Lucas 8

Guahibo NT (GUH_WBT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Simón pijabota Jesús penanabanicujinae, najetaruca pinijitomaranëjava, tsiquiritomaraxijava ata. Tsipaebanajetaruca pacuenia Dioso pijajivi evetsijitsia. Jesús, pijajivi doce ponëbeje, apóstolevi, yajavanajetaruca.
1 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah nah 12 bairi hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan Tur Gewasin binan hiremor.
2 Jesús yajavanajetaruca petiriavinua, papetiriavi dovathi vecuacapitsapa yajuvënëvi. Papetiriavi ata piavitanejavavecua Jesús jamatejemaya exana yajuvënëvi, Jesús yajavanajetaruca. Bajarapapetiriaviyajuvënëva, caeva pevënë María, Magdala tomarapijiva. Bajarapova Jesús vecuacapitsapa siete ponëbeje dovathivi. Bajarapadovathivi Jesús pevecuacapitsapaecujinae, María pënaponatsi.
2 Hinan wanawanahimaim, i baibin afa sawow yumatah ta ta hibow hima’am, naatu demon kakafih hitar gubih hima’am Jesu biyawasih auman bairi hin. Mary wabin ta Magdalin biyanamaim demon seven Jesu nunih hititit auman bairi hin.
3 Itsava pevënë Juana, Cuzavënënë pijava. Bajaraponë Cuzavënënë, nacuaevetsinë Herodes pijajivitonë. Itsava pevënë Susana. Bajarapapetiriavi pematatsënëa, itsapetiriavi, ayaibitsaëto, yajavanajetaruca Jesús. Bajarapapetiriavi pexainaepalatayajuvënëjava, rajuta Jesúsjavabelia. Nexata xuaxi Jesús pijajivi barënamatavenona pebarëcomuatsinexa bajarapapalatata.
3 Naatu Herod ana bowayan orot ukwarin wabin Chuza i aawan Joanna, Susanna, naatu baibin afa auman bairi hin. Naatu iti baibin hai kabayamaim Jesu ana bai’ufununayah bairi hibaisih hai bowabow wanawananamaim.
4 Jivi naropoba tomaranëjavaverena. Pata Jesúsjavaberena petaenexatsi. Itsa baja ayaibitsaëtoxaneto nacaetuata Jesúsjavaberena, nexata Jesús livaisi tsipaeba peubinë pelivaisicuenia. Jesús jumaitsi mapacueniaje:
4 Sabuw rou’ay gagamin maiyow bar awan ta ta’ane hinan tafaram awan karatan, naatu Jesu oroubonamaim sabuw iuwih eo,
5 —Peubinë pona pabiabelia peubinexa. Nexata itsa pata pabita, peubixu pexucayajabajarabicuenia ubanajetaruca. Nexata itsaxu othopa pabi tuatuajëjava penajetarucaenamutojumata. Bajarapaxu jivi taxunanonoba. Nexata bajarapaxumi juvinejeva baratsui xane.
5 “Ana veya ta orot ana ub tanumamih bow in ana me bifufubiy yanamaim tit, naatu ana ub ta ta asi’asiy ana veya ub afa i ef yanamaim hire, sabuw hina tafan hibat hiwas tatanen hin, naatu mamu hire hibow hi’aa.
6 Itsaxu pijinia othopa ibopananëjumata, itsajota bitso ira apo aitayaë. Nexata bajarapaxu juvi ata, tsaquenapona. Tsipaji ira tseva.
6 Ub afa i to yanamaim hire, baise hikuboubunih hiyey ana maramaim veya re rarih etei himorob, anayabin me owasasin.
7 Itsaxu pijinia othopa xanëebacabomijavata. Nexata peubixu xanëebotonë caecuenia itsa yajavajuva, bitso xanëebotonë matacënënatsi peubijavami.
7 Ub afa i kokor ro’oh wanawanahimaim hire, naatu hikuboubunih bairi hiyen, baise kokor hiyen sasa hai fafa’amaim ub gewasih hirouw.
8 Itsaxu pijinia othopa pexaniairata. Bajarapaxu itsa juva, vitsaba. Nexata xaniavaetsia nacuaita. Itsabotonë capitsapa cien paxutoyobeje ata, jai Jesús jivi ayaibitsaëtoxanetojavabelia. Itsa Jesús tsipaeba bajarapalivaisi, pinijijumeta jumaitsi: —Pajivi jamatabëjumeyapëtane patacatsipaebilivaisi, nenamuxunaevetsi xaniavaetsia, jai Jesús bajarapalivaisi petsipaebivijavabelia.
