Atos 28
Dios pejumelivaisibaxuto pejanalivaisibaxuto (GUH) vs AAI
1 Itsa baja daxita paxanë xaniavaetsia papanepajë matatsënëabelia, nexata pavënëtaniji bajarapatunaeto. Bajarapatunaeto Malta vënëtunaeto.
1 Ataiy ana dones ayey men yait ta aboyouw, naatu nuw imaibo ai’inan, aki i ana Malta nuw ayen.
2 Maltatunaetopijivi bitso paneyavenona. Bajarapamonae pinijiisotoxaneto itajuruteta. Tsipaji bitso ema tsanucae. Nexata bitso cainejeba. Panejunata daxita patanonopaenexa.
2 Nuw sabuw merarayow gewasin maiyow hiti, ai merar hiyi wairaf hi’asir rari, anayabin toun i yarayar naatu tutuban ea’ani.
3 Nexata Pablo nota petseviiso. Itamataeta bajarapaisoto. Nexata jomo bitso piatanenë, bebula, pitsatabijirava isotojavaverena piatajujavavecua. Nexata Pablo cobesinetsi. Pecobesinijavatatsi tsiteca yajumaruca.
3 Paul ai heaf na wairaf wan yayara’aten, naatu kok wairaf wabuburin bai kayam tit, Paul uman yub fifin.
4 Maltatunaetopijivi itsa tane Pablo jomo pecobesinerucaejavatsi, nexata najumaitsi bajarapamonae:
4 Nuw sabuw Paul umanamaim kok fifin inu’in hi’itin basit taiyuwih hio, iti orot i uman rara. Riy yan yawasin taiy na yen, baise koubaitotorayan ana god men ekokok boro yawasin nama.
5 Nexata Pablo nacobenënëbiaxuaba jomo pejopaenexa isotojavabelia. Pablo itsiata apo itsacuene.
5 Baise Paul uman ta’asiy kok wairaf wan yen earah naatu men abisa ta isan matar.
6 Nexata daxita Maltatunaetopijivi jamatabëjumaitsi Pablo yabara:
6 Sabuw hima hi’itin hinotanot i boro uman tadaw o an ta’uy tare tamorob. Baise manin maiyow hima hikakaif men abisa ta isan matar, imih hai not hibotabir hio, “Iti orot i god wari’en!”
7 Maltatunaeto pevetsinë pevënë Publio. Nexata itsajota panubenajë, imoxoyo bobena Publio pijairanë. Nexata bajaraponë panecopiapita pexaniacuenia. Bajaraponë pijabota panajinavanapajë acueyabi pamatacabibeje.
7 Nati dones inan sisibin turin i orot wabin Publius ana bar merar. Publius i nati nuw hai orot gagamin. Ai merar yi, veya tounu ana nanawan na’atube bairi ama ituwi.
8 Publio paxa avitane tsanucae camata. Romaebanucatsi. Bitso suliabatsi. Nexata Pablo taeyojopalia. Vajëta Diosojavabelia. Bajaraxuacujinae piavitanenë pematabocotojumavereca Pablo nacobebuata. Nexata baja Pablo jamatejemayaexana piavitanenëmi.
8 Publius tamah sawow biyan ana fora’abin ra’at, naatu yan yub ana gem yan inu’in. Paul na ana bar run isan yoyoban, biyan butubun naatu yawas.
9 Bajarapacuene Pablo itsa exana, nexata daxita piavitanevi Maltatunaetopijivi pata Pablojavaberena. Daxita bajarapamonae ata jamatejemayaexana Pablo.
9 Sawar iti mamatar ana tur hinowar, sabuw iyab nati nuwamaim hisawow hi’inu’in hinan etei hiyawas.
10 Maltatunaetopijivi pinijicuenia paneyaiyataeya paneyavenona. Itsa baja icatsia bexëajavabelia itsabarcota panaponajë, nexata Maltatunaetopijivi panerajuta daxita patanamatavenonaejavaxi pataponaejavata.
