Atos 5
Dios pejumelivaisibaxuto pejanalivaisibaxuto (GUH) vs AAI
1 José pijaira pecanajetsicujinae, Ananías ata pijava Safirabeje yajuvënëcanajetabeje pijaira.
1 Orot wabin Ananias aawan Sapphira hairi auman hai sawar turin hiya’aitit sabuw hitubun.
2 Nexata Ananíasbeje pijavabeje pijairamatamoyajuvënëpalata muetsia copatabeje. Bajaraxuacujinae Ananías peyajuvënëcopatsipalata calia apóstolevijavabelia. Nexata Ananías jumaitsi apóstolevijavabelia:
2 Naatu kabay turin i botan, aawan i so’ob, naatu i ana baibasit auman iwa’an, turinawat bai in tur abarayah nahimaim ihouw ra’iy.
3 Nexata Pedro jumaitsi Ananíasjavabelia:
3 Peter Ananias isan eo, “Aisim Satan not kakafin dogor wanawanan yaru’uy Anun Kakafiyin matanamaim ifuwen, a me hitutubun kabay turin o isa ibotan?
4 Nijairami necanajetsivajënaeya, nijaira baja cajena picani saicaya. Nijaira necanajetsicujinae ata, xua nijairamatamo pitame, nijajava baja cajena picani saicaya. ¿Detsa xuajitsia nexata mapacuenia neyamaxëitojorobijava najamatabëxainameje? Ëpaxanëjavaberena baja cajena apo najumetsënëtsimë. Najumetsënëtame baja cajena Diosojavabelia ata, jai Pedro.
4 Inaso’ob iti me i o nowa, baise o a baibasitamaim sabuw hitubun, naatu sabuw hitutubun ufunamaim iti kabay i o nowa. Aisim iti na’atube isinaf? O men orot ifuw, baise God ifuw.”
5 Ananías itsa jumetane bajarapacuenia Pedro pejumaitsijava, Ananías petëpaenë irata jopa. Nexata daxita pamonae vënëlivaisitane bajarapacuenia Ananías petëpaejava, pinijicuenia jamatabëcuenenajunaviaca.
5 Ananias tur iti nonowar ana maramaim an uy re morob, sabuw etei’imak tur iti hinonowar hai hibir ra’at.
6 Nexata pabota Ananías petëpaenë boca, bajarapaboyarena pevëjëavi jonena. Mataquiona petëpaenë. Bajaraxuacujinae capitsapalia pemëthëtsinexa.
6 Oro’orot boubuh hina hirun biyan hibai hisum hibai hin rahemaim hiyai.
7 Bajaraxuacujinae bexëa, acueyabi pahorabejecujinae, Ananíaspijinë pijava jonena. Bajarapova abaxë apo yapëtae pamona pevecuatëpaejavatsi.
7 Three hours na’atube sasawar ufunamaim aawan babin na tit, i men so’ob Ananias isan abisa mamatar.
8 Pedro icatsia yanijoba bajarapovajavabelia. Jumaitsi:
8 Peter babin ibatiy, “Ku’o gewas anowar, aaw airi a me hitutubun baiyanaban ana fofonin iti kwabai?” Babin iya’afut eo, “Me hitutubun ana baiyan etei i nati.”
9 Nexata Pedro jumaitsi bajarapovajavabelia:
9 Peter babin isan eo, “Aisim aaw airi kwaibasit, Regah Anunin kwarutubun? Oro’orot iyab o aaw hibai hin hiya’iy i nati etawanamaim tebatabat o hina’abar kwananamih.”
10 Nexata bajarajota Pedro pitabarata bajarapova ata icatsia petëpaeva irata jopa. Itsa jonena pevëjëavi penaviabanajetarubenaevi, Ananíaspijinë pemëthëcaevilia, caxitajarababuata petëpanucaeva. Nexata icatsia bajarapamonae capitsapalia bajarapova pemëthëtsinexa pamonami pemëthë muxuneneta.
10 Mar ta’imon babin Peter anamaim ra’iy rab morob, oro’orot boubuh hina hirur babin morob inu’in hi’itin hi’abar hin aawan sisibinamaim hiyai.
