João 5
Dios pejumelivaisibaxuto pejanalivaisibaxuto (GUH) vs AAI
1 Judíovi fiesta exana Jerusalén tomarata. Nexata Jesús nalia.
1 Veya bai’ab sawar ufunamaim, Jew hai hiyuw aa isan Jesu yen in Jerusalem.
2 Jerusalén tomarata, ovejaxi pecajoneyabiabibaupa imoxoyojavata, pecueyetsipucayo eca. Bajarapapucayo hebreojumeta pevënë Betzata. Bajarapapucayo matatoyorotsia cinco pabobërëtobeje eca.
2 Jerusalem wanawanan efan wabin For Hirahir sisibinamaim i harew kukuf, naatu ana seboseb etei umatroun hiwowaben Aramek fanahimaim tisusu’ub Betsaida,
3 Bajarapabobërëtonëjavata piavitanevi ayaibitsaëtoxaneto bobena. Itsamonae bitso pitaxutotsëcënaevi. Itsamonae pejayujayunaevi. Itsamonae peperabëcuenabivitsi. Daxita bajarapamonae evetanubena pucayo pemenenacujirubijava.
3 nati sebosebomaim sabuw sawusawuwih moumurin maiyow hiya hi’inu’in, matah fim, ah umah kafikafirih, naatu ah umah ririmih hima hikakaif harew tabi’etaw isan.
4 Athëbëvetsica ángel jemata runabiabica pucayojavabetsica. Nexata pucayo menenacujirubabiaba. Pemenenacujirubijavata, pajivi copiaya runareca pucayojavabereca, bajarapajivi pavitanecuene capunatsi, vecuaajibiaexanabiabatsi.
4 Anayabin veya ta ta Regah ana tounamatar boro nara’iy harew kukuf nabenei niyabat rarouw nayen. Naatu sabuw sawow ana yumat ta ta hibow hina ti’inu’in, yait wan nara’iy nakifukif i boro nayawas.
5 Bajarajota naboca treinta y ocho pavaibeje piavitanetsanucaenë, petabusipacuenabinëtsi.
5 Orot ta sawow bai ma kwamur etei 38 i nati wanawanahimaim.
6 Itsa Jesús taeyabuata bajaraponë, nexata yapëtaeyabuata bajayajebi piavitanenëcuene. Nexata Jesús jumaitsi bajaraponëjavabelia:
6 Jesu nuw orot nati’imaim inu’in itin, naatu so’ob orot sawow nati bai virurumin maiyow, imih orot ibatiy, “O kukokok inayawas?”
7 Nexata bajaraponë jumaitsi:
7 Orot iya’afut eo, “Regah, anamaramaim harew iyabat rarouw eyey, men yait ta boro nibaisu nabuwu anara’iy harew kukuf yan. Ayu misir ra’iyemih abiwa’an, sabuw afa i wan hira’iyeka.”
8 Jesús nexata jumaitsi piavitanetsanucaenëjavabelia:
8 Naatu Jesu orot isan eo, “Kumisir! A ir kunu naatu kuremor kwen.”
9 Bajarapacuenia Jesús pejumaitsijavata, jamatejema baja piavitanetsanucaenëmi. Pita baja pijapanayo. Ponaexanepana baja. Bajarapacuenia petabusipacuenabinëtsi Jesús jamatejemayaexana judíovi penacueraevetsimatacabita.
9 Mar ta’imon orot yawas; misir ana ir nu bat remor.
10 Nexata judíovi jamatabëcuenenavëxaniabiaya jumaitsi petabusipacuenabinëmitsijavabelia:
10 Naatu Jew sabuw orot yayawas isan hi’o, “Iti boun i Baiyarir ana veya, ata ofafar men ebibasit o a ir ina’abar.”
11 Nexata petabusipacuenebinëmitsi jumaitsi judíovijavabelia:
11 Baise iya’afutih eo, “Orot yait ayu biyawasu iuwu, ‘Kumisir a ir kunu naatu kubat kuremor.’”
12 Nexata icatsia judíovi jumaitsi:
12 Imih hibatiy, “Nati orot i yait uwi a ir inu i’abar ibat kureremor?”
13 Itsiata baitsi jane bajaraponë apo vënëyapëtae pavënënë jamatejemayaexanatsi. Apo vënëyapëtae Jesús. Tsipaji bitso jivi ayaibitsaëtoxaneto bajarajota jinavanapa. Jesús baja cajena pepuaponae itsajavabelia, yanijobatsi.
13 Orot nati yayawas i men kafa’imo so’ob orot i yait, anayabin sabuw moumurin maiyow nati’imaim hibatabat Jesu sorabon in kasiy.