10 Naatu hai kakaf gagamin na’in aki hiti, wa afe’en ayey ana veya ai remor isan abisa akokok etei hibaisi.
11 Malta vënëtunaetota panajinavanapajë acueyabi pajuametobeje. Bajaraxuacujinae baja icatsia panaponajë barcota. Bajarapabarco patavajënae pata Alejandría tomaraverena. Bajarapamo Maltatunaetototsotota daxita emarapae ruca. Evetaruca emarapaejuametonë pepanepaejava. Bajarapabarcoupita rucabeje jivi saya pecobeta jumapecataeya pexanaenëbeje. Cástorbeje Póluxbeje jumapecataeya jivi pecobeta pexanaenëbeje bediosonëbeje petaenexa.
11 Sumar tounu ama’ama ufunamaim wa ta Alexandria’ane nan abai. Iti wa wabin, “God Kikifu” anayabin iti wa nanamaim i Kastor naatu Folux hairi hai yumat hikirum hi’inu’in. Rarab siba’u aki nati nuwamaim wa tafan ama in rarab siba’u sawar.
12 Bajarapabarcota panaponajë. Nexata jane baja panapatajë Italia nacuayabelia. Panapatajë Siracusa tomarata. Siracusa tomarata abaxë panajinavanapajë acueyabi pamatacabibeje.
12 Wa abai atit an tafaram wabin Sarakus imaim arun veya tounu imaim ama.
13 Bajaraxuacujinae icatsia panaropobajë. Paponajë manuamene muxubërëa. Nexata icatsia papatajë Regio tomarata. Nexata meravia pitsijavata patacovëverena pexaniajovibo najetaruca. Nexata bajarapajovibo paneyacapona patavajënaeyabelia. Nexata icatsia anijamatacabibejecujinae papatajë Puteoli tomarata.
13 Naatu nati’imaim atit anunuw ana Rhegium bar merar gagamin arun imaim a’in. Mar to waruw gurufune busuruf babin, naatu aki atit anunuw veya bairu’abin Puteoli arun.
14 Puteoli tomarata pacaxitajarabajë Dioso pejumecovënëtsivi. Bajarapamonae paneasiva caesemana patanajinavanapaenexa bajarapamonaejavata. Bajaraxuacujinae jane baja matatsënëa paponajë Roma tomarabelia.
14 Nati’imaim baitumatumayah afa hima’am atitourih naatu hifefeyani bairi fur ta’imon ama. Imaibo aremor ana Rome atit.
15 Roma tomarapijivi, Dioso pejumecovënëtsivi, patavajënaelia panevënëlivaisitane patanajetarubenaejava. Nexata bajarapamonae panecopiajairena. Nexata penamataxainaebitsaëto panemataenena Foro de Apiovënëjavata. Bajaraxuacujinae icatsia itsabitsaëto panemataenena Tres Tabernasvënëjavatalia. Nexata Pablo itsa tane bajarapamonae, pexaniajamatabëcuene rajuta Diosojavabelia. Nexata ajamatabëcuenesaëreca Pablo bajarapamonae petaejavata.
15 Baitumatumayah Rome hima’am aki anan bigai hinowar basit hina Apius ahar ana efan hitit, naatu afa hina Nanawan Bar Tounu hibatabat imaim hi’iti ai merar hiyi, Paul iti sabuw i’itih ana veya God ana merar yi naatu i koufair gagamin maiyow bai.
16 Nexata jane baja papatajë Roma tomarabelia. Nexata Roma tomarata capitán Julio rajuta baja pamonae naneconitsia capona Cesarea tomaraverena. Rajuta baja penaneconitsivi pejebabiabibo pevetsivi penamatacaitorobinë pecobeyabelia. Itsiata Pablo tocopatatsi saicayabota peponaponaenexa. Caenë vajabitsaënë evetaponaponatsi Pablo penajetabajiraviyaniva.
