João 4

U BULUNGANA U NIGA (HLA) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 U Parisi i hengoin u katunun tsitsilo tere Iesu i para balein u katunun tsitsilo tere Jon, na i hengo hasin u katunun tsitsilo tere Iesu i baptaisir u katun u para. (
1 Pharisee hinowar Jesu i bigegesairih naatu John natabir ana bai’ufununayah moumurih na’in bapataito ebitih,
2 E Iesu e ma baptaisri u katun, u katunun tsitsilo i tanen lasi ti baptais ren.)
2 turobe iti i men Jesu bapataito ebitih, baise i ana bai’ufununayah.
3 Poata e Iesu e atei sil ti hengo meni u Parisi u ranga teka, ba nonei e toan la ba nena a provins i Judia me la pouts uana tara provins i Galili.
3 Anamaramaim Jesu, i Judea ihamiy naatu matabir maiye in Galilee.
4 E la u i Galili ba te silana tara maroro te butuna i gusuna provins i Sameria.
4 Boun ana remoramaim i boro Samaria wanawanan narun nan.
5 Ba nonei e na tukuna tara toa taun i Sameria te ngöeri Saikar. A taun teka e sukusukuna tara makumun tsikitsiki te halei e Jekop a pien i tanen e Josep i iomin koru.
5 Imih i Samaria bar merar wabin Sychar tit, Jacob ana me kamar i natun Joseph bitin i sisibinamaim.
6 A kioun ramun te hakahoin e Jekop i manasa e ka noa has. E Iesu e gegesi koru mei a nilala a ngahangaha i tanen, ba nonei te na gumuna i rehina a kioun ramun tara pal soasa.
6 Jacob ana harew karakar i nati’imaim, naatu Jesu ef nan hahar, karakar sisibin mara’at ma. Nati i ouyit.
7 — ausente —
7 Samaria babin harew huninamih nan anamaramaim, Jesu babin isan eo, “Karam harew ititu atatom?Jesus Samaritan babin hairi tibidudur|alt="Jesus talking to Samaritan woman" src="CN01674B.TIF" size="col" loc="Jhn 4.7" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="4.7"
8 — ausente —
8 I ana bai’ufununayah hin bar merar bay tobonamih.
9 Ba tahol e asingoto koruna me poiena i tanen, “Alö e rangata nem ta tsi ramun i tar? Ga lö a Jiu na lia a taholuna i Sameria!” (Nonei e mar ranga u teka, taraha u Jiu i ma ngilri a tei Sameria. Nu Jiu e ma ua has ria tara kan uaua turu Sameria.)
9 Samaria babin Jesu isan eo, “O i Jew naatu ayu i Samaria babin. Mi’itube ayu isou harewamih kufefefeyan?” (Jew hai naukwat, o hai kerowas boro men Samaria bairi hinafaram hinaa hinatom.)
10 Be Iesu e ranga palise nen, “Alö e ma atei silemi a ka a niga te ngilin hala nanoi lö e Sunahan. Na lö e ma atei sil noa hase milia. Sanena te go atei sil meni lö alia, alö sane rangata nem ta tsi ramun i tar, ba lia te hale goi lö u ramununa tara nitoatoa!”
10 Jesu, babin isan iya’afut eo, “O God ana siwar itasoso’ob na’at yait o isa harew tomamih efefeyan, o boro itibatiy i boro yawas ana harew tit itatom”.
11 Ba tahol e poiena i tanen, “Kaba lö e moa ta kan osul na ta lohiana, na kioun ramun teka e tsiruku koruna. Ime te lue moa lö u ramununa tara nitoatoa teka?
11 Babin eo, “Aro, o taratarfuruwen men ibai ina naatu karakar ana sou i manin na’in ra’iy in. Karakar menatanamaim boro iti yawas ana harew inab?
12 Alö e pan bala nem e tuburara e Jekop? Nonei e hala rilam a kioun ramun teka, na nonei na galapien i tanen nu sipsip nu bulumakau i tanen i uaua hobotoia tara kioun ramun teka.”
12 Iti karakar i aki agir Jacob kair imaim ma tomatom, naatu ana haru ana for ouman. Iti karakar aki iti. O taiyuw ku’o’o, o Jacob inatabir?
13 Be Iesu e ranga palis menen, “A katun te ueie nou u ramun teka e na maka lel nou.
13 Jesu iya’afut eo, “Orot babin etei iti harew natomatom boro sikan namamah maiye,
14 Kaba a katun te ueie nou u ramun te hala nagou lia e ma tatei maka lel noi. Taraha, u ramun te hale goien lia e here noi a kioun ramun i iogana i tanen, ba nonei te bututu nitoa mena a nitoatoa te ka nitoana.”