8 Naatu ub afa i me gewasin yanamaim hire, hikuboubunih hiyen gewas hiw ai ta’ita’imon afe’eh ro’oro’oh etei 100 na’atube hiya.” Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “O yait tain nama’am na’at iti tur inanowar.”
9 Nexata Jesús pijajivi yanijobatsi. Jesús pijajivi jumaitsi Jesúsjavabelia: —Palivaisi jivijavabelia tsipaebame peubinë pelivaisicuenia, pajamatabëcuene xaina, patayapëtaenexa panetsipaebare, jai Jesús pijajivi Jesúsjavabelia.
9 Jesu ana bai’ufununayah hikok oroubon anayabin so’ob isan hina hibatiy.
10 Jesús nexata jumaitsi pijajivijavabelia: —Paxamë rabaja xaniavaetsia Dioso pacayapëtaeyaexana Dioso papijajivimë papecaevetsijava. Bajarapacuene abaxë daxitajivi apo yapëtae. Bajaraxuata bajarapamonae itsa tsipaebajë livaisi, ëcomparacióncuenia tsipaebaponajë. Nexata bajarapamonae tae ata Dioso pesaëta pinijicuene taexanaejava, itsiata apo yapëtae pajamatabëcuene yabara exanajë pinijicuene taexanaejava. Namuxunaevetsi ata tatsipaebilivaisi, itsiata apo jumeyapëtae pajamatabëcuene xaina tatsipaebilivaisi, jai Jesús pijajivijavabelia.
10 Baise Jesu iyafutih eo, “So’ob wa’iwa’irin God ana aiwob isan i God kwa it, baise sabuw afa isah i oroubonamaim ao, saise abisa bukamaim hikikirum niturobe, ‘Matah hinakubar hinanuw, baise boro men hina’itin, tainih nawayay tur hinanowar, baise boro men naniyan hinab.’”
11 Icatsia Jesús jumaitsi pijajivijavabelia: —Mara pajamatabëcuenelivaisi xainaje, palivaisi pacatsipaebatsi pabita peubinë pelivaisicuenia. Pacuenia itsi pabita peubixu, bajara pijinia itsi Dioso pitorobilivaisi jivi pejamatabëëthëtota. Dioso pitorobilivaisi jivi itsa tsipaebatsi, tsijamatabëubatsi Dioso pitorobilivaisi.
11 “Oroubon anayabin i iti. Ub i God ana tur gewasin.
12 Nexata pacuenia itsi pabita peubixu, paxu othopa pabi tuatuajëjava penajetarucaenamutojumata, bajara tsijamatabëcueneitsitsi itsamonae Dioso pitorobilivaisi. Bajarapamonae itsa tsipaebatsi Dioso pitorobilivaisi, jumetane picani. Tsijamatabëubatsi jane baja picani Dioso pitorobilivaisi. Itsiata baitsi jane pejumetaecujinae bajarapalivaisi, bepijia dovathi najetaruca bajarapamonaejavaberena. Nexata bajarapamonae tsijamatabëjuvinejevatsi, petsijamatabëubilivaisitsi dovathi baja vecuapitatsi bajarapalivaisimi. Vecuapitatsi pevajënaeyabelia Dioso pejumecovënëtsiyaniva, Dioso pecapanepaeyanivatsi pibisiacuene pexanaeneconivecua.
12 Ub ef yanamaim hire’ere i sabuw God ana tur hinowar hibai, baise Demon Mowan na tur gewasin sabuw dogorohimaim bosair, anayabin Demon Mowan men ekokok sabuw tur gewasin hinanowar hinitumatum naatu yawas hinab.
13 Pacuenia pijinia itsi paxu othopa ibopananëjumata, itsajota bitso ira apo aitayaë, bajara tsijamatabëcueneitsitsi itsamonae Dioso pitorobilivaisi. Bajarapamonae Dioso pitorobilivaisi jumetane. Nexata picani bajarapalivaisi barëyaya jumecovënëta. Itsiata baitsi jane pacuenia irabereca apo atabunepepiareca paxu othopa ibopananëjumata, nexata nabijiana, bajara tsijamatabëcueneitsitsi bajarapamonae Dioso pitorobilivaisi. Tsipaji saya caeepatoyo jumecovënëta bajarapalivaisi. Nexata paepatota dovathi jamatabëcueneëjëtatsi, copaba baja bajarapalivaisi pejumecovënëtsijavami.