16 Ana Rome atitit ana veya, Paul akisin ma isan ana baibasit hitin, naatu baiyowayah orot ta hiyai kaif hairi hima.
17 Pablo baja itsa xaina acueyabi pamatacabibeje pepatsicujinae Roma tomarata, tonajumexuaba judíovi penamatacaitorobivi pepatsinexa Pablojavaberena. Itsa baja nacaetuata judíovi penamatacaitorobivi, Pablo nexata jumaitsi judíovi penamatacaitorobivijavabelia:
17 Veya tounu ufunamaim Jew orot ukwarih etei Paul eaf hiru’ay. Eaf hiruru’ay ana veya’amaim iuwih eo, “Taitu ayu i men kafa’imo ata sabuw isah asinaf kakaf, naatu uwatanah hai binanakwar abisa hibitit aigigimimih, baise Jerusalem imaim ayu hifatumu naatu hibuwu Rome gawan umanamaim hiya’u.
18 Nexata Romano nacuapijivi, jivi penaneconitsicuene pevetsivi, neyanijoba xua yabara vajavëna judíovi neneconita. Nexata baja picani Romano nacuapijivi necopatsijitsia. Tsipaji apo caxitajarabi itsacueneneconi ata taxainaejava, paneconi yabara nebeyaxuabiaexanaejitsia.
18 Ayu ubar hitu bairi ao hinunutitiy au kakafin men ta hitita’ur boro ata morob, imih hikok boro hitabotaitu.
19 Itsiata baitsi jane vajavëna judíovi, pamonae neneconita, apo jitsipae Romano nacuapijivi tanecopatsinexa. Jitsipa picani tanebeyaxuabinexa. Nexata xanë vajëtajë taneitorobinexa maberenaje Romanonacua pepo pevetsinë pitabarata taneneconitsinexa pibisiacuene itsa exanajë. Itsiata xanë apo jitsipaenë juya bajarapamonae taneconitsijava tajanacuapijivijavabelia.
19 Baise Jew sabuw men hikok ayu hitabotaitu, imih ayu Caesar isan ai fefeyan. Iti asisinaf i men ata sabuw ubar baitih na’atube abiwa’an.
20 Bajaraxuata nexata pacajunatatsi patacataenexa patacabarëcuaicuaijainexanua. Ponë daxita Israel nacuapijivi copiaevetavanapa athëbëvetsica pepatsijavanexatsica, xanë baja yapëtaniji bajaraponë athëbëvetsica pepatsijavatsica. Nexata xanë vajunupaebaponajë bajaraponë athëbëvetsica pepatsijavatsica. Bajaraxuata necobecëtsiaya yamaëya ponaponajë mapacadenamaëtoje, jai Pablo Roma tomarata judíovi penamatacaitorobivijavabelia.
20 Ana’an iti isan ayu kwa aifefeyan kwatan kwata’itu bairit tatao isan. Ayu hifatumu dibur ama’am anayabin i Israel sabuw orot nati biyanamaim nuhih fot tema’am isan.”
21 Nexata judíovi penamatacaitorobivi jumaitsi Pablojavabelia:
21 Hiya’afut hio, “Aki Judea’ane men fef ta o isa abaimih, na’atube taituwat nati’ine men o asinaf isan naatu abisa isisinaf kakaf ana tur men ta na eo anowar.
22 Itsiata baitsi jane pajitsipajë patanetsipaebinexamë pacuenia Jesús pelivaisi jumecovënëtame. Daxitanacuanëpijivi baja cajena baracuaicuaijai tsabiabi bajara papejanapitsapaelivaisi: “Apo pexaniajailivaisi cajena bajarapalivaisi. Dioso cajena apo nacatocopatsi bajarapalivaisi vajajumecovënëtsinexa,” jai tsabiabi daxitanacuanëpijivi, jai judíovi penamatacaitorobivi Pablojavabelia.
22 Baise aki akokok o anot i ku’o anowar, anayabin efan ta ta etei sabuw iti o a kou’ay boubun isan hio tegamigam anonowar.”
