioun mous turu kopkop.”
17 Naatu Jesu ma sabuw bi’obaiyih eo, “Buk Atamaninamaim hikikirum God iti na’atube eo,
18 Bu pris pan nu tson hihatuts turu Lo i hengo neto a ka teka ba te tanian sake ner ta maroro te gi atung hamate menien e Iesu. Kaba nori i matoutse ien, taraha a barebana hoboto i asingotoein a man ka te hihatuts nen.
18 Firis gagamih naatu Ofafar bai’obaiyenayah iti tur hinonowar yah so’ar Jesu bai asabunin isan ana ef hinuwet, baise hibir anayabin sabuw moumurih maiyow ana bai’obaiyen isan hibifofofor.
19 Ba tara lahibong be Iesu nu katunun tsitsilo e la ba ner a taun.
19 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah bairi Jerusalem hihamiy hitit hin.
20 Na tara bongbong koru, poata ti la lel ien i kalana, ba nori e tarer nonei u roein fik e lango hakapa me na noana i polosonen.
20 Mar auman Jesu ana bai’ufununayah bairi efamaim hiremor hinan, ai fafou wairoronika fenem batabat hi’itin.
21 Be Pita e hakats sabe nena a ka te butuia i tanen ba te poiena tere Iesu, “Tson Hihatuts, tara. U roei tu ranga hapiun lö e lango hakapa.”
21 Naatu Peter nuhin taseb Jesu isan eo, “Bai’obaiyenayan ai fafou kwi’itin, irarafiban fenem ebatabat!”
22 Be Iesu e poiena i taren, “Alimiu go hamana mia tere Sunahan.
22 Jesu iya’afut eo, “A baitumatum God isan nama’am na’at.
23 Alia e hatei hamana ragoi limiu, te ranga mena a toa katun u pokus teka ba te poiena, ‘Alö go takei ba lö te lapo ba nem a peisamulö i tasi,’ ba ka teka te butu hamana benoen. Kaba a ka teka e butu talasi noa romana i tanen te go ma hula hakats uaien. Nonei e go hamana u tara ka te ranga nanen e butu hamana nou romana.
23 Anababatun a tur ao’owen o yait oyaw iti isan inao, Ku’uy ra’ah kwen riy yan kure kubat, naatu dogoromaim men erekasiy, auman ina’omih. Baise initumatum abistan God isan kubifefeyan boro nasinaf namatar.
24 Na poata te singo uami limiu tere Sunahan ba te singo silemiu a toa ka, alimiu go hamana iam te go lu mena mien, ba limiu te lu hamane moen romana.
24 Isan imih iti isan a tur ao’owen God isan inayoyoyoban sawar ta baitimih, initumatum abisa isan kubifefeyan boro nit.
25 Te raharahe mia limiu a tana katun, alimiu go solopale iam a ka a omi te katoen ba te tara poutse men tara poata te tuol mia limiu ba te singo uamiu tere Sunahan. Te go mar kato uam limiu teka, be Tamamilimiu te kana i Kolö te lu ba has nanou u markato u omi i tamilimiu ba te tara pouts rano limiu.*
25 Naatu inabat inayoyoban ana veya, sabuw afa hai kakafih isa nama’am na’at inanotawiyen, saise Tamat maramaim ema’am boro obo a kakafih nanotawiyen.
26 Kaba te ma solopale moi limiu u markato u omi tara tana katun, be Tamamilimiu te kana i Kolö te ma lu ba has nanoi u markato u omi i tamilimiu.*”
26 O sabuw hai kakafih men inanotanotawiyen na’at, Tamat maramaim ema’am obo a kakafih boro men nanotawiyen a yoyoban nanowar.”
27 Nori i tuku poutsia i Jerusalem. Ba poata te lalaia e Iesu i iahana Luman Lotu Pan bu pris pan nu tson hihatuts turu Lo na pal kapan i la uamato i tanen.
27 Jesu ana bai’ufununayah bairi himatabir maiye hina Jerusalem hitit. Jesu Tafaror Bar awanamaim bat reremor basit Firis ukwarin naatu Ofafar bai’obaiyenayah, regaregah ai’in hina Jesu biyan hitit,
28 Ba nori i rangatse ten, “Esi te hanigein te go kato meni lö a man ka teka? Alö e kato memi a man ka teka a nitsunono teresi?”
28 hibatiy, “O fair menane ibai iti sawar kusisinaf? Naatu fair yait it iti sawar sinaf isan?”
29 Be Iesu e poieto i taren, “Alia e rangata has ragoi limiu u toa u harangata. Te ranga palis moa limiu i tar, ba lia te toan hatei ragoi limiu esi te hale moi lia a nitsunono te go kato meni lia a man ka teka.
29 Jesu iyafutih eo, “Ayu au baibat ta’imon ana bibatiyi kwaniyafutu boro ayu’ubo anao kwananowar. Ayu au fair menane abai iti sawar asisinaf,
30 Poata te baptais ria e Jon a barebana, nonei e ka mei a nitsunono tere Sunahan tsi tara katun tun? Ranga palis uamuma i tar.”
30 kwao anowar, John ana fair menane bai bapataito isan, Godane bai ai orot biyanane bai?”
31 Ba nori e hihirangatsir me poier, “Aha te poe rou ra? Te gi poe meni ra, ‘E Jon e ka mei a nitsunono tere Sunahan,’ be Iesu te poie nou, ‘Gaha tsiponi te ma hamana memi limiu e Jon?’
31 Hibusuruf taiyuwih hibabatiyih hio, “Boro mi’itube tanao, Godane tanao i boro nao bo aisim John men kwabitumitum?
32 Na ra e namos poe hasera, ‘E Jon e ka mei a nitsunono tara katun tun.’” Nori i matoutir a barebana, taraha u katun hoboto i poei e Jon a propet hamana tere Sunahan.
32 Naatu it tanao orotone.” Baise sabuw isah hibir yabin sabuw etei hibitumatum John i dinab orot ta.
33 Ba nori i ranga palisito tere Iesu, “Ara e ma atei rei.”
33 Imih Jesu isan hio, “Aki men aso’ob.” Basit Jesu iyafutih eo, “Ayu auman boro men anao kwananowar ayu au fair menane abai iti sawar asisinaf.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.