11 Nexata daxita Dioso pejumecovënëtsivi, itsamonae ata, pamonae bajarapajivibeje petëpaejava vënëlivaisitanetsi, bitso junava.
11 Sawar iti mamatar ekaleisia sabuw naatu sabuw afa auman iti tur hinonowar hi’oror sa’irih naatu hai hibir ra’at.
12 Apóstolevi Dioso pesaëta exanapona pinijicuene pexanaejavanë Jerusalén tomarapijivi pitabarata. Daxita Dioso pejumecovënëtsivi nacaetuatabiaba templobo ënëtuatuajëta, Portal de Salomónvënëjavata.
12 Tur Abarayah ina’inan naatu baifofofor moumurih maiyow sabuw wanawanahimaim hisisinaf. Naatu baitumatumayah hai rou’ay mar etei i Solomon ana sebosebomaim hiruru’ay.
13 Itsamonae, pamonae Dioso apo pejumecovënëtsivi, junava penanacaetuatsijava bajarapamonaeta. Itsiata daxita Jerusalén tomarapijivi pexaniacuenia yaiyataeyabiaba Dioso pejumecovënëtsivijavabelia.
13 Orot babin ufunane men karam boro hitakofanih, basit baitumatumayah hai gewasih isan sabuw wabih hibobora’ara’ah.
14 Pevajënaeyabelia jivibitsaëtoxaneto jumecovënëtapona Jesús pelivaisi, pebijivi, petiriavi ata. Nexata daxita bajarapamonae nanacaetuatabiaba Dioso pejumecovënëtsivijavabelia.
14 Naatu orot babin iyab Regah hibitumatum hina hirun kou’ay yayababar yen ra’at.
15 Apóstolevi Dioso pesaëta pinijicuene pexanaponaexae, itsamonae tocapatabiabatsi piavitanevi callejavaberena. Nexata piavitanevi tojebabiabatsi callejavata camata. Itsamonae tulimanëta tojebabiabatsi. Nexata Pedro itsa najetaruca callejava, piavitanevi jitsipabiaba Pedro pitacaënae ata petsijopaejavatsi pejamatejemanexa bajarapamonae piavitanejavavecua.
15 Rou’obow nati’imaim sabuw sawusawuwih hi’abaren hitit ef gagamih yah emo’em afe’eh naatu ir yah hi’i’inuwih, saise Peter tanan ana youn afa tafahimaim tarabon isan.
16 Nexata jivibitsaëtoxanetonë patabiaba Jerusalén tomaraberena imoxoyo penaetomaraxijavaverena penaropobivi. Bajarapamonae Pedro tocapatabiabatsi piavitanevi. Tocapatabiabatsinua bitso dovathi peyajavajinavanapaevi. Nexata Pedro daxita bajarapamonae jamatejemayaexanabiaba.
16 Sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay, naatu bar merar afa Jerusalem sisibinamaim hima’am hai sabuw sawusawuwih naatu afa afiy kakafih hitoun buriburih hima’am hibuwih hinan etei’imak hiyayawasih.
17 Sacerdotevi pepo penamatacaitorobinë yajavaponapona saduceovi. Nexata daxita bajarapamonae pinijicuenia anaepana apóstolevijavabelia. Tsipaji cuenecaëbatsi.
17 Firis Gagamin ana ofonah etei naatu Sadducee hai kou’ay bairi hibusuruf tur abarayah isah yah so’ar hibobowen, naatu sinafumaim hiyai.
18 Bajaraxuata taicatsi apóstolevi. Jebatsi penaneconitsivi pejebabiabibota.
18 Tur Abarayah hibow hifatumih naatu hibuwih hin dibur bar gagaminamaim hiyariyih.
19 Itsiata baitsi jane bajarapameravi Dioso pijaángel apóstolevi tobaupanatsi penaneconitsivi pejebabiabibo baupanë. Nexata ángel apóstolevi matacapitsapaliatsi. Angel jumaitsi apóstolevijavabelia:
19 Baise gugumin wanawanan Regah ana tounamatar na etawan etei botawiyen tur abarayah iunawiyih hitit, iuwih eo, Tounamatar tur abarayah dibur barane botaitih|alt="angel frees the apostles from the prison" src="cn01911b.tif" size="col" loc="Act 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19-20"
20 —Paponare templobojavabelia. Patsipaebianame jivijavabelia mapapejanalivaisi, Dioso vajanacayajavaponaponaejava, jai ángel apóstolevijavabelia.
