Lucas 20
U BULUNGANA U NIGA (HLA) vs AAI
1 — ausente —
1 Veya ta Jesu in Tafaror Bar run ma sabuw i’obaiyih Tur Gewasin binan hima hinonowar, basit firis ukwarih, ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in bairi hina
2 — ausente —
2 Jesu hibatiy. “Kuo anowar, a fair menane ibai iti bowabow kusisinaf? Naatu iti fair i yait it?”
3 — ausente —
3 Jesu iyafutih eo, “Bo ayu’ubo kwa abibatiyi.
4 — ausente —
4 John fair i menane bai sabuw bapataito itih, God biyanane ai sabuw biyahine? Kwao anowar.”
5 Ba nori e hiarangrangata poutsur me poier, “Aha te gi poei ra? Te gi poe meni ra, ‘E Jon e ka mei a nitsunono tere Sunahan,’ be Iesu te poe nou i tarara, ‘Ga taraha tsiponi tu ma hamana memi limiu e Jon?’
5 Baise sabuw hikasiy taiyuwih hitatabir hima hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? God biyanane tanao, boro nao, ‘Bo aisim John bibinan men kwaitumitum.’
6 Na ra e namos poe hasera, ‘E Jon e ka mei a nitsunono tara katun.’ Te gi kato u ra teka, bu katun hoboto te titi hatu rariou ra, taraha nori e hamana koruer e Jon a toa propet tere Sunahan.”
6 Naatu sabuw biyahine fair bain tana rouw tanao, iti sabuw rau’ay gagamin tema’am boro kabayamaim hinarabit, anayabin etei tibitumatum John i God ana dinab orot ta.”
7 Ba nori e ranga paliser e Iesu, “Alam e ma atei silemi ime te lama a nitsunono tere Jon.”
7 Iti na’at hio sawar, basit hiya’afut hio, “Aki men aso’ob John ana fair menane bai.”
8 Be Iesu e poieto i taren, “Na lia has e ma tatei hatei ragi limiu esi te hale moi lia a nitsunono ba lia te katoegu a man toukui teka.”
8 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman au fair menane abai abowabow boro men anao kwananowar.”
9 Be Iesu e ranga mera nei u katun u haharoei teka, “A toa katun e lebei a kuin gerep, ba nonei e hataratara kap tun rena u palair u katun a kuin gerep teka me hakuin moni nanen, ba hapalana moni e la uato tara katun terena kui. Ba nonei e la uato tara toa han i lehana me na ke iena a poata a ngahangaha koru.
9 Naatu Jesu sabuw oroubonamaim iti na’atube eo, “Ana veya ta orot masaw bow, ana ai grape tanum naatu sabuw masaw bowayah afa tubunih hima hikaif, i ef yok bai nanawanamih in.
10 Bi murimuri ba poatan tangoho tara kui e butu hakapato, ba nonei e hala mena nei a toa katunun kui i tanen tara barebana ti kuiia tara kuin gerep. Nonei e ngilin lu a pal hua i tanen. Kaba barebanan kui tara kui teka i atunge ien me tsuge ren ba nonei e lala puku poutsuna.
10 Naatu grape hiw hi’inu’in hiyamur, basit bairut ana veya natit, orot ana akir wairafin ta iyafar eo, ‘Inan ai ro’oh hibirut ayu au nowau ta inab inan initu ana’aan, baise nan masaw bowayah himisir akirwairafin hibai hirab uman en hiyafar matabir.
11 Ba nonei a katun terena kui e hale iena a taina katunun kui i tanen, bu katunun taratarakap tara kui e atung lel hase ren, me kato hamatsingole ren, ba nori e hala pukpuku poutse ren.
11 Naatu akir wairafin tabo iyafar maiye na tit, baise masaw bowayah hibai hirab hiu kwanikwaniy naatu hi’i’iyab uman en matabir maiye in.