13 Ub afa to yan hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar ana maramaim i tibiyasisir, baise aurin an wairoron en, anayabin tur tenonowar ana veya boro hinitumitum naatu routobon nan nabubuwih ana veya boro mar ta’imon hinara’iy.
14 Pacuenia pijinia paxu othopa xanëebacabomijavata, itsa juva, bitso matacënënatsi xanëebotonë, bajara tsijamatabëcueneitsitsi itsamonae Dioso pitorobilivaisi. Jumetane picani bajarapamonae Dioso pitorobilivaisi. Itsiata baitsi jane bitso jamatabëcueneenatsi mapanacuapijicuene yabaraje. Tsipaji najamatabëxaina ayaijava palata pexainaenexa. Najamatabëxainanua pexanaenexa pacuene mapanacuapijivi exana saya jema pebarëyanexa. Bajaraxuata Dioso pitorobilivaisi apo tovitsabitsi pejamatabëëthëtota. Nexata pacuenia itsi pabita piacuaijibibotonë, bajara itsi bajarapamonae. Tsipaji Dioso xaniavaetsia apo tojinavanapae.
14 Ub afa kokor ro’on wanawanah hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar, baise iti tafaram ana yasisir, tafaram ana yababan, naatu tafaram ana sawar isah tenotanot kwanekwan; imih ro’oh etei tekokokor naatu men ta ebiyamur.
15 Pacuenia pijinia itsi paxu othopa pexaniairata, bajara tsijamatabëcueneitsitsi itsamonae Dioso pitorobilivaisi. Bajarapamonae ajamatabëcuenexuirajibi. Ëpexaniajamatabëcuene najamatabëxaina. Casaë tsavanapae pevajënaeyabelia Dioso pejumelivaisi pejumecovënëtsijava. Nexata Dioso pejumelivaisi tsijamatabëcuenevitsabaponatsi pevajënaeyabelia. Tsipaji exanavanapa Dioso pitorobicueniatsi, jai Jesús pijajivijavabelia itsa tsipaeba peyapëtaeyaexanaenexa palivaisi jivijavabelia tsipaeba pabita peubinë pelivaisicuenia.
15 Baise ub me gewasin yan hire’ere, i sabuw iyab God ana Tur Gewasin hinowar dogoroh tutufin etei hibai, naatu nati tur isan hiten nowanowar tebowabow boro niw.
16 Icatsia Jesús jumaitsi pijajivijavabelia: —Itsajivi ata lámparabë pitanojotsicujinae, apo mataacatetsi itsacuenejavata. Cama bëxëpanalia ata apo etsi. Biji rajane athëbëyo etsia jivi boyaberena pejonevi petsivajënaeitayotecaenexa.
16 “Orot men yait ta ramef ito’ab noukwat wanawanan tarafut in, o gem babanamaim yai in to’abamih. Baise ana efanamaim sikof, saise sabuw boro ana marakawin hina’itin naatu kawin hinan bar hinarun.”
17 Bajara pijinia itsi palivaisianë tsipaebaponajë comparacióncuenia daxitajivi picani peyapëtaenexa. Najumematayatsia apo tsipaebaponaenë. Itsamonae nejumetae ata, aeconoxae abaxë apo nejumeyapëtae pajamatabëcuene xaina tatsipaebilivaisianë. Itsiata itsamatacabi, bexëajavabelia, daxitajivi nejumeyapëtaena pajamatabëcuene xaina palivaisianë comparacióncuenia tsipaebaponajë, jai Jesús pijajivijavabelia.
17 “Anayabin abisa baibunuwenamaim inu’in, God boro nabotait nirerereb, naatu abisa hisakirafut inu’in, sum boro natakweb nan bebeyan marakawamaim natit.”
