Romanos 8

Dios pejumelivaisibaxuto pejanalivaisibaxuto (GUH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pamonae baja Jesucristo yajavajinavanapa, bajarapamonae Dioso baja apo naneconitsiaexanaetsi tsane. Bajarapamonae penatojitsipaecuenia, pibisiacuene apo exanavanapae. Biji rajane exanavanapa pacuenia Espíritu Santo tojitsipatsi.
1 Isanimih boun sabuw iyabowat Keriso Jesu wanawananamaim hikofan tema’am boro men hinakusairihimih.
2 Nexata bajarapacuenia xanë ata Jesucristo itsa yajavaponaponajë, nexata Espíritu Santo pesaëta neyavenonabiaba xaniavaetsia taponaponaenexa. Nexata baja apo exanaponaenë pibisiacuene. Papibisiajamatabëcuene picani nenaneconitsiaexanabiaba daxitamatacabijavabelianexa picani tananeconitsiaponaponaenexa, bajarapajamatabëcuenemi Espíritu Santo baja nevecuaajibiaexana.
2 Anayabin God Anunin ana fairamaim Keriso Jesu wanawananamaim yawas ebitit, i ayu bowabow kakafin ana fairane naatu morob ana fairane rufamu atit.
3 Vaxaitsi vajacuata apo nacajamatabëcuenecaëjëpae vajajumecovënëtsinexa Dioso Moiséspijinëta penajumecopatsilivaisi. Bajaraxuata apo nacacaëjëpae vajacuata vajanacapanepaenexa Diosojavabelia. Itsiata Dioso caëjëpatsi vajanacacapanepaenexa. Athëbëvetsica Dioso itorobica pepo caenë pexënato. Nexata mapanacuata Dioso pexënato itsa naexana, nacaperabëjëpa picani pibisiacuene vajaexanaevi. Bajaraponë vaxaitsi pibisiacuene vajaexanaeneconi yabara, nacasivatëpa. Nexata baja nacavecuaajibiaexana papibisiajamatabëcuene picani xainatsi, pajamatabëcuene picani nacaexanaeyaexanabiaba pibisiacuene.
3 Ofafar men karam tasinaf, anayabin it biyat ana kakafinamaim iwa’an ofafar ririm. Baise God sinaf, taiyuwin Natun Ta’imon iyun ra’iy orot biyan kakafin bai iyaun, naatu bowabow kakafin ana siboromih matar. Naatu bowabow kakafih orot babin wanawanahimaim etei kusaisiren.
4 Bajarapacuenia Dioso nacatoexana vajanacajamatabëcuenecaëjëpaenexa pexaniacuene vajaexanaejava pacuenia Dioso Moiséspijinëta penajumecopatsilivaisi jumaitsi. Nexata nacacaëjëpa vajaexanaenexa pexaniacuene. Tsipaji apo exanavanapaetsi pacuenia vajacuata natojitsipatsi. Biji rajane exanavanapatsi pacuenia Espíritu Santo nacatojitsipa.
4 God iti bowabow sinaf, saise ofafar ana tur eo’o i hinan wanawanatamaim hinamatar, men biyat ana kokomaim tanama, baise Ayubin ana kokomaim tanama.
5 Pamonae exanavanapa pijacuata penatojitsipaecuenia, bajarapamonae jamatabëcueneenabiabatsi ëpibisiacuene pexanaenexa. Pamonae pijinia exanavanapa Espíritu Santo pejitsipaecuenia, bajarapamonae jamatabëcueneenabiabatsi Espíritu Santo pejitsipaecuenia pexanavanapaenexa.
5 Sabuw iyab biyah ana naniyanamaim tema’am hai naniyan tutufin etei i nati’imaim ebobonawiyih. Baise sabuw iyab Anun Kakafiyin ana kokomaim tema’am, hai not tutufin etei Anun ana kokomaim tesisinaf.
6 Pamonae saya exanavanapa pijacuata penatojitsipaecuenia, bajarapamonae bepejamatabëcuenetëpaevi Dioso pitabarata. Nexata Diosovecua naxuabiaya jinavanapa. Pamonae pijinia exanavanapa Espíritu Santo pejitsipaecuenia, bajarapamonae jamatabëcuenebarëyaya jinavanapa Dioso pitabarata. Bajarapamonae itsamatacabi xainaenanua matacabi apo pevereverecaejava.