14 Bajaraxuacujinae icatsia Jesús caxitajarabaxuaba bajaraponë templobota. Nexata Jesús jumaitsi bajaraponëjavabelia:
14 Nati ufunamaim Jesu Tafaror Bar wanawanan tita’ur naatu iu, “Kwi’itin, o iyawas. Bowabow kakafih inihamiyen o sawar kakafin anababatun boro biyamaim namatar.”
15 Nexata bajaraponë pona baja. Tsipaeba judíovijavabelia.
15 Orot nati’imaim tit in, Jew sabuw hai tur eowen i Jesu iyawas.
16 Bajaraxuata nexata judíovi Jesús jamatabëitonotatsi. Jamatabëbeyaxuabatsinua. Tsipaji jamatejemayaexana piavitanevi judíovi penacueraevetsimatacabita.
16 Imih hibusuruf Jesu isan turamaim hi’u hi’a’a’afiy, anayabin i Baiyarir ana veya sawar iti na’atube sinaf isan.
17 Nexata Jesús jumaitsi judíovijavabelia:
17 Jesu isah eo, “Ayu Tamai i mar etei ebowabow, imih ayu auman boro anabow.”
18 Bajarapacuenia Jesús penalivaisipaebixae judíovijavabelia, itoyatsi bitso. Bajarapamonae jamatabëbeyaxuabatsi. Tsipaji Jesús jamatejemayaexana piavitanevi judíovi penacueraevetsimatacabita. Orijibia Jesús jumaitsi: “Taxa raja Dioso,” jai. Bajarapacuenia Jesús pejumaitsixae, nexata judíovi bitso jamatabëbeyaxuabatsi.
18 Ana’an iti isan Jew hisinaftobon ef hinuwet Jesu asabunin isan; men Baiyarir ana ofafar ea’eastu’ub akisin, baise God isan Tamah rouw eo’omaim, iwa’an taiyuwin bai yen in God hairi anafofonin matar.
19 Jesús jumaitsi judíovijavabelia:
19 Jesu iyafutih eo. “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun akisin ana kok men karam nasinaf; baise Tamah abistan sinaf i i’itinimaim boro nasinaf, anayabin Tamah abistan isisinaf na’atube Natun isisinaf.
20 Taxa niasiva. Nexata neyapëtaeyaexana daxita pacuene taxa yapëtane. Tavajënaeyabelia neyapëtaeyaexanaponaena bajarapacuene matatoxenetsia ayaicuene taexanaponaenexa. Nexata exanaenajë ayaicuene taexanaejavanë. Paxamë itsa pataename ayaicuene taexanaejavanë, pajamatabëcuenenabenajacaename.
20 Anayabin Tamah i Natun iyabuw sawar etei esisinaf na’atube Natun i’obaiy imaim esisinaf. Turobe, kwa a baifofofor isan, i boro sawar gagamihika ni’obaiy nasinaf men boun iti na’atube.
21 Taxa petëpaevimi ata icatsia asaëyaexana. Xanë ata necaëjëpa tasaëyaexanaenexa petëpaejivi ata, pajivi jamatabëasaëyaexanajë.
21 Tamah murumurubih imisiruwih yawas ebitih na’atube, nati ef ta’imon Natun ekok yait yawas baitinamih boro nitin.
22 Taxa raja apo naneconitsiaexanae tsane itsajivi ata. Xanë raja, pexënatonë, nitoroba tananeconitsiaexanaenexa pibisiacuene pexanaevi.
22 I na’atube Tamah men yait ta ebibatiy, baise baibabatiyen ana fair tutufin etei Natun itin.
23 Bajarapacuenia nitoroba tananeconitsiaexanaenexa taneyaiyataenexa daxitajivi pacuenia bajarapamonae yaiyatane taxa. Pajivi apo neyaiyatae, Dioso pexënatonë, bajarapajivi taxa ata apo yaiyatae, jai Jesús judíovijavabelia.
23 Saise sabuw etei Tamah tirurusagiy na’atube, Natun boro hinarusagiy. Imih o yait Natun men kururusagiy, Tamah, i ana baiyonenayan auman men kururusagiy.
24 Icatsia Jesús jumaitsi judíovijavabelia:
24 “Turobe a tur ao’owen, o yait ayu au tur inowar naatu menatan ayu iyafaru anan kubitumitum, o i yawas ma’ama wanatowan ibaika, naatu o boro men baibatebat inab, anayabin morobone irabon yawas wanawanan irun.