18 Icatsia Jesús jumaitsi pijajivijavabelia: —Panejumecanaëjëre patacatsipaebilivaisi. Itsamonae ata itsa pacatsipaebiana, bajarapamonae ata pajumecanaëjëtsianame papecatsipaebilivaisi. Palivaisivajëto panejumecanaëjëtsianame, nexata bajarapalivaisivajëto panejumeyapëtaename. Itsiata icatsia pematatsënëa bajarapitsilivaisivajëto Dioso pacayapëtaeyaexanaena. Pajivi xaniavaetsia nejumeyapëtane patacatsipaebilivaisi, bajarapajivi icatsia itsalivaisi pematatsënëa Dioso jumeyapëtaeyaexanaenatsi. Itsiata pajivi apo jitsipae pematatsënëa pejumeyapëtaeponaenexa, bajarapajivi palivaisiyovajëto picani jumeyapëtane, nacofënëtsiana, jai Jesús pijajivijavabelia.
18 Imih tur iti kwanonowar i kwananowar gewas, anayabin orot yait isnubanub tur enonowar gewagewas, God boro dogoron nabotawiy tur moumurih na’in naniyah boro naso’ob. Baise orot yait tur isan men isnubanub enonowar, dogoron boro nahirafut naatu abisa kikimin ana notamaim ma enotanot auman God boro nabosair.”
19 Jesús pejuyapijivi, pena yajava, pata Jesúsjavaberena. Itsiata acuenebi bajarapamonae pimoxoyotsijava Jesús. Tsipaji bitso jivi ayaibitsaëto Jesús matatoyorotsia vënëcatsi.
19 Jesu hinah naatu taitin itinamih hina, baise men karam boro hita run biyan hitatit, anayabin sabuw rou’ay gagamin na’in ef hifut.
20 Nexata pamonae Jesús petsipaebilivaisi matatoyorotsia jumetaeyenatsi, jumaitsi Jesúsjavabelia: —Patajatuxanenë, ena raja, nejuyapijivi yajava, nuca patapënëverena. Bajarapamonae pina jitsipa pecataejava, jai Jesúsjavabelia.
20 Orot ta na Jesu biyan tit eo, “O hinat naatu taitit hina ufun tebatabat tekokok o hina’iti.”
21 Nexata Jesús jumaitsi daxita bajarapamonaejavabelia: —Pamonae jumetane Dioso pejumelivaisi, jumecovënëtanua pacuenia Dioso itorobatsi, bajarapamonae jane baja tajuyapijivi, taenajivinua, jai Jesús bajarapamonaejavabelia.
21 Jesu sabuw etei nati hibatabat iuwih eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tebobosiyasiyar, nati sabuw i ayu hinai naatu taitu.”
22 Itsamatacabi Galilea nacuata Jesús, pijajivi yajava, runareca jera ënëabereca. Jumaitsi pijajivijavabelia: —Nicabaliatsi mapapucaxaneto itsapanabeliaje, jai Jesús.
22 Ana veya ta Jesu ana bai’ufununayah bairi wa afe’en hiyen naatu iuwih, “Kwana boy tana rabon tanan harew kukuf rewan raunane tanayen.” Basit wa hinatait hitit,
23 Itsa baja naropobalia, Jesús majitanuca. Nexata pinijijoviboxaneto jemata najetaruca. Malataca nexata bitso ayai. Nexata malataca jera ënëaberena mera epabajarabapona. Mera nexata vënëcapona jera ënëaberena. Bubunaejitsia baja bajarapamo.
23 rar hikutatar hirabon hin. Nati ana veya’amaim Jesu matan fot wa wanawanan inure inu’in naniyan meyemeye wowog batabat tafair tit kukuf yan re rabih, wa harew iwan hisiwisiw men karam.
24 Nexata Jesús pemajitanucaenë pijajivi yaitavabatsi. Jesús pijajivi jumaitsi: —¡Patajatuxanenë, vaxaitsimi rabaja yaothopaenatsi! jai Jesús pijajivi. Nexata Jesús pemajitanucaenëmi naëcotapuna. Pinijijumeta itavetaxuaba jovibo, malataca yajava. Jovibo baja nexata ajibi tsaxuabi. Mene ata baja nexata vainae ecaxuaba.
24 Basit bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, Regah! Wa iu’unun tana morob!” Jesu misir wowog, yabat hairi kwararih iuwih, mar ta’imonamo nuwarob e’afuw.