14 baise yait ayu harew anitin natomatom boro men sikan namamah. Naatu harew nati ayu anabitin boro wanawananamaim harew buruburur namatar. Naatu yawas’anaharew imaim na’in nitin, naatu yawas wanatowan nab.
15 Ba tahol e poieto, “Alö go hale mei lia nonei u ramun teka ba lia te ma tatei maka lel goi, na lia go ma tatei la halehana uamei teka te go mi osul ramun u.”
15 Babin Jesu isan eo,” Aro, harew nati ayu kwiti saise ayu men sikou namamaa nan naatu men mar etei iti’imaim harew huninamih anan.”
16 Be Iesu e poieto i tanen, “Alö go na ngöema a tson i tamulö ba limiu te la pouts uamuma i teka.”
16 Jesu babin iu, “Kwen ku’af aaw isan naatu kumatabir kuna.”
17 Ba tahol e poiena i tanen, “Alia e moa ta tson.” Be Iesu e poiena, “Alö e ranga hamanam te poe mena milö alö e moa ta tson.
17 Babin iya’afut eo, “Ayu aawu en.” Jesu eo,” O aaw en ku’o’o i turobe.”
18 Alö u hitöl hakapa mei a elalima tson, na tson te ka gono memu lö tara poata teka e ma tson hamana uanei i tamulö. Alö e ranga hamanam.”
18 Anababatun, o oro’orot etei five, i aa’awanen naatu orot iti boun airi kwama’am i men o aawamih. Abistan iti boun i’o’o i turobe.”
19 Ba tahol e asingoto koruna me poiena, “Ii, alö banei a propet?
19 Babin eo, “Aro, ayu ai’iti, o i dinab orot.”
20 U tubumulam i lotu tere Sunahan turu pokus te ka nama ili.* Kaba alimiu u Jiu te poemiu a barebana e gi lotuia i Jerusalem.”
20 “Aki ai a’agir iti oyawemaim hikwakwafir, baise kwa Jew kwa’o’o kwafiren efan i Jerusalemamaim tanakwafir.”
21 Be Iesu e poiena i tanen, “Hengo tala. A poata te la nama bu katun te ma lotu uaroi tere Sunahan turu pokus puku teka tsi i Jerusalem puku. E moa.
21 Jesu eorereb eo, “Babin ayu initutumu, veya i enan anamaramaim kwa boro men Tamat no oyawemaim o Jerusalemamaim kwanakwafir.
22 Alimiu e ma atei silemi aha te lotu uami limiu. Kaba alam e atei silem a ka te lotu uamu lam. Taraha, a katun te lu pouts mera nei u katun tere Sunahan e butu sila nama turu Jiu.
22 Kwa Samaria men kwaso’ob abistan kwakwakwafir, aki aso’ob abistan a kwakwafir, anayabin yawas i Jew sabuw biyahine na.
23 I romana na i murimuri has a katun te ngil hamanena e Sunahan e lotu uanou i tanen i torinen ba te lotu hamanana. E Sunahan e sakiena a mar katun teka te go lotu u i tanen.
23 Veya i enan naatu natitaka anamaramaim anababatun kwafirenayah boro Regah turobe naatu Anuninamaim hinakwafir, naatu kwafirinayah iti na’atube i boun Regah enunuwet.
24 E Sunahan u Namnamei, na katun te lotu uana i tanen e go lotu hamana i torinen.”
24 God i Anunin, naatu i ana kwafirenayah i turobe naatu Anuninamaim hinakwafir.”
25 Ba tahol e poiena i tanen, “Alia e atei silegu e Mesaia e la nama romana, a katun te ngöeri e Kristo. Poata te butu nen romana ba nonei te hatei ranoi ra a mamana ka hoboto.”
25 Babin eo, “Ayu nati Roubininenayan i aso’ob (Keriso terarouw) i enan. I nanan ana veya i boro sawar etei it isat nakubuna.”
26 Be Iesu e poieto, “Alia nonei e Mesaia te ranga gono mego lö.”
26 Imaibo Jesu eorereb eo, “Ayu i yait? Ayu yait airit ta’o’o.”
27 Nonei a poata teka bu katunun tsitsilo tere Iesu te tuku poutsur, ba nori i asingoto koru neto te ranga gono menai e Iesu a tahol. Kaba nori i ma rangats ien, “Aha te ranga gono sil memi lö a tahol teka, na ha te ranga nemi limiu?” E moa. Nori i ma rangata uai teka.