12 Ba nonei e hala lel nena a helapisana katunun kui, bu katunun taratarakap e kato hakamits hase ren, ba nori e tsuga ba naren.
12 Iban maiye ana aki wairafin baitounin iyafar na tit, baise masaw bowayah hibai hirab feher hitin hibai hitit ufun hisaroun re.
13 Ba katun terena kuin gerep e poieto, ‘Aha te go kati lia? Alia e hala negou a pien tson a tsomi i tar. Nori toum e tatei hapane roen.’
13 Imaibo orot masaw matuwan eo, ‘Abisa boro anasinaf? Anotanot ayu natu ta’imon isan abiyabow aniyafar nan, saise i boro hina’itin hinakakafiy.’
14 Ba poata ti tare ien u katunun taratarakap ba nori e hiararangar me poier, ‘A pien tara katun terena kui teka te lue nou romana a kuin gerep. Ara gi atung hamatien, ba kuin gerep i tanen te ka uanou i tarara!’
14 Baise orot natun iyafar na titit ana veya sabuw masaw bowayah hi’itin taiyuwih himare hiyabuna sawar hio, ‘Iti i masaw matuwan natun enan, gewasin i boro tanarab namorob, saise iti sawar boro it ninowat.’
15 Ba nori i lapo ba naten tara kui me atung hamatie ren.” Be Iesu e rangatato, “Ga katun terena kuin gerep e ga kato aha turu katun u omi teka?
15 Basit orot natun hibai hirab masaw ana fur ufunane hitaiy re hi’asabun morob.’” Naatu Jesu sabuw ibatiyih eo, “Iti orot masaw matuwan nanan sabuw masaw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?
16 Nonei e la nama romana ba te mi atung hamate rena u katun teka, ba nonei te hala mena nei romana a kuin gerep teka turu katunun taratarakap u niga.” Ba poata ti hengo nia u katun a ka teka ba nori e poier, “U katun e gi ma tatei kato homi uai teka!”
16 I boro sabuw nabow narouw hinamorob, naatu masaw i boro nab sabuw afa nitih hinakaif hinama.” Iti na’at eo sabuw hinonowar hio, “Iti na’at i men namatar!”
17 Be Iesu e ruto uana i taren me poiena, “Ga limiu go hakats niam u ranga turu Buk u Goagono te kato here nanei lia a hatu. E kato uana,
17 Baise Jesu nuw sabuw itih sawar, basit eo, “Buk Atamaninamaim hikikirum anayabin i kwaso’ob.
18 U katun hoboto te tsia roa tara hatu teka e taptapeko riou romana. Kaba te konena romana a hatu teka ta katun, ba nonei te kono bulbul here nanoien u koahu.”
18 Imih sabuw iyab iti kabay afe’en hinare nararabih boro hina taweyaweyar, baise iti kabay i tafah nare nararabih boro hinimusumus.
19 Bu tson hihatuts turu Lo nu pris pan e ngilin pile kap hamanasa ner e Iesu, taraha nori i atei sil e Iesu e saka merien u haharoei teka, kaba nori i matoutir u katun.
19 Ofafar bai’obaiyenayah naatu firis ukwarih hikok Jesu nati ana veya’amaim hitab hitafatum, anayabin ana oroubon eo naniyan hibaib i iuwih, baise sabuw isah hibir.
20 Ba nori i tara kap naten. Ba nori e hol rer u katun u gamogamo me hala rari men te gi mi tara kakap menien. U katun teka i gamo ba te katoer u rangrangata u para tere Iesu. Nori i ngil e Iesu e ga kato tu ranga tu omi te gi kot meien na te gi hala menien tara nitagala tere Gamman.
20 Imih hin sabuw afa hitobon, hiyafarih ana itinin sabuw gewasih na’atube hina Jesu hibabatiy abitur tao na’at, saise Jew sabuw hitab Roman gawan hititin baimakiy titin isan ana ef hinuwet.