25 Nexata Jesús jumaitsi pijajivijavabelia: —¿Detsa xuajitsia bitso pajunavame? ¿Tsipaji apo payapëtaemë Dioso papecaevetsijava? jai Jesús pijajivijavabelia. Nexata Jesús pijajivi itsa tane Jesús pitavetsijava jovibo, malataca yajava, Jesús pijajivi jamatabëcuenenajunaviaca bëpënëa. Nexata Jesús pijajivi najumaitsi: —¿De meta tsipaji maponëje? ¡Itaveta jovibo, malataca yajava! ¡Nexata jumecovënëtatsi! ¡Nexata baja jovibo, malataca yajava, ajibi tsaxuabi! najai Jesús pijajivi.
25 Imaibo ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwa a baitumatum i menamaim kwayai?”
26 Jesús pijajivi barëyaëta pucaxaneto itsapanabelia, Gerasa nacuayabelia. Gerasanacua boca puca itsapanaverena, Galileanacua pecanacujitsialia.
26 Jesu ana bai’ufununayah bairi hiboy hirabon hin tafaram Gerasa imaim hitit, Galilee harew kukuf rewan raunane.
27 Itsa Jesús jeravecua nonotajunaya, mataenenarenatsi bajarapanacuapijinë, dovathivi peyajavaponaponaenë. Bajaraponë bajayajebi baja jumasa ponaponabiaba. Pijabota apo ponaponae. Jivimëthëanëjavata saya ponaponabiaba.
27 Jesu wa afe’enane dones yan bisure auman, orot ta nati bar merarane demon koun hiyen hiforatoun kwamur manin maiyow ana bar itumar, segar rah yahimaim, watu’umaim in ma reremor tit nan hairi hitar.
28 Nexata bajaraponë itsa pata Jesúsjavaberena, pematabacabëta nucajunua Jesús pitabarata. Pinijijumeta aëjai. —Jesús, Dioso athëbëtatsia peecaenë pexënatomë. ¿Detsa xua jaitame xanëjavaberena? Pexaniacuene bitso cavajëtatsi. Nejamatabëcuenebejiobitsipame, jai dovathivi peyajavaponaponaenë Jesúsjavabelia.
28 Naatu nuw Jesu i’itin ana veya nanamaim ra’iy rerey fanan aumetawat na’in iwow eo, “Jesu God auyomtoro’ot Natun, ayu isau boro abisa inasinafumih kunan? Abifefeyani men baimakiy initu!”
29 Bajarapacuenia jumaitsi dovathivi peyajavaponaponaenë tsipaji Jesús jerajavavetsina penonotajunaejavata, dovathivi peyajavaponaponaenë pemataenenaejavatatsi, Jesús itaveta dovathivi. Jesús jumaitsi dovathivijavabelia mapacueniaje: “¡Dovathivi, bajaraponë baja pavecuapitsapare!” jai. Bajaraponë anijatonë dovathivi vaetababiabatsi. Jivi picani bajaraponë cadenamaëtonëta cobecëtabiabatsi. Yajavataxucëtabiabatsi cadenamaëtonëta xaniavaetsia picani peecaenexa. Itsiata baitsi dovathivi peyajavaponaponaenë ucubabiaba cadenamaëtonëmi. Dovathivi pejamatabëcueneta najetabajiravabiaba petusatuabelia.
29 Iti na’atube eo, anayabin demon mowan orot baihamiyin titamih Jesu kwarartatab iu. Mar maumurih maiyow demon kakafih iti orot ana yawas etei hibi’a’afiy, an uman seinimaim ti’utan dibur baremaim tekaif tema’am, baise itukwar chain tituru’uru’um, tebonawiy ten arar yan imaim ema ereremor.
30 Nexata Jesús jumaitsi bajaraponëjavabelia: —¿Detsa pavënëmë? jai Jesús. Nexata bajaraponë navënëpaeba. —Tavënë raja Legión, jai. Bajarapacuenia navënëpaeba tsipaji dovathivi ayaibitsaëtoxaneto tsijamatabëjinavanapatsi.
30 Jesu ibatiy eo, “O wab i mi’itube?” Orot iya’afut eo, “Ayu wabu i ‘Burut.’” Anayabin demon maumurih na’in iti orot wanawanan hirun hiforatoun hima’am.
31 Bajarapadovathivi vajëta Jesúsjavabelia infiernojavabelia Jesús pitorobiyaniva.
31 Demon Jesu hifefeyan men hikok boro tiyafarih hitan Sou Awan Wanu’umin hitama.
32 Nexata bajarajota, imoxoyo petsutojavata, marranobitsaëtoxaneto xaevanapa. Dovathivi bitso vajëta Jesúsjavabelia. —Panetocopare patajonenexa marranobitsaëtoxanetojavabelia, jai dovathivi. Jesús nexata pevajëtsicueniatsi tocopata.