6 Turobe orot babin ana notamaim nabobonawiyi boro morob wan inayen. Baise Anun Kakafiyin ana notamaim nabobonawiy boro yawas naatu tufuw inab.
7 Pamonae saya exanavanapa pijacuata penatojitsipaecuenia, bajarapamonae itoya Dioso. Tsipaji apo exanae pacuenia Dioso penajumecopatsilivaisi itorobatsi. Apo jamatabëcuenecaëjëpaetsi pejumecovënëtsinexa bajarapalivaisi.
7 Anayabin sabuw iyab biyah ana kokomaim kakafih ebobonawiyih i God ana kamabiy temamatar, naatu men karam boro God ana ofafar babanamaim hinama.
8 Pamonae saya exanavanapa pijacuata penatojitsipaecuenia, bajarapamonae apo jamatabëcuenecaëjëpaetsi pexanaenexa Dioso pejitsipaecuenia.
8 Sabuw iyab biyah ana kokomaim ebobonawiyih men karam hiwa’an God niyasisir.
9 Maparucaeje paxamë apo paexanavanapaemë pacuenia panijacuata panatojitsipame. Espíritu Santo, ponë Cristo itorobica, pepacuene pacatsijamatabëeca. Nexata Espíritu Santo pejitsipaecuenia, paexanavanapame. Pajivi Espíritu Santo apo tsijamatabëecaetsi, bajarapajivi Cristo apo pijajivitonë.
9 Baise kwa i men biya ana kokomaim ebobonawiyi, baise Anun Kakafiyin. Anayabin God Anunin i kwa wanawanamaim ema’am. Orot yait Keriso Anunin men wanawananamaim ema’ama, i men Keriso nowan.
10 Paneperabëto tëpaena pibisiacuene paneexanaejamatabëcuene. Itsiata Cristo papijajivixaemë, nexata pepo panejamatabëcuene athëbëtatsia jinavanapaena daxitamatacabijavabelianexa. Tsipaji Dioso aneconijibia pacatane.
10 Baise Keriso kwa wanawanamaim ema’am, imih God buwi yawas kwama’am. Basit biya i boro namorob anayabin bowabow kakafin awan karatan, baise ayub i yawasin anayabin ayub ana yawas i mutufurin.
11 Dioso asaëyaexanatsi Jesús petëpaecujinae. Nexata paxamë Espíritu Santo itsa pacatsijamatabëeca, pacuenia Jesús Dioso asaëyaexanatsi petëpaecujinae, bajara pijinia pacuenia paxamë ata Dioso pacaasaëyaexanaena panetëpaecujinae. Nexata panetëpaecujinae Dioso pacaperabëasaëyaexanaena Espíritu Santo papecatsijamatabëecaexae.
11 Naatu God Anunin Jesu morobone biyawas kwa wanawanamaim ema’ama. Keriso morobone biyawas na’atube kwa auman boro i Anunin kwa wanawan ema’am imaim biya yawas nitin.
12 Tajamonae, bajarapacuenia Dioso nacaexanaena. Bajaraxuata xanepana vajaexanavanapaenexa pacuenia Dioso nacatojitsipa. Copatatsi baja vajacuata vajanatojitsipaecuenia vajaexanabiabijavami.
12 Isanimih, taituwou, it i bowabow hitit, baise men biyat ana kokomaim tanasinafumih.
13 Tsipaji pibisiacuene itsa paexanavanapaejitsipame panijacuata panenatojitsipaecuenia, nexata itsa patëpame, Diosovecua panaxuabijitsipame daxitamatacabijavabelianexa. Itsiata baitsi jane Espíritu Santo papecayavenonaejamatabëcueneta itsa pacopatame panijacuata panenatojitsipaecuenia pibisiacuene paneexanabiabijavami, nexata itsamatacabi paxainaename matacabi apo pevereverecaejava.