23 Nexata judíovi penamatacaitorobivi caëjëta matacabi icatsia nacaetuatsijitsia pabota Pablo ponapona. Nexata jane baja icatsia itsa nacaetuata, bajarapamonae ayaibitsaëtoxaneto parena pabota Pablo ponapona. Nexata Pablo bajayacunua petaxuxuabicujinae livaisi petsipaebijava, matapania caniviyojavabelia copata. Nexata Pablo tsipaeba bajarapamonaejavabelia Dioso pijajivi pevetsijava mapanacuataje. Pablo tsipaebanua bajarapamonaejavabelia pacuenia jumaitsi Dioso Moiséspijinëta penajumecopatsilivaisi Jesús yabara. Pablo tsipaebanua pacuenia jumaitsi Diosojumepaebivi profetavi bajayata peyaquinaelivaisita Jesús yabara. Bajarapacuenia Pablo tsipaeba bajarapamonae pejumecovënëtsinexa Jesús pelivaisi.
23 Basit Paul bairi veya hiyai naatu nati veya’amaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay. Paul ma’am ana efanamaim. Mar auman Paul busuruf God ana aiwob isan kubuna naatu eorerereb etei hinowar. Sinaftobon Moses ana ofafaramaim naatu dinab oro’orot hai turamaim sabuw botabirih Jesu dogoroh baitinin isan ma iuwih in veya re.
24 Itsamonae bajarapamonaeyajuvënëvi jumecovënëta baja bajarapacuenia Pablo petsipaebilivaisi. Itsiata itsamonae apo jumecovënëtsi.
24 Sabuw afa abisa eo i hitumatum, baise sabuw afa i men hitumatum.
25 — ausente —
25 Taiyuwih wanawanahimaim Paul ana tur yomanin eo isan hibusuruf hibibas ufunamaim himisir hitit hin. Paul eo, “Anun Kakafiyin i turobe uwatanah isah dinab orot Isaiah iwan eo,
26 — ausente —
26 ‘Kwen sabuw iti isah kuo,
27 Bajarapacuenia jumaitsi profeta Isaíaspijinë tsipaji baja cajena Dioso tajëvelia jumaitsi paxamë apo panejumecovënëtsijavanexa yabara mapacueniaje:
27 Anayabin nati sabuw fudirih i fokar.
28 Pablo icatsia jumaitsi judíovijavabelia:
28 Isan imih ayu akokok kwa kwanaso’ob, God ana yawas i Ufun Sabuw isah ebiyafar naatu i boro tur hinanowar!”
29 Itsa baja Pablo najumevereta bajarapacuenia petsipaebijava, nexata jane baja daxita judíovi naviaba. Nexata bajarapalivaisi yabara bajarapamonae namutua nabarëcuaicuaijai tsanajetarubenae.
29 Tur iti eo ufunamaim Jew hihamiy taiyuwih higam auman hin.
30 Pablo penacovaetsibota anijavaibeje ponapona Roma tomarata. Pablo matamotapona bo pecovaetsijamatabëcuene. Pablo xaniavaetsia copiapitabiaba daxita pamonae sivaxainabiabatsi.
30 Kwamur rou’ab tutufin Paul bar ta tutubun imaim ma naatu sabuw iyab itinamih hinan i mar etei hai merar yiy.
31 Pamonae Pablo sivaxainabiabatsi, tsipaebabiaba Dioso pijajivi pevetsijava mapanacuataje. Tsipaebabiabanua pepo petuxanenë Jesucristo pelivaisi. Tsipaebabiaba ajumejunavijibia. Itsajivi ata Pablo apo jumeitavetsitsi petsipaebabiabilivaisi.
31 Nati’imaim ma’am men kafa’imo bir naatu men abisa ta ana ef ya’afutimih, baise God ana aiwob isan ma binan, naatu Jesu Keriso isan sabuw i’obaibiyih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 28, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.