27 Jesu eo oumatan, ana bai’ufununayah himatabir hina hitit naatu Jesu babin hairi hibidudur hi’itih hi’ororsa’ir. Baise men yait ta kok babin tibatiy, o Jesu hitibatiy, “Anayabin aisimamih babin airi kwabidudur?”
28 — ausente —
28 Naatu babin ana harew hunihun ihamiy, i matabir in bar merar tit naatu sabuw nati’imaim hima’am hai tur eo’wen,
29 — ausente —
29 Kwana tan orot kwa’itin, sawar abistanawat asisinaf etei’imak au tur eowen. Ta’itin i Roubinineyan wariten?”
30 Ba barebana e la ba nerima a taun ba te la uarima tere Iesu.
30 Naatu bar merar hihamiy naatu sabuw etei ef hinuwet hin Jesu biyan hitit.
31 Nonei tara poata teka u katunun tsitsilo i tahulei e Iesu te ga nou menien a tsi kannou.
31 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah hi’o, “Bai’obaiyenayan bay ta ku’aan ya kurutan!”
32 Be Iesu e poieto i taren, “E moa. Alia e ka megu a tsi kannou te ma atei sile milimiu.”
32 Baise i isah eo, “Ayu au bay menamaim ana’ani’aan kwa men kafa’imo kwaso’ob.”
33 Bu katunun tsitsilo i tanen e hiarangarangatar me poier, “Ta katun toum e hale lale ien ta tsi kannou?”
33 Imih bai’ufununayah taiyuwih hima hi’o, “Ta’itin sabuw afa bay hibow hina hitin eaa wariten?”
34 Be Iesu e ranga hakopisina, “A kannou a niga i tar e kato uana teka: alia e kato begu u ngil tere Sunahan te haleie molia, ba lia te hakape gou a toukui i tanen. A ka teka e here nei a kannou i tar.
34 Jesu eo, “Ayu au bay, i yait ayu biyafaru i anakok anabosiyasiyar anasinaf naatu bowabow ayu bitu i anabow anisawar.
35 “Alimiu e poiemiu, ‘A tohats — tsihau patu ba kannou te tangoho nou.’ Na lia e hatei rago limiu, a kannou te tangohona e here nei a katun a para te katsin hamana uar i tar. Alimiu go tara sei uam tara man kui. Nori i tangoho hakapa.
35 Kwa iti na’atube kwa’o’o, ’Sumar kwafe’en o tafanamaim aki boro anafour’. Baise a tur ao’owen, Kwa matatoniwa’an me kwana’itin gewas naatu bay iyamur sawar fourin isan ana veya tit.
36 — ausente —
36 Boun auman fourayan boro hibaiyan ana kabay nab, naatu bay four eya’ay ma’ama wanatowan isan, imih ta’itin tanumayan naatu fourayan i hairi auta’imon hiniyasisir.
37 — ausente —
37 Abistan hi’o’o i turobe, “Orot ta’imon etatanum naatu orot ta’imon efafour”.
38 Alia e hala sil ragoi limiu te go na gono mera mumei limiu u katun te katsin hamana uar i tar. A palair u katun i hala mam rien u ranga tere Sunahan, na limiu e na kato halesalemiu u ranga tere Sunahan te gi tatei hamana haniga uen.”
38 “Efan men imaim ima ibowabow, ayu aiyafari kwenan inafouramih naatu i hai fairamaim hibowabow o nonowatin inafour inaa’amih”.
39 A tei Sameria a para tara taun teka i hamanaia tere Iesu, taraha nonei a tahol e poe hakapi, “Nonei e hatei namei lia a mamana ka hoboto tu kati lia i manasa.”
39 Samaria moumurih maiyow nati bar merar Jesu hitumitum anayabin babin ana turamaim, “I ayu au sinaf etei eo anowar”.
40 Bu Sameria e mi butu ria tere Iesu me rangatse ren te go kaka gono mam merien. Ba nonei te ka gono mera nen turu huol u lan.
40 Imih anamaramaim Samaria sabuw hina Jesu biyan hititit, hifefeyan bairi ma isan, imih veya rou’ab bairi hima.
41 Ba palabir u katun u para i hamanaia tere Iesu ti hengo menien u ranga i tanen.
41 Sabuw moumurin maiyow hitumatum anayabin i ana turamaim,
42 Ba nori e hateier nonei a tahol, “Alam u tanian hamana u tere Iesu tu hengo meni lam u ranga i tamulö. Kaba alam e hamana koru talam, taraha alam peisa has tu hengoe ien, ba lam te atei sil talem nonei koru a katun te hala sile mei e Sunahan te go lu ba menien u markato u omi turu katun i puta.”