13 Anayabin kwa biya ana kokomaim kwanama’am na’at boro kwanamorob. Baise Anun Kakafiyin ana kokomaim kwanama’am na’at, biya ana kokok kakafih etei boro nimuruben. Naatu kwa boro yawas kwanama,
14 Pamonae exanavanapa Espíritu Santo pitorobicueniatsi, bajarapamonae Dioso pexi.
14 anayabin sabuw iyab God Ayubin ebobonawiyih i God natunatun.
15 Itsa nacatsijamatabëjunua Espíritu Santo, Dioso pexitsi nacaexana. Saya bepijajivicueniatsi apo nacaexanae cujunaviaya vajatonacuenebinexa. ¡Jume baja cajena! Biji rajane pepacuene Dioso pexitsi nacaexana. Nexata Espíritu Santo pejamatabëcueneta: “¡Axa!” nacajaiyaexana vajavajëtsijavata Diosojavabelia.
15 Anayabin God Ayubin kwabaib i men kwa niwa’ani bir ana fairamaim nabonawiy isan kwani’akiramih. Baise Ayubin kwabaib i natunatun anababatun matar isan kwabai, saise imaim fair tanab isan tanarerey tanao, “Abba! Tamaiya!”
16 Vajajamatabëëthëtota Dioso pijaEspíritu Santo nacayapëtaeyaexana Dioso pexicuenetsi.
16 I Ayubin it ayubit bairi hita’imon teo’orereb it i God natunatun.
17 Nexata Dioso pexixaetsi, itsamatacabi Jesucristo yajava Dioso nacatsicobetsanaena daxita xua Dioso toxaina pexi petsicobetsanaenexa. Nexata Dioso pexixaetsi, pacuenia Jesucristo bejiobiaexanatsi, bajara pijinia pacuenia vaxaitsi ata itsamonae nacabejiobiaexanaena. Nexata jane baja xuacujinae Dioso yajavajinavanapaenatsi Dioso pijapenivenivenaenacuatatsia.
17 It i natunatun imih sawar abisa i ana sabuw isah ebobotan boro bairi tanab yaun. Naatu abisa God Keriso isan ebobotan boro bairi tanab yaun. Keriso ana biyababan bairi tanafafaram na’at ana marakaw boro bairi tanafaram.
18 Xaniajai. Maparucaeje itsamonae nacabejiobiaexanapona mapanacuataje. Itsiata bajaraxua yabara apo najamatabëxainaetsi. Tsipaji baja yapëtanetsi itsamatacabi bitso vajajamatabëcuenebarëyajavanexa Dioso pijanacuatatsia.
18 Anababatun au’uwi, biyababan iti boun tabai tabi’akir, mar boro ana marakaw nabirerereb hairi tanafufufun, nati marakaw i ra’at kwanekwan men biyababan hairi ta’imon.
19 Daxita mapanacuapijivi itatsacajinaeya vajënaeevetavanapa petocopiapatsinexatsi pamatacabi Dioso nacaitajëtsijitsia bajarapamonaejavabelia Dioso pexitsi vajanacaexanaecuene. Bajarapamonae vajanacayapëtaenexa Dioso pexicuenetsi, Dioso nacaitajëtsijitsia bajarapamonaejavabelia. Vaxaitsi baja Dioso vajajumecovënëtsivi, Dioso baja nacajamatabëcuenexaniavaeta.
19 Anayabin baimataren sawar tutufin etei God natunatun bow tit bairerereb isan, yah kusikus iwa’an hima hi’uroron tinuwanuw.
20 Daxitacuene Dioso pexanaejava mapanacuataje vereverecaponaena. Tsipaji bajarapacuenia Dioso copata pevereverecaponaenexa. Bajaraxua apo naneconitsi ata Diosojavabelia, itsiata vereverecaena. Tsipaji baja Dioso copata bajarapacuenia daxitacuene pevereverecaponaenexa Adánpijinë pibisiacuene pexanaejava pejamatabëcueneta. Itsiata baitsi jane itsamatacabi Dioso copiarucaeyaexanaena daxitacuene pevereverecaponaejava.
20 Orot ta’imon ana kakafinamaim baimataren sawar tutufin etei higabiyoy, men i akisih hai kokomaim baise God ana kokomaim sinaf.
