Mateus 9

Tũpa Ñehengagüer (GYRNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ipare Jesús oha carite pɨpe osasa iri ɨpa rovai oso güecua Capernaum ve.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Aheve, ava ndoguatai vahe omboyovai seraso imbaheasɨ vahe rɨru pɨpe yuvɨreco chupe. Ahe oicuase co ava yuvɨrecoi vahe oyese yeroya, aipo ehi imbaheasɨ vahe upe:
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 “¡Co mbɨa oyemboɨvate ai tẽi vahe, Tũpa ñehe nungar pɨpe tẽi oñehe!” ehi Moisés porocuaita rese oporombohe vahe yuvɨreco chupe.
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 Jesús rumo oicua ipɨhañemoñetasa, sese aipo ehi chupe:
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 ¿Uma rupi vo ñehesa ndayavaimi catu: ‘Nde angaipa rese che ñero ndeu’ hesa pĩha, anise, ‘Epũha, eguata’ hesa tie?
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 Tapeicua ru che, Ava Rɨquehɨr, areco mborerecuasa co ɨvɨ pɨpe ava angaipa upe che ñero ãgua —ehi.
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 Ahese opũha voi, oso güẽtave.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 “¡Too! ¿Mara ehi rutei vo?” ehi ava rehɨi yuvɨreco imboeteisave. “Esepia, ahe niha ombou opĩratasa ava upe” ehi yuvɨreco chupe.
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 Ichui osose Jesús, che repia, che Roma pendar mborerecuar guasu upe guarepochi rerocuasa mesave che rẽise. Ipare aipo ehi cheu:
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 Ahe arɨ pɨpeve Jesús güemimbohe reseve yuvɨroique che rẽtave. Ambocaru setá ambuae ava guarepochi Roma pendar mborerecuar guasu upe monuhasar reseve, ava angaipa viyar yuvɨrecoi vahe reseve avei.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 Co nungar repiase, fariseo oporandu semimbohe upe yuvɨreco:
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 Jesús rumo, osenduse oyesendar ñehesa, aipo ehi:
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 Peyapɨsaca icuachiaprɨ aracahendar aipo ehi vahe rese: ‘Poroparaɨsuerecosa aipota; ndaipotai mbahe cheu serocuavẽheprɨ tẽi’ ehi. Esepia, ndayui ava seco catuprɨ vahe reca, ẽgüe ehi rumo ayu ava angaipa viyar reca —ehi Jesús ava eta upe.
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 Ipare Juan Oporoãpiramo vahe rupindar yugüeru oporandu Jesús upe:
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 Ahe rumo omboyevɨ ahe ava upe:
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 “Ndipoi chietera revo que ava oturucuar cuacua oyapete vahe turucuar ipɨasu vahe pɨpe. Esepia niha, yapetesa ipɨasu vahe oichohoño turucuar cuacua imondoro. Ichorosa evocoiyase tuvicha catu-catuño ité.
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Iyavei ndiyai ava uva rɨcuer pɨasu oyapocatu sɨru mbahe pirer cuacua vahe pɨpe. Ẽgüe ehise, mbahe pirer opura viña, ocañɨ tẽira, uva rɨcuer avei evocoiyase ocañɨ tẽi aveira viña no. Acoi uva rɨcuer ipɨasu vahe mbahe pirer ipɨasu vahe pɨpe yapocatuprɨ rumo oyoya ndoyemomarai yuvɨreco” ehi.
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Jesús oporombohe vɨteseve, ou mborerecuar oñenopɨha sovai aipo ehi chupe:
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 “Avɨye” ehi. Evocoiyase opũha yuvɨraso güemimbohe reseve supi.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 Ahe pɨpeve cuña doce aravɨter rupi suvɨ ndopai vahe opoco saquɨcuei cotɨ iturucuar popɨ rese.
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 Esepia, ahe aipo ehi opɨha pɨpe: “Yepe que iturucuar popɨ resemi tẽi apocora, acuerara rumo” ehi.
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 Jesús evocoiyase oyemboyere cuña rese aipo ehi chupe:
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 Oyepotase Jesús mborerecuar rẽtave, osepia omimbɨ vahe iyemoingatupase omano vahe tɨ̃ ãgua, ava yaseho atɨse avei no.
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 Ahese aipo ehi ava oyaseho vahe upe:
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 Ichui opa ava omose, ahese oique oɨ pɨpe oipopɨsɨ cuñatai. Evocoiyase ahe oñarapuha voi.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Co sembiapo evocoiyase oyandupa voi opacatu tecua rupi yuvɨreco.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 Acoi osẽse evocoi oɨ sui Jesús, ahese ñuvɨrío ndasesapɨsoi vahe osaquɨcue moña, osapucai yuvɨreco chupe aipo ehi:
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 Oɨ pɨpe seiquese, oyemboya ndasesapɨsoi vahe yuvɨreco sese. Ahese Jesús oporandu chupe:
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 Aipo oyeupe hese, opoco sesa rese, aipo ehi chupe:
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 Aipo ihe ramoseve osareco tuprɨ voi yuvɨreco. Ipare,
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 Ahe rumo ichui oyepepɨ pare, yuvɨraso opacatu tecua rupi, “Jesús ore mbogüera” ehi-ehiño ité yuvɨreco.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 Ichɨrɨ ramoseve rumo, ambuae ava vɨroyepota ava niñehengatui vahe caruguar rerecosar Jesús upe yuvɨreco.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 Ichui omosese caruguar, iñehengatu cute. Sepiase opacatu ava,
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 Fariseo eta rumo aipo ehiño yuvɨreco:
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 Ichui opacatu tecua rupi Jesús oguata oporombohe tũparo yacatu. Omombehu tecovesa avɨye vahe Vu mborerecuasa resendar iyavei oporombogüera opacatu-catu tẽi mbaherasɨsa sui avei no.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Osepiase ava rehɨi, oiparaɨsuereco yuvɨreco. Esepia, ahe oñemosaño tẽi mbahe rasɨcuer pãhuve inungar ovesa ndovɨrecoi vahe guãrosar yuvɨreco
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 Evocoiyase aipo ehi güemimbohe upe:
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 Sese peporandu mbahe mitɨ Yar upe, ahe tomondo ava imonuha ãgua —ehi güemimbohe eta upe.
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.