42 naatu babin isan hi’o, “Aki bounabo abitumatum, men babin i’o isan, baise abistan tur eo’o aki taiyuwika taini anowar”.
43 — ausente —
43 Veya rou’ab sasawar ufunamaim Jesu efan nati ihamiy, naatu au Galilee na’at misir in.
44 — ausente —
44 Anayabin i taiyuwin isan eorereb eo, “Dinab orot taiyuwin ana tafaram sabuw isan men tekakakaf”.
45 Kaba poata te tuku ien i Galili ba barebana e sasala meren, taraha nori i la hasi u tara kannouna turu Paska turu Jiu i Jerusalem, na nori i ruto hakapi u mirakul hoboto te kate ien tara poata tara kannou.
45 Imih anamaramaim na Galilee titit, sabuw ana merar hiyi hibai. Anayabin hin Jerusalem Tar Nowaten Hiyuw aa isan hiruru’ay, nati’imaim sawar abistanawat sinaf hi’i’itin isan.
46 Be Iesu e tuku poutsta i Kena, a taun i Galili te palis menien u ramun tara wain. Na toa tson tara gamman e kaia i Kapeneam, na pien tson i tanen e ka mei a nimate pan.
46 Naatu matabir maiye in Canna tit, nati Canna i Galilee wanawanan, imaim harew botabir wine mamatar. Naatu nati’imaim gawan ana orot ukwarin natun sawow Capernaumamaim inu’in.
47 Nonei e hengoen e Iesu e la ba nema i Judia me tukuna i Galili, ba nonei e la uana tere Iesu me tahule nen te ga la uen i Kapeneam ba te na kato haniga poutsena a pien i tanen, taraha nonei e katsin mate.
47 Jesu Judea’ane na Galilee tit ma’am ana tur na nowar. Misir in biyan tit ana tur eowen naatu ifefeyan i tare tan natun sawow inu’in tiyawas i kafa’imo namorob.
48 Be Iesu e poiena, “Te ma tare mia limiu a mirakul a para i tar, alimiu toum e ma hamana koru moi.”
48 Jesu sabuw iuwih, “Kwa sabuw ina’inan naatu baifofofor kwana’itah, baise boro men kwanitumatum.”
49 Ba tson tara gamman e ranga hatatagina me poiena, “A tsi tsunono, la boroboroma. A tsi pien i tar e namos matena.”
49 Gawan ana orot ukwarin Jesu isan eo, “Aro, inare tananabo au kek namorob.”
50 Be Iesu e poieto i tanen, “Kopis pouts talala i han. A pien i tamulö e toatoana ne niga poutsuna.” Ba nonei a tson teka e hamanena u ranga tere Iesu ba te la pouts uana i han i tanen.
50 Jesu orot isan eo, “Kwen! O a kek yawas ema’am!” Orot itumatum abistan Jesu tur isan eo naatu ana ef rura’ah in.
51 Poata te la noa ien i maroro, bu katunun kui i tanen e hitupali meren me poier, “A pien i tamulö e niga poutsuna.”
51 I ra’iy inan efamaim ana akir orot bairi hitar naatu ana tur hi’owen, “O a kek i yawas ema’am
52 Ba nonei e rangata ranen, “Saha poata te hapitan niga pouts ien?” Ba nori e poier, “U lolanga i tanen e kapaia tara pal 1 kilok i nolaha.”
52 Naatu ibatiyih, Veya abistanamaim au kek yawas?” Naatu i hiya’afut hi’o, “Fai ouyit one korok na’atube imaim sawow ihamiy”.
53 Ba tson e atei sil talena nonei a toa poata talasi te rangaia e Iesu, “A pien i tamulö e toatoana ne niga poutsuna.” Ba nonei a tson na hun barebana hoboto i tanen i hamana uato tere Iesu.
53 Naatu imaibo tamah not nati ana veya Jesu eo, “O a kek i boro nayawas.” Imih nati ana baremaim hima’am etei hitumatum.
54 Nonei a hahuoluna a mirakul te kato e Iesu tara provins i Galili i murina te la ba namen i Judia.
54 Iti ina’inan bairu’abin men tesinaf emamatar Jesu sinaf matar, no Judea’ane na au Galilee inan ufunamaim.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.