21 Dioso pexitsi nacaasaëyaexanaena vajatëpaecujinae, pacuenia copiaya Cristo ata Dioso asaëyaexanatsi. Bajarapamatacabi, daxitacuene Dioso pexanaejava mapanacuataje pevereverecaponaejava, Dioso copiarucaeyaexanaena.
21 Iti baimataren sawar etei veya ta hai bai’akirane hibat timunumun boro hinabotaitih hinatit God natunatun bairi marakaw gewasin hinafaram.
22 Yapëtanetsi baja cajena pacuenia itsi daxitacuene mapanacuataje. Pacuenia itsi unupijivi, pejuvijavanë ata, bejiobi abaxë. Tsipaji xaina piavitanecuene, petëpaecuene ata. Nexata abaxë tsitecapona bajarapabejiobicuene mapamatacabijavaberena ataje.
22 It taso’ob baimataren sawar tutufin kek tufuwamih ebotukwar ana biyababan tebaib na’atube, aneika hima hitef hirererey tana boun tatit.
23 Daxita xua tanetsi mapanacuataje, bajaraëxua bajarapacuenia apo bejiobi piavitanecuene yabara. Vaxaitsi ata cajena bejiobitsi tsavanapae. Espíritu Santo vajanacatsijamatabëecaexae, yapëtanetsi mapacueneje. Dioso pexixaetsi itsamatacabi nacaperabëitothianaena pacuenia Cristo perabëitothianatsi. Nexata bitso jitsipatsi vajajamatabëëthëtovetsina Dioso vajanacaperabëitothianaenexa vajaperabëvereverecaejavavecua.
23 Men baimataren sawar akisin hima hitef tererereyamih, baise it auman wanawanatamaim hamenamo erererey auman tama takakaif, God nan ni’obaiyit it i natunatun.
24 Jumecovënëtatsi Jesucristo vajanacasivatëpaejava pibisiacuene vajaexanaeneconi yabara. Nexata yapëtanetsi Dioso vajanacaperabëitothianaejavanexa. Bajarapacuene nexata abaxë copiaevetavanapatsi. Itsa baja Dioso nacarajutsipa xua nacarajutsiapaeba, nexata baja apo copiaevetavanapaetsi tsipae vajanacarajutsinexa. Tsipaji baja ajibi tsipae vajayabaracopiaevetavanapaejava itsa baja nacarajutsipa.
24 Anayabin it nuhifotamaim iyawasit. Abisa isan nuhit fot tama’am i tabaika, aisim boro ibanak sawar tabo isan nuhit nafot tanama tanakaif.
25 Nexata abaxë evetavanapatsi xua Dioso nacarajutsiapaeba vajanacarajutsinexa. Nexata abaxë copiaevetavanapatsi bajayajebi ata itsajamatabëcuene vecuaxainaenejevatsi.
25 Baise sawar abisa men tai’itin nuhit nafot tanama tanakakaif na’at, it boro yatet nanub tanama tanakaif.
26 Vajaajamatabëcuenesaëjibixae, Espíritu Santo nacayavenonabiaba mapamatacabi ataje abaxë bajaraxua vajacopiaevetavanapaenexa. Vaxaitsi apo yapëtaetsi xaniavaetsia vajavajëtsinexa Diosojavabelia. Nexata Espíritu Santo bëpënëa bitso nacasivanajamatabëxainaeya nacatovajëtabiaba asaëyata Diosojavabelia. Xua apo vënëjonecapanepaetsi, Espíritu Santo nacatovajëtabiaba.
26 Ef nati ta’imon it ata ririm ana veya i Ayubin ena it baibais ebitit. Anayabin it mi’itube o yoyoban isan ana ef men taso’ob. Baise i Ayubin it isat tef rerey eyoyoyoban wainit, turamaim men karam boro tanao.
27 Dioso cajena vajanacajamatabëcueneyapëtaenë pacuenia najamatabëxainatsi. Nexata Dioso yapëtane xua Espíritu Santo nacatovajëtsijitsia. Tsipaji Dioso vajanacatojitsipaecuenia, Espíritu Santo nacatovajëtabiaba Diosojavabelia Dioso pijajivixaetsi.
27 Naatu God dogorot nutitiy i’itin, Ayubin ananot i so’ob, anayabin Ayubin God ana sabuw isah eyoyoyoban i God ana kokomaim esisinaf.