21 Ba nori i rangatse ten me poier, “Tson Hihatuts, alam e atei silem alö a katun a mana. Alö e roron hihatuts hamana nem a maroro tere Sunahan, taraha alö e mamala hakats silemi a nikapan turu katun.
21 Basit iti oro’orot hina Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob abisa o sabuw kubi’obaiyih i tur anababatun naatu ana efamaim kuo, naatu o i men sabuw ufuhine ku’i’itinimih, baise o i anababatun God ana efamaim sabuw kubi’obaiyih.
22 Alö go ranga mera molam, e niga hasina turu Lo i tarara te gi takis u ra tere Gamman Pan e Sisa, tsi e moa?”
22 Imih kuo anowar, Rome Ana Aiwob isan kabay tabibaiyan i ata ofafar ta’a’astu’ub ai en?”
23 — ausente —
23 Baise Jesu hai baifuwen itin, naatu iuwih eo,
24 — ausente —
24 “Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hitin basit ibatiyih, “Iti kabay wanawanan i yait ana yumat naatu wabin tema’am?” Hiya’afut hio, “Caesar.”
25 Be Iesu e poieto, “Bara, halemi e Sisa a man ka i tanen, ba te hala hasemi e Sunahan a man ka i tanen.”
25 Jesu iuwih eo, “Caesar nowan Caesar kwanitin naatu God nowan God kwanitin.”
26 Nori i ma antunan kot mei e Iesu tu toa tu ranga tu omi teka i matar u katun, ba nori e hahalongolor me asingoto ner te ranga palis haniga uen.
26 Fatumin isan hai tur hibogaigiwas hina hibikubibiruw sabuw nahimaim iyafutih gewas hai kasiy ra’at, naatu men abisa hisinaf.
27 Bu palair u Sadiusi i la uamato tere Iesu. Nori a pal katun ti poei e moa ta tou taktakei pouts tara tou mate.
27 Nati’imaim Sadducee orot afa morob ufunamaim yawas maiye isan men tibitumatum i hina Jesu hibatiy,
28 Ba nori i poieto tere Iesu, “Tson Hihatuts, e Moses e koloto meni a lo teka i manasa: ‘Te ga mate ba meni a tson a tahol i tanen ba te moana ta pien, e toulanen e tatei tölena a amoba ba nori te hatuhaner ta pien te ngö rari romana a solona tson te mate.’
28 “Bai’obaiyenayan, Moses ofafar ta aki isai iti na’atube kirum, orot natabin nama’am aurin kek en namorob, kwafur i boro nati tain ni’awan, saise kek hinatufuw orot murubin efanin.
29 Bara. Tara toa poata a elahit u mun toulana i ka. Ba hamua e hitöluna, me matena ba te moana ta pien.
29 Imih, marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu aurin kek en morob.
30 Ba hatut e töleto a tahol a amoba me na mate hasina ba te moana ta pien.
30 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’awan, i auman kek en morob.
31 Te kato has uen i iesana tara helapisa na turu munmun toulana hoboto teka. Nori i mate hoboto ba te moar ta pien.
31 Naatu orot baitounin kwafur i’awan, kek en morob naatu orot ufi’uf kwafur hibi’awan kek en etei himorob in sawar.
32 Ba i murimuri ba tahol te mate hasina.
32 Basit uftoro’ot kwafur babin morob.
33 Ga tara poata te takei pouts ria romana u katun tara tou mate i taren ba te luer a tuanreiren, ga tahol teka e tahol uana romana teresi? Taraha, a elahit hoboto ti töle ien.”
33 Imih morobone hinayawas maiye hinamimisir ana veya, iti babin boro yait ni’awan, anayabin orot ain uf nah seven etei iti babin ta’imon hi’awan?”
34 Be Iesu e ranga palis ranen, “A pal tson na tohaliou e hitölur tara poata i tarara i romana.
34 Jesu iyafutih eo, “Orot babin iti tafaramamaim tema’am ana veya i tetatabin.
35 Kaba pal tson na tohaliou te rangeir e Sunahan te tatei takei poutsur romana ba te ka mer u tuanrei tara poata i murimuri, nori e ma tatei hitölri.