20 “Kwanan Tafaror Bar gagamin wanawanan kwanabat iti yawas boubun ana tur tutufin sabuw etei hai tur kwana’owen.”
21 Apóstolevi itsa jumetane bajarapacuenia ángel pejumaitsijava, nexata ajena matacabi tsina, apóstolevi ponalia templobojavabelia. Nexata apóstolevi templobota Jesús pelivaisi jivi tsipaebanubena.
21 Mar sibisib auman tur abarayah Tafaror Bar wanawanan was efanamaim hibusuruf sabuw hi’obaibiyih.
22 Nexata templobopijipolicíavi itsa ponalia, apo caxitajarabi apóstolevi penaneconitsivi pejebabiabibota. Nexata apo pecaxitajarabixae, naviabarena cobesa petsipaebinexa penacaetuatsivijavabelia.
22 Baise hina dibur baremaim hititit hibouyuwih naatu ma’utenayah hai ukwarih himatabir maiye hina hai tur hio’wen hio,
23 Nexata templobopijipolicíavi jumaitsi bajarapamonaejavabelia:
23 “Aki an dibur bar atitit etawan etei i tufatufbonen naatu etawan ma’utenayah auman hibatabat ai’itih, baise etawan abobotawiyen i men yait ta nati bar wanawananamaim atita’urimih.”
24 Nexata templobopijipolicíavi pijacapitán, sacerdotevi penamatacaitorobivinua, itsa jumetane bajarapacuenia policíavi pejumaitsijava, bajarapamonae jamatabëjumaitsi:
24 Firis ukwarih naatu Tafaror Bar kaifenayan hai ukwarin iti tur hinonowar etei hai kasiy ra’at hio, “Iti orot isah abisa matar?”
25 Nexata bajarapaepatota itsanë pebi parena, templobojavaverena peponaenë. Jumaitsi bajaraponë bajarapamonaejavabelia:
25 Rubira’e orot ta na run eo, “Kwananowar oro’orot kwabow dibur kwaya’aya i Tafaror Bar wanawanan sabuw tibi’obaibiyih.”
26 Nexata templobopijipolicíavi pijacapitán barëlia pijajivi. Nexata policíavi apóstolevi xaniavaetsia saya caponarenatsi. Tsipaji jamatabëjumaitsi:
26 Naatu kaifenayan ukwarin ana orot afa bairi hin tur abarayah hibuwih bairi himatabir maiye, men hifair o hikwararihimih, anayabin sabuw agimamaim borabirabih hirouw hibir.
27 Itsa baja apóstolevi caparenatsi, nexata nubatsi sacerdotevi penamatacaitorobivi pitabarata, judíovi pijaancianovinua pitabarata, judíovi pecujarubivinua pitabarata. Nexata bajarajota sacerdotevi pepo penamatacaitorobinë jumaitsi apóstolevijavabelia:
27 Tur Abarayah hibuwih hina hirun Kaniser (Sanhedrin) nahimaim hibat naatu Firis Gagamin ibatiyih eo,
28 —Paxanë baja cajena pacajumaitsitsi: “Pëtsa baja matavëjëa jivi patsipaebame Jesús pelivaisi,” pacajaitsi. ¿Itsiata tsabaja rovia apo panejumecovënëtsimë? Pataema jane pacuenia Jerusalén tomarata yacaëjëpapona panetsipaebilivaisi. Paxamë jamatabëpaneneconitame Jesús pebeyaxuabijavatsi yabara, jai sacerdotevi pepo penamatacaitorobinë apóstolevijavabelia.