28 Yapëtanetsi mapacueneje. Daxita xua apo vajajitsipaecuene, Dioso nacatocopata vajanacatocopiapatabiabinexa. Nexata bajaraxua nacatocopiapatabiaba saya vajanacajamatabëcueneëjëtsinexa. Nexata bajaraxua itsa nacajamatabëcueneëjëta, apo nacatsitapexaniacuene itajara. Itsiata Dioso vajajumecovënëtsivi yapëtanetsi bajaraxua vajanacajamatabëcueneëjëtsijava pejamatabëcueneta vajanacajamatabëcuene asaëyaexanaejavanexa Diosojavabelia. Vaxaitsi Dioso nacajunata pexitsi vajanacaexanaenexa pacuenia nacasivanajamatabëxaina.
28 Naatu taso’ob, sawar etei God esisinaf i gewasih sabuw iyab tibiyabuw isah, sabuw iyab i ana kokomaim ea’afih isah.
29 Vajanaexanaevajënaeya ata, Dioso yapëtane pexitsi vajanacaexanaejavanexa. Nexata vajanaexanaevajënaeya ata, Dioso nacasivanajamatabëcuenevereta vajanacaexanaenexa pacuenia pexënato jamatabëcueneitsi. Nexata vajanaexanaevajënaeya ata, Dioso nacasivanajamatabëcuenevereta Dioso pexënato pejuyapijivitsi ayaibitsaëtotsi vajanacaexanaenexa.
29 Sabuw iyab God erurubinih i so’obabo erurubinih. I akisin yasairih hina i Natun ana’itinabe himatar, saise i Natun i baitumatumayah etei tuwah hai ain na’atube.
30 Bajarapacuenia vajanaexanaevajënaeya ata, Dioso vajanacasivanajamatabëcuene veretsixae, najamatabëxaina pexitsi vajanacaexanaenexa. Nexata jane baja mapamatacabitaje nacajunata pexitsi vajanacaexanaenexa. Dioso vajanacajunatsixae, nexata nacavecuaajibiaexana pibisiacuene vajaexanaeneconimi. Nexata baja aneconijibia Dioso nacatane. Nexata itsamatacabi Dioso yajavajinavanapaenatsi Dioso pijapenivenivenaenacuatatsia.
30 Naatu iyab yayasairih i eafih, naatu iyab ea’afih i yamutufurih, naatu iyab yayamutufurih i ana marakaw bairi faram isan buwih.
31 Nexata Dioso yabara bejumaitsitsi mapacueniaje: “Dioso cajena vajanacayavenonaenë. Nexata itsajivi ata apo caëjëpaetsi vajanacajamatabëcuene matatoxenetsinexa,” bejaitsi.
31 Sawar iti sisinaf isan boro mi’itube tanao? God it isat nabatabat na’at yait boro nagam na’uwit? En anababatun.
32 Dioso baja cajena apo nacavecuaasiva pexënato. Biji rajane copata pexënato vajanacasivatëpaenexa daxita vaxaitsi vajaneconi yabara. Nexata bajarapacuenia vajanacatoexanaexae, yapëtanetsi Dioso vajanacarajutsijavanexa daxita vajanamatavenonaecuene ata.
32 God taiyuwin Natun men eoharihar, baise it etei siwarit, Natun ta’imonam ata siwar yai. Imih kwanotanot sawar afa’am boro asire baitita’e nama?
33 Dioso baja cajena nacaitapeta. Nexata vaxaitsi yabara Dioso jumaitsi: “Bajarapamonae baja aneconijibia taniji,” jai Dioso najumecapanepaeya. Nexata cajena itsajivi ata apo caëjëpaetsi vajanacaneconitsinexa Diosojavabelia pibisiacuene vajaexanaejava yabara.
33 God taiyuwin ana roubinen sabuw gewasih rouw bowabow yait boro baifuwenamaim nagam na’uwih? En anababatun!
34 Itsajivi ata cajena apo caëjëpaetsi vajanacananeconitsiaexanaenexa pibisiacuene vajaexanaejava yabara. Tsipaji baja capanepaeya Jesucristo nacasivatëpa vajanacaneconimatamotsinexa. Nexata Cristo petëpaecujinae Dioso icatsia asaëyaexanatsi. Maparucaeje Jesucristo eca athëbëtatsia, Dioso pemuxuneneta, pecujuanenia. Cristo pijajivitsi Diosojavabelia nacayajivicuaicuaijai.