32 Naatu nati oyaw sisibinamaim i for burut hima hi’u’ufar, imih demon na for wanawanah run isan Jesu hifefeyan, naatu Jesu ana baibasit itih, iuwih hibihir hitit.
33 Nexata dovathivi pebi vecuapitsapecatsi. Nexata marranobitsaëtoxanetojavabelia baja junua dovathivi. Nexata daxita bajarapamarranobitsaëtoxanetomi cujinaeyeca. Pucaxaneto itapajanituareca othopareca. Bajarajota daxita marranobitsaëtoxanetomi meneta bubuna.
33 Demon orot biyanane hitit i hinunuw hin for wanawanah hirun, naatu for burut hibatabat fan naiwan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire etei hi’atomatom himorob.
34 Marrano pevetsivi itsa tane bajarapacuene, rëcëpeca. Pona, pacuene tane, petsipaebinexa tomarapijivijavabelia, petsipaebinexa vayafotusatojava penaevijavabelia ata.
34 Naatu orot nati for hima’uten hima’am, abisa matar hi’itin, himisir hinunuw hin bar merar hitit, sabuw etei hai tur hi’owen. Naatu tur tasasar in sabuw afa bar merar gidigidihimaim hima’am auman hinowar.
35 Nexata jivi ponarena petaenexa bajarapacuene. Jivi itsa parena Jesúsjavaberena, taeyeta dovathivi peyajavaponaponaenëmi peecaejava Jesús pemuxuneneta. Penaxatatsijava baja bajaraponë naxatateca. Jamatejema baja. Xaniavaetsia eca. Nexata bajarapamonae cujunavatsi Jesús.
35 Sabuw abisa mamatar itinamih hitit hina Jesu biyan hititit, orot demon hiforatoun hima’am Jesu biyawas, i Jesu sisibinamaim mare, ukwarin ruboun ar bai us ma’am hi’itin hai bir ra’at.
36 Pamonae cuenetanetsi Jesús pejamatejemayaexanaejava dovathivi peyajavaponaponaenëmi, bajarapamonae paeba pepatsivijavabelia daxita pacuenia tane.
36 Naatu sabuw afa orot demon hiforatoun hima’am Jesu mi’itube iyawas hi’i’itin sabuw afa hai tur hi’owen.
37 Bajarapamonae bitso cujunavatsi Jesús. Nexata daxita Gerasa nacuapijivi jumaitsi Jesúsjavabelia: —Pexaniacuene pacavajëtatsi. Ponare baja patajanacuavecua, jai Gerasa nacuapijivi Jesúsjavabelia tsipaji cujunavatsi. Nexata baja Jesús runareca jera ënëabereca. Ponaejitsia baja.
37 Naatu sabuw nati tafaram Gerasa wanawanan hima’ama, Jesu hiu tafaram itumar, anayabin hai bir ra’at, naatu Jesu re wa bai matabir maiye rabon.
38 Nexata dovathivi peyajavaponaponaenëmi bitso picani navajëca Jesúsjavabelia penaponaenexa picani Jesús pepëta. —Petuxanenë, netocopare tanaponaenexa nepëta, jai picani Jesúsjavabelia. Itsiata Jesús apo jejai. Jumaitsi bajaraponëjavabelia:
38 Naatu Orot nati demon biyanamaim hititit Jesu ifefeyan hairi namih, baise Jesu eo, “O i abiyafari
39 —Ponare nijamonaejavabelia. Tsipaebianame pacuenia ayaicuene nijatuxanenë Dioso catoexana, jai Jesús. Nexata baja bajaraponë pona. Tsipaebapona daxita pijatomarapijivijavabelia pacuenia Jesús jamatejemayaexanatsi.
39 ina’intabir maiye a bar, abisa God isa sisinaf, i sabuw hai tur ina’owen.” Basit orot in bar merar run remor Jesu isan mi’itube sisinaf sabuw etei hai tur eowen.
40 Jesús icatsia pecovëyaberena naviarena jerata pucaxaneto itsapanaverena. Nexata jivi ayaibitsaëtoxaneto copiapitatsi barëyaya. Tsipaji baja cajena copiaevetavanapatsi pepatsijavarena.