28 “Aki tur fokarin maiyow ao fafari iti orot wabinamaim sabuw men kwani’obaiyih, naatu baise kwa abai’obaiyen i tit Jerusalem wanawanan sabuw etei tenonowar, naatu kwakok iti orot momorob ana ubar aki bain isan kwayayamatat.”
29 Nexata sacerdotevi pepo penamatacaitorobinë bajarapacuenia pejumaitsixae, Pedro, itsaapóstolevi yajava, jumaitsi bajarapamonaejavabelia:
29 Peter naatu tur abarayah afa bairi hiyafutih hio, “Aki i God fanan anab men orot fanahimih.
30 Paxamë Jesús pabeyaxuabame pamatacabita pacobematabiabarutame cruzajavabelia. Vajasalinaivimi pijaDioso Jesús icatsia asaëyaexanatsi petëpaecujinae.
30 It ata a’agir hai God Jesu kwa onaf tafanamaim kwa’onaf kwa’asabun momorob i morobone God bora’ah maiye,
31 Nexata Dioso jumaitsi Jesúsjavabelia: “Ecare tacujuanenia. Xamë rabaja ayaijamatabëcuenenëmë. Jivi nevetsinë tsane. Necapanepaenënua tsane,” jai Dioso Jesúsjavabelia. Bajarapacuenia Dioso jumaitsi Jesúsjavabelia vaxaitsi judíovitsi pibisiacuene vajaexanabiabijava vajacopabijavanexa yabara jumaitsi. Vajanajamatabëcuene pënëyorotsijavanexa ata Diosojavabelia yabara jumaitsi. Tsipaji Dioso jitsipa Jesús pejamatabëcueneta daxitajivi aneconijibia petaenexa.
31 God bora’ah yen uman ana asukwafune ima’an, bonawiyenayan naatu baiyawasayan matar, saise Israel sabuw hai ef nabotawiy dogor baikitabiren naatu notawiyen hinab.
32 Nexata bajarapacuene yabara jivijavabelia itsa patsipaebaponajë, Espíritu Santo paneyajava tsabiabi. Dioso cajena rajutapona Espíritu Santo pamonae jumecovënëta Dioso, jai Pedro, itsaapóstolevi yajava, daxita bajarapamonaejavabelia.
32 Aki i iti sawar hai sifrubonayah, naatu sabuw iyab hibifanabow isan God Anun Kakafiyin bitih auman siftirurubon.”
33 Nexata daxita bajarapamonae itsa jumetane bajarapacuenia Pedrobana pejumaitsijava, nexata bitso anaepana. Jamatabëbeyejebatsi picani apóstolevi.
33 Kaniser sabuw iti tur hinonowar ana veya, gagamat yen bufutih hikokok kwanekwan i boro tur abarayah hita’asbunih.
34 Itsiata apo beyejebitsi. Tsipaji bajarapamonaeyajuvënënë judíovi pecujarubinë, Gamalielvënënë, nonotapuna daxita penajuavi pitabarata. Bajaraponë fariseonë, Dioso Moiséspijinëta penajumecopatsilivaisi pecujarubinë. Daxitajivi peyaiyataenëtsi. Nexata Gamaliel itoroba apóstolevi caeepatoyo pepitsapaenexalia.
34 Baise Pharisee orot wabin Gamaliel, ofafar bai’obaiyenayan, sabuw etei iti orot hikakakafiy, kou’ay wanawanan misir iuwih tur abarayah hibuwih hitit ufunamaim mar kafai hibat.
35 Nexata apóstolevi caeepatoyo pepitsapaejavatalia, pecovëta, Gamaliel jumaitsi penajuavijavabelia:
35 Naatu imaibo Kaniser iuwih eo, “Taituwau Israel, abisa iti orot isah kwayayakitifuw mata toniwa’an gewas kwananotabo kwanasinaf.