25 Xaniajanë pacuenia pacatsipaebijitsiatsi. Pamonae apo xainae matacabi apo pevereverecaejava, pijamatacabi baja tocopiapatatsi tanejumetaenexa, xanë Dioso pexënatonë, tatsipaebilivaisi. Nexata pajivi nesivanajamatabëcopata, xainaena matacabi apo pevereverecaejava.
25 Turobe a tur ao’owen, veya i enan naatu i na titaka, nati ana veya murumurubih boro God Natun fanan hinanowar naatu iyab fanan hinanonowar boro yawas hinab hinama.
26 Taxa raja caëjëpatsi jivijavabelia perajutsinexa matacabi apo pevereverecaejava. Nexata xanë ata taxa necaëjëpaeyaexana jivi tarajutsinexa matacabi apo pevereverecaejava.
26 Anayabin Tamah taiyuwin i yawas an, imih nati yawas ta’imon Natun itin yawas an matar.
27 Nitorobanua tananeconitsiaexanaenexa pibisiacuene pexanaevi. Tsipaji xanë, Daxitajivi Pematapijinënë.
27 Naatu i baibabatiyen ana fair Natun itin, anayabin i, i Orot Natun.
28 Pëtsa pajamatabëcuenenabenajacame patacatsipaebilivaisi yabara. Itsamatacabi nejumetaena daxita petëpaevimi ata tatsipaebilivaisi.
28 “Tur iti ao isan men kwana’ororsa’ir; veya i nati namamataramaim enan, murumurubih etei boro fanan hinanowar,
29 Nexata bajarapamonae pemëthëanëmi vecuapitsapaena. Pamonae pexaniacuene pexanaevimi, Dioso icatsia asaëyaexanaenatsi. Nexata bajarapamonae xainaena matacabi apo pevereverecaejava. Pamonae pibisiacuene pexanaevimi, icatsia Dioso asaëyaexanae atatsi tsane, bajarapamonae naneconitsiaya jinavanapaena daxitamatacabijavabelianexa, jai Jesús judíovijavabelia.
29 hai rahane hinatit, naatu iyab gewasin hisisinaf boro hinamisir yawas hinab, iyab kakafih hinasisinaf boro hinakusairih.”
30 Icatsia Jesús jumaitsi judíovijavabelia:
30 “Ayu men karam akisu au kok ana sinaf, baise abisa God iu’uwu’umaim sabuw abibabatiyih, imih ayu au baibatiyen i mutufor, anayabin men ayu au kokomaim asisinaf, baise orot yait ayu iyunu anan i anakok asisinaf.
31 Itsa navënëlivaisipaebijitsipajë, “Xanë rabaja ayaijamatabëcuenenënë,” itsa janë tsipae, itsiata itsamonae saya nejumeaebijitsipa.
31 Ayu taiyuwu au sinaf isan ana’o’orereb na’at, au tur i men turobe’emih.
32 Itsiata baja Juanpijinë jivibautisabinëmi nevajunupaeba xaniavaetsia. Yapëtaniji bajaraponë tanevajunupaebijava pexaniajaijamatabëcueneta.
32 Baise orot ta ayu isou eo’orereb, i a tur ao’owen i ana orereb ayu isou i turobe.
33 Paxamë itsamonae paitorobame tanevënëlivaisiyanijobinexa Juan jivibautisabinëmijavabelia. Nexata Juanpijinë xanë talivaisi, pexaniajailivaisi, tsipaeba paneitorobivijavabelia.
33 Kwaso’ob gewasomih kob abarayah John isan kwaiyafarih hinan John i turobe kwa a tur eowen.
34 — ausente —
34 Iti i men kwa orot maiyow isou kwataorereb, baise iti ao saise mi’itube kwa yawas kwatab isan.
35 — ausente —
35 John i hinow na’atube to’ab marakaw kwa it, naatu mar kikimin kwa ana marakaw isan kwaiyasisir.
36 — ausente —
36 Baise ayu au orererebayan orot i gagamin, men iti John eo’orereb na’atube. Ayu au orererebayan i abisa Tamai iyunu ana asisinaf i eo’orereb, naatu nati ebi’obaiyi ayu i Tamai iyafaru anasinaf isan, orot ta eo’orereb i John eo’orereb natabir, anayabin iti bowabow ayu Tamai bitu i anisawar, naatu iti bowabowamaim eo’orereb Ayu Tamai iyunu ana i ana bowabow anabow.
37 Taxa, ponë nitorobica, tajëvelia baja cajena nevënëlivaisi yaquinaeyaexana pejumelivaisibaxutota. Caeto ata taxa livaisi papecatsipaebijava, apo pajumetaemë. Apo pataemënua.