40 Jesu matabir rabon na harew kukuf rewan raunane yey ana maramaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hitit ana merar hiyi, anayabin isan hima hikakaif natit.
41 Nexata bajarajota napatajopa Jairovënënë. Bajaraponë judíovi penacaetuatabiabibo pevetsinë. Jairo pematabacabëta yaiyataeya Jesús pitabarata nucajunua. Pinijicuenia junata. Jumaitsi Jesúsjavabelia: —Tapëta ponare tajaboyabelia, jai.
41 Naatu Jew hai Kou’ay Bar kaifenayan orot wabin Jairus na Jesu nanamaim sun yowen ifefeyan, ana kok i mi’itube Jesu hairi hitan ana bar.
42 Bajarapacuenia Jairo jumaitsi Jesúsjavabelia tsipaji caevayo pexënatovayo totëpaejitsiatsi. Bajarapovayo xaina doce pavaibeje. Itsa Jesús napona Jairo pepëta, jivibitsaëtoxaneto Jesús pepënaponaevitsi matatoyorotsia cënënanajetarubenatsi.
42 Anayabin i natun babitai ta’imonamo ana kwamur 12 na’atube i ana sawow ra’at momorob.
43 Bajarapajivibitsaëtoxaneto tuatuajëta, itsava pijanacuene pecapunaevatsi nanajetaruca. Bajarapova pijanacuene pecapunaecujinaetsi, doce baja pavaibeje xaina. Beyajiobi tsabiabi bajarapajana. Daxita pexainaejavaximi navecuavereta pematamobita pevaëbivitsi. Itsiata baitsi jane itsanë ata pevaëbivitsi apo jamatejemayaexanaetsi bajarapavitanevecua.
43 Nati sabuw wanawanahimaim i babin ta ana faifuwamaim rara kakafin bota’ar ma’am kwamur etei 12 na’atube sawar, yawas isan kabay gagamin maiyow doket tubunih baiyawasin isan sinaf, baise men yait ta iyawasimih.
44 Nexata bajarapova ponataba Jesús pepënëvelia, jivibitsaëtoxaneto tuatuajëalia. Nexata bajarapova tojayataba Jesús penaxatatsijavacopia. Nexata bajarapaepatota pijanacuenemi vecuaajibitsi baja.
44 Nati ana veya’amaim sabuw rau’ay hinan wanawanan babin na Jesu ufunane tit eof ana faifuw tainin butubun, naatu mar ta’imonamo rara kakafin nununuw nutanub.
45 Jesús nexata jumaitsi: —¿Jipatsa tanaxatatsijava netojayataba? jai Jesús. Daxitajivi jumaitsi Jesúsjavabelia: —Xanë cajena apo cajayatabitsi, jai. Nexata Pedrobana jumaitsi: —Patajatuxanenë, jivibitsaëtoxaneto raja camatatoyorotsia cënënanajetarubena. Apo becaajayatsijibi. ¿Detsa xuajitsia: “¿Jipatsa tanaxatatsijava netojayataba?” jamë? Itsajiviyo raeta baja cajayataba, jai Pedrobana.
45 Jesu naniyan tatam eo, “Yait ayu butubunu?”
46 Nexata Jesús jumaitsi: —Itsajiviyo baja cajena tanaxatatsijava netojayataba. Yapëtaniji bajarapajiviyo tajamatejemayaexanaejava tasaëta, jai Jesús.
46 Baise Jesu eo, “Sabuw afa ayu hibutubunu. Anayabin hibubutubunu ana veya’amaim au fair titit naniyan atatam.”
47 Nexata petiriva jamatabëjumaitsi: —Jesús baja yapëtane tanejamatejemayaexanaejava, jamatabëjai. Nexata bajarapova najetabarena Jesús pitabarayaberena. Neconecojai pecajunavi. Pematabacabëta tonucajunua Jesús pitabarata. Bajarapova nexata navajunupaeba daxitajivi tuatuajëta pacuene yabara tojayataba Jesús penaxatatsijava. Navajunupaebanua pacuenia jamatejemayaexanatsi pejayatabijavata.
47 Babin naniyan baib i yawas naatu men karam boro tibun, imih Jesu nanamaim an uman hi’oror auman tit sun yowen, sabuw etei matahimaim ana tur eowen aisim butubun, naatu bubutubun ana veya’amaim marta’imon yayawas auman ana tur eowen.