36 Panajamatabënapire pacuenia Teudasvënënëmi bajayata exanatsi. Bajaraponëmi picani nacua pevetsinënexa, ayaijamatabëcuenenë bitso jamatabënaexana. Nexata picani pijajivinexa pënajinavanapatsi cuatrocientos ponëbeje. Itsiata Teudaspijinëmi beyaxuabatsi. Bajaraponëmi pepënajinavanapaevitsi, pamonae pijajivinexa picani, daxita nacayajateca. Nexata copiaruca baja bajarapacuenemi.
36 Kwananot iti boro’omo Theudas tit orot gagamin ta rouw eorereb naatu oro’orot etei 400 na’atube hikofan, Baise hi’a’asabun ana veya ana bai’ufununayah etei hitaragiy nanabin hin, naatu ana kou’ay re rumoromorob sawar.
37 Bajaraxuacujinae icatsia pamatacabi gobierno pejamatabëcueneta daxitajivi namataëjëtsi, Judasvënënëmi, Galilea nacuapijinëmi, bajarapacuenia pijinia jivi ayaibitsaëtoxaneto pënajinavanapatsi. Bajaraponëmi ata beyaxuabatsi. Nexata daxita pepënajinavanapaevitsi nacayajateca. Nexata baja copiaruca bajarapacuenemi.
37 Nati ufunamaim Judas Galilee orot sabuw hibiyab ana veya tit, sabuw bow kou’ay busuruf, baise i auman hi’asabun naatu ana bai’ufununayah hitaragiy nanabin hin.
38 Bajaraxuata nexata mapamonaeje apóstolevi yabara pacatsipaebijitsiatsi. Pëtsa paitsacueniabame bajarapamonae. Itsa bajarapamonae saya mapanacuapijivi pejamatabëcueneta tsipaebavanapaje, bepijia peneta bajarapamonae petsipaebilivaisi vereverecaena.
38 Isan imih abisa iti boun emamatar isan au’uwi, iti orot kwaihamiyih, naatu kwa’uwih ten, anayabin orot ana notane hinayakitifuw hinasisinaf na’at boro nasawar.
39 Itsa jume, Dioso pejamatabëcueneta bajarapamonae bajarapalivaisi jivi itsa tsipaebavanapa, nexata acuenebi tsipae paxamë bajarapacuene panevereverecaeyaexanaejava. Belia ayaineconi panatsiexanaejitsipame Diosojavabelia, jai Gamaliel daxita penajuavijavabelia.
39 Baise Godane nanan na’at, kwa men karam boro kwana’otanih, kwa boro taiyuw God bairi kwanabiyow kwana’itin.”
40 Nexata daxita bajarapamonae jumecovënëtatsi Gamaliel. Apóstolevi icatsia caevëlia pejonenexalia junaliatsi. Bajaraxuacujinae apóstolevi, caenë canacujitsia, ayaicuenia jumatitibabeponatsi penaneconitsivi pejumaconitabiabimacata. Itavetatsi icatsia matavëjëa jivi petsipaebiyaniva Jesús pelivaisi. Bajaraxuacujinae copabatsi jane baja peponaenexa.
40 Tur Abarayah hi’afih hirun naatu hirouw. Imaibo tur fokarin maiyow hi’uwih naatu hiofafarih Jesu wabin men hinao rerereb, naatu hi’uwih hai au ubar hin.
41 Apóstolevi nexata pitsaparena bajarapabovecua. Barëyaya ponalia apóstolevi. Tsipaji Dioso tocopatatsi bajarapacuenia bepejiobiaexanaponaenexatsi Jesús pijajivixae.
41 Tur Abarayah Kaniser hihamiyih hitit naatu ereyasisir auman hin, anayabin Jesu wabinamaim hibi’akir i igewasin kwanekwan.
42 Nexata caematacabi canacujitsia templobota, bonëjava ata, apóstolevi asaëya Jesús pelivaisi tsipaebapona jivijavabelia. Apóstolevi jivijavabelia tsipaebapona pexanialivaisi, Jesucristo, ponë Dioso itorobica jivi pecapanepaenexa, pelivaisi.
42 Mar etei Tafaror Baremaim naatu hai baremaim sabuw hibi’obaiyih naatu tur gewasin Jesu Keriso isan sabuw hai tur hi’o’owen.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.