35 Baise sabuw iyab gewasih nati efan gewasinamaim ma isan hirurubih naatu morobone misir maiye isan hirurubinih i morobone hinamimisir maiye boro men hinatabin.
36 Nori e hereri romana u angelo ne ma tatei mate lelri. Nori a galapien tere Sunahan, taraha nori e hatakei raria romana tara tou mate.
36 I boro tounamatar na’atube hinama naatu men hinamorob. Nati sabuw i God natunatun na’atube hinama, anayabin morobone himisir maiye.
37 Ne Moses e haruto haniga korun te takei pouts uar u katun ti mate ba te toatoar. Turu ranga turu Buk u Goagono te hatei nena a tsi roei te kulupu, e Moses e rangein a Tsunono me ngö neien, ‘A Sunahan tere Abraham, na Sunahan tere Aisak, na Sunahan tere Jekop.’
37 Moses bebeyan ebi’obaiyit i turobe, morobone boro hinamisir maiye anayabin buk wanawanan wairaf toto’ab isan kirum. Nati’imaim Moses Regah isan eo, ‘O i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’
38 A ka teka e ranga nena nonei a Sunahan turu katun te toatoar. E ma Sunahan uanei turu katun u mate. Taraha, i matane Sunahan, u katun hoboto e toatoa noar.”
38 Imih iti God i ma’ama wanatowan ana God, men murubih hai Godamih. Sabuw iyab i wanawananamaim tema’am i yawasih.”
39 Bu palair u tson hihatuts turu Lo e ranga palisir me poier, “U raranga palis u niga, o Tson Hihatuts!”
39 Ofafar bai’obaiyenayah afa nati’imaim hima hinonowar himisir hio, “Anababatun turamaim iyafutih bai’obaiyenayan!”
40 Nori i ranga u teka, taraha nori i raman rangata leli e Iesu tu rangrangata.
40 Nati ufunamaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.
41 Be Iesu e poieto i taren, “Taraha te poe mena nei u Buk u Goagono e Mesaia a hatutubunei romana tere Devit a King?
41 Imaibo Jesu ibatiyih eo, “Aisim sabuw teo Roubinenayan orot i boro aiwob orot David ana rara’ane natufuw?
42 — ausente —
42 Anayabin David akisin iti na’atube eorereb Buk Atamanin wabin Psalm imaim kirum,
43 — ausente —
43 Ina ma’am ayu boro a rakit sabuw
44 E Devit e ngöei a katun teka ‘A Tsunono.’ Gime te mar hatubuna uana e Mesaia tere Devit?” Kaba e moa ta katun te ga ranga palis.
44 David Roubinenayan orot isan i ana Regah rouw eo, naatu mi’itube’emih Roubinenayan i boro David ana rara’ane nan natufuw?”
45 — ausente —
45 Jesu eo sabuw hima hinonowar auman, ana bai’ufununayah iuwih eo,
46 — ausente —
46 “Mata to niwa’an Ofafar Bai’obaiyenayah hinanan kwanahaiwih, anayabin i hai kok faifuw manih hina’osen hinabat hinaremor, ahar hai efanamaim sabuw hina’itih hai merar hinay hinakakafiyih, naatu Kou’ay Bar wanawanan efan gewasih hinabow hinamare hinama, na’atube hiyuw ana veya efan gewasih hinabow saise sabuw hai merar hinay.
47 Nori e roron katoer u singon lotu u ngahangaha turu rung tun, ba te lu tsipon beri a peisaren a man ka turu amoba. Ba nori te luer romana a nihahuna a omi koru.”
47 Kwafur baibin hai sawar boro asir hinabow kwanekwan, yoyoban manimanih hinayoyoban, nati sabuw hai baimakiy i boro kakafin anababatun hinab.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.