48 Nexata Jesús jumaitsi bajarapovajavabelia: —Xamë nesivajamatabëjumaitsimë: “Jesús penaxatatsijava itsa tojayatabianajë, tavitanejavami nevecuaajibi tsane,” nesivajamatabëjamë. Bajaraxuata jamatejemamë baja. Ponare baja jamatejema, jai Jesús bajarapovajavabelia.
48 Imaibo, Jesu babin isan eo, “Natu a baitumatumamaim iyawas. Tufuwamaim ina remor inan.”
49 Bajarapacuenia Jesús pejumaitsanucaejavata namutoepatota, pataba jivitonë Jairo pijaboverena. Bajaraponë jumaitsi Jairojavabelia: —Jairo, nexënatoyo rabaja tëpa. Pëtsa baja matavëjëa jamatabëitonotaponame Jesús, jai bajaraponë Jairojavabelia.
49 Jesu iti na’at bat eo auman, Kou’ay Bar ana bonawiyen orot ana barene kob hina hitit hio, “Jairus o natu babitai i morob, imih men bai’obaiyenayan nawiyin airi na isan inanotamih.”
50 Jesús jumetae ata bajarapajume, itsiata jumaitsi Jairojavabelia: —Jairo, pëtsa najamatabëxainame. Najamatabëcuenecopare saya ëxanëjavaberena. Nexënatovayo raja jamatejema tsane, jai Jesús Jairojavabelia.
50 Iti na’at hibat hio Jesu nowar, naatu Jairus isan eo, “Men inabir, baise initumatum natu babitai boro nayawas.”
51 Itsa Jesús pata Jairo pijabota, apo tocopatsi ayaibitsaëto penajonenexa Jesús pepëta petëpaevayo pebocaejavabelia. Tocopata saya penajonenexa mapamatabëxëyoje. Pedro, Santiago, Juan, petëpaevayo paxa, pena, bajara saya pamatabëxëyo tocopata penajonenexa Jesús pepëta. Pamonae Jesús pevajënae ena Jairo pijabota, bajarapamonae Jesús pitsapaeyaexana.
51 Naatu hina bar hititit ana veya’amaim, sabuw etei eotanih ufun hibat, i Peter, John, James, naatu kek hinah tamah akisihimo iuwih bairi bar wanawanan hirun.
52 Daxitajivi pinijicuenia matanueyaba petëpanucaevayo. Nexata Jesús jumaitsi: —Pëtsa pamatanueyabame. Pejanava raja apo tëpae. Saya raja majitanuca, jai Jesús bajarapamonaejavabelia tsipaji yapëtane Jesús piasaëyaexanaejavanexa bajarapovayo.
52 Sabuw etei kek momorob isan hiyababan hima hirererey, Jesu iuwih eo, “Men kwanarerey, kek i matan fot inu’in, men morobomih.”
53 Bajarapacuenia Jesús pejumaitsijava, bajarapamonae saya Jesús jumecapocaponatsi. Tsipaji bajarapamonae yapëtane bajarapovayo baja picani pepacuene petëpaejava.
53 Sabuw etei Jesu eo i bai’iyab na’atube imih himarib. Anayabin i matah yan kek morob hi’itin hiso’ob.
54 Nexata Jesús petëpaevayo cobepita. Jumaitsi pinijijumeta: —Pejanavayo, nonotabapunare, jai Jesús.
54 Baise Jesu na kek uman bai, eaf eo, “Babitai, kumisir!”
55 Nexata bajarapacuenia Jesús pejumaitsijavata, petëpanucaevayomi nonotabapuna. Asaë baja icatsia petëpaevayomi. Nexata Jesús jumaitsi pejanavayo penajavabelia: —Nexënatovayo pexaejava rajure, jai Jesús.
55 Babitai ayubin matabir na wanawanan run, mar ta’imon yawas misir mare ma. Imaibo Jesu kek bay baitin aa isan hinah tamah iuwih.
56 Nexata pejanavayo paxa, pena ata, bitso jamatabëcuenenabenajacabeje. Nexata Jesús jumaitsi bajarapajivibejejavabelia: —Pëtsa papaebamebeje itsajivijavabelia ata pacuene pacatoexanatsibeje, jai Jesús.
56 Kek hinah tamah hifofofor men kafaita, baise Jesu eofafarih eo, “Abis matar kwa’i’itin men orot babin ta ana tur kwana’owenamih.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.