34 Yait boro God ana sabuw ubar nitih nagam na’uwih? En anababatun! Jesu Keriso akisinamo morob, naatu morobone misir maiye Tamah ana asukwafune mare isat ma eyoyoyoban.
35 Cristo baja cajena vajanacaasivanë. Nexata itsajivi ata apo caëjëpaetsi Cristo vajanacaasivacuene vajanavecuacopiarucaeyaexanaenexa. Nacabejiobiaexanae ata tsipae, piayapëbejecuene nacatocopiapatsi ata tsipae, itsiata vajanacaasivanë Cristo tsiteca nacaasiva tsipae. Vajanacaitoyaxae, nacabarajinae ata tsipae, vajani tsabiabi ata tsipae, itsiata vajanacaasivanë Cristo tsiteca nacaasiva tsipae. Bitso bejiobi atatsi tsipae, bitso nacatsiayai ata tsipae, nacabeyaxuabiapaebi ata tsipae, daxita bajarapitsicuene nacatocopiapatsi ata tsipae, itsiata vajanacaasivanë Cristo tsiteca nacaasiva tsipae.
35 Imih yait boro Keriso ana yabowane nakusibit, yare men karam nakusibit, o yawas fokarih, roukoukuwen, baimar kakafin, sawar en, obiruwen, o morob?
36 Vaxaitsi yabara mapajamatabëcuenelivaisi jëpaje. Bajayata Dioso pijajivi navajunupaeba Diosojavabelia pacuenia itsamonae bejiobiaexanaponatsi. Dioso pejumelivaisibaxutota bajarapamonaemi penavajunupaebijume itanerubena. Jumaitsi mapacueniaje:
36 Buk Atamaninamaim eo na’atube,
37 Nexata daxita xua pibisiacuene, nacatocopiapatabiabiana. Nacabejiobiaexanabiabiana. Nexata itsiata vaxaitsi bajaraxua jamatabëcuene matatoxenetabiabianatsi. Tsipaji Cristo vajanacaasivanë, nacayavenonabiabiana.
37 En baise, Keriso aki biyabuwi i wanawananamaim sawar etei hai fair aki aisnowaten.
38 Nexata yapëtaniji mapacueneje. Itsacuenejavayo ata apo caëjëpaetsi Cristo vajanacaasivacuene vajanacavecuacopiarucaeya exanaenexa. Vajatëpaecuene ata, vajaasaëtsavanapaecuene ata, ángelevi ata, dovathivi penamatacaitorobivi ata, apo caëjëpaetsi Cristo vajanacaasivacuene vajanacavecuacopiarucaeya exanaenexa. Piayapëbejecuene, xua baja nacatocopiapata, xua ata abaxë nacatocopiapatsijitsia, daxita bajaraxua ata, apo caëjëpaetsi Cristo vajanacaasivacuene vajanacavecuacopiarucaeya exanaenexa.
38 Imih ayu aso’ob anababatun men karam boro sawar ta imaim Keriso ana yabowane nakusibitamih, men morob, men yawas, men tounamatar, men Demon, men mar iti boun, men mar boro enan, men fair
39 Athëbëabetsia vajaponaejava ata, ira bëxëpanabereca vajaponaejava ata, apo caëjëpaetsi Cristo vajanacaasivacuene vajanacavecuacopiarucaeya exanaenexa. Dioso pexanaejava, itsacuenejavayo ata, apo caëjëpaetsi Cristo vajanacaasivacuene vajanacavecuacopiarucaeya exanaenexa. Yapëtanetsi Dioso vajanacaasivajava. Tsipaji Dioso vajanacaasivaxae, vajatuxanenë Jesucristo athëbëvetsica itorobicatsi vajanacasivatëpaenexa mapanacuataje.
39 men yate mar, men me baban, men sawar ta himamatar wanawanahimaim boro God ana yabow ata Regah Jesu Keriso wanawananamaim ema’am nakusibit tanatitamih, en anababatun.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.