37 Naatu Tamai iyunu anan i taiyuwin ayu isou eo’orereb. Kwa men kafa’imo fanan kwanowar naatu yumatan kwa’itin.
38 Nexata pejumelivaisi apo pacatsijamatabëjone. Tsipaji apo panejumecovënëtsimë taxa athëbëvetsica taneitorobinëtsica.
38 Kwa ana tur men dogor wanawanan run, anayabin menatan ayu iyunu anan i men kwabitumitum.
39 Paxamë picani xaniavaetsia palebabiabame Dioso pejumelivaisibaxuto. Bajarapacuenia palebabiabame tsipaji jamatabëcuenenavëxaniabiaya pajamatabëjumaitsimë tsabiabi: “Xaniavaetsia itsa lebajë Dioso pejumelivaisi, nexata Dioso nerajutsiana matacabi apo pevereverecaejava,” pajamatabëjamë tsabiabi. Itsa palebabiabame Dioso pejumelivaisibaxuto, ponë yabara palebabiabame, xanë rabaja cajena.
39 Kwa Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwabinotanot anayabin boro imaim yawas wanatowan kwanab. Nati tur i ayu isou eo,
40 Paxamë itsiata apo panejumecovënëtsimë panexainaenexa matacabi apo pevereverecaejava, jai Jesús judíovijavabelia.
40 baise men kwakokok kwanan ayu biyau yawas kwanab.
41 Icatsia Jesús jumaitsi judíovijavabelia:
41 “Ayu men orot babin bora’ara’ahu isan ao’omih.
42 Pacajamatabëcueneyapëtanetsi. Yapëtaniji cajena apo panejitsipaejava Dioso.
42 baise kwa orot babin a yawas ayu aso’ob, kwa a yabow God isan dogoromaim i men ema’am.
43 Xanë athëbëvetsica patsicajë mapanacuayabetsicaje taxa Dioso taneitorobixaetsica. Itsiata apo panejumecovënëtsimë. Itsanë itsa pacatopatsiana saya bajaraponë pejamatabëcuenepijilivaisi papecatsipaebinexa, nexata pajumecovënëtsianame.
43 Ayu Tamai wabinamaim anan kwa men kwabuwu au merar kwayi, baise orot babin ta i taiyuwin wabinamaim nanan boro kwanab ana merar kwanay.
44 Paxamë pajitsipame mapanacuata ëjivi papecasivabarëyanexa, papecayaiyataenexanua. Apo panajamatabëxainaemë cajena Dioso papecasivabarëyanexa. Bajaraxuata apo pacacaëjëpae panejumecovënëtsinexa Dioso pejumelivaisi.
44 Kwa taiyuw baifa’i isan a kok gagamin, baise God ta’imonamo ana baifa’en i men kwakokok, imih ayu abisa ao boro kwanitutumu?
45 “Mara ponëje nacaneconitsijitsia Diosojavabelia,” panesivajamatabëjamë pëtsa. Xanë raja apo pacaneconitsi tsanetsi. Paxamë jamatabëcuenenavëxaniabiaya pajamatabëjumaitsimë tsabiabi: “Bajayata Dioso Moiséspijinëta najumecopata jivi pejumecovënëtsinexa. Bajarapalivaisi baja jumecovënëtsiajinavanapatsi. Bajaraxuata nacacapanepaena Dioso,” pajamatabëjamë tsabiabi jamatabëcuenenavëxaniabiaya. Itsiata bajarapalivaisivecua saya pajinavanapame. Nexata bajarapalivaisi pacaneconitsiana Diosojavabelia.
45 Men kwananot ayu boro Tamai nanamaim ubar kwa bait kwanarouw en, baise Moses kwa a not tutufin imaim kwayai kwama’am boro ubar nabit kwana’itin.
46 Itsa pepacuene pajumecovënëtsipame Dioso Moiséspijinëta penajumecopatsilivaisi, nexata xanë ata panejumecovënëtsipame. Tsipaji cajena bajayatami tajëvelia nevajunupaeba Moiséspijinë peyaquinaebaxutota.
46 Moses kwatabitumitum na’at, ayu boro kwatitutumu, anayabin i ayu isou kirum.
47 Apo pajumecovënëtsimë Moiséspijinë peyaquinaelivaisi. Bajaraxuata nexata apo panejumecovënëtsimë xanë patacatsipaebilivaisi, jai Jesús judíovijavabelia.
47 Baise Moses abistan kikirum kwa men kwanabitumatum na’at, boro mi’itube ayu ao kwanitumatum?”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.