Romanos 10
Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI
1 Nigivénegita, Zuta vegená Ómasímo kugutó vizitive loko nigikatunú lamaná gelekuke keikumú Ómasiloka loaká noumóza,
1 Taituwau ayu dogorou wanawanan au kok gagamin naatu au yoyoban i mi’itube ayu au sabuw Israel yawas hitab!
2 keza nene Ómasi gelekelé otatune liki amuza miliki niago, ánigokuke lamaná noluve. Lá niamóza, gapováa gili hehe lisá amave.
2 Anababatun a tur ao’owen Israel sabuw etei i God isan tibibobowen, baise i hai bobowen i men so’ob anababatun tafanamaim tebatabat.
3 Ómasímitoka lihimáini asú okimikiko minata mogonáa gili vevesamave. Itó Ómasímini avogisaló lihimate nomitimó minatune liki kezáini iki miliki ita gapoló viake, lihimáini asú okimikiko minata gapo Ómasímo veleletamó neneló visá amave.
3 Anayabin ef mutufurin Godane enan i men hiso’ob, imih i taiyuwih hai ef tibimataren, naatu God ana ef mutufurin i bitih babanamaim men tema’am.
4 Leza Kilistokumú gele alévolé okuko, gili alévolé amake Ómasímo lo huka gakó ámegetokuko lamaná itune liki lina vegenalitini gapováa hize lí okave. Lá okago, aikumú gili alévolé ina vegená mukitoka nene lihimáini ale ahulo asú okimikago niave.
4 Anayabin ofafar ana tur etei Keriso sinaf in yomanin isawar, saise sabuw iyab tibitumatum etei hinan hai ef namutufor.
5 Nenemú Mosé láa loko luhuva gizamóma neve:
5 Moses ofafaramaim baimutufurit isan iti na’atube kubuna eo, “Orot yait Regah ana tur ebi’ufunun i boro nama.”
6 Lá onoimóza, Izesunimú gele alévolé inake lihimate asú olimikiko minatuni mogonamú nene monó gotolaú láa liki luhuva gizinamóma neve:
6 Baise ef mutufurin, baitumatum tafanamaim bat enan i iti na’atube eo, “Men dogoromaim kwanao, ‘Yait boro au mar nayen, Keriso nab nare?’
7 itó éaho galegú limitive loko lamo.
7 O yait boro inare me baban Keriso morobone inab inayen?”
8 Lá oko nomive. Nenemú monó gotolaú láa liki luhuva gizinamóma neve:
8 Baise tur abisa ao i iti, God ana tur i wanawanamaim, awamaim, dogoromaim, baitumatum turaban nati i boun aki ao’orereb.
9 Láa loko lo utó oaká noune: Izesú nene není Guivahaníne noive loko gegepatunú lo utó itanimó, itó Ómasímo nene Izesú heleneikutí alémo otimó neve loko gigikatunú gele alévolé itanimó nene, Ómasímo gugutó vizinogo ive.
9 Naatu awamaim ina’e’en Jesu i Regah naatu dogoromaim initumitum i morobone God iyawas maiye, o boro niyawasi.
10 Ligikatunú gele alévolé itunimó nene, lihimate asú olimikiko minanogo une, itó legepatunú nene Izesuni agulizá lo utó itunimó nene, Ómasímo lugutó vizinogo ive.
10 Anayabin o dogoromaim kubitumatum isan a ef boro namutufor, naatu awamaim kue’e’en isan boro yawas inab.
11 Nenemú monó gotolaú luhuva gizinamó nene láa loko neve:
11 Bukamaim itit na’atube eo, “Orot yait i ebitumitum boro men biyan na’ohow.”
12 Zuta vegenaki hetoka vegenaki etó iki niamave. Hamó lelegitó loló olimiaká noive. Hamokó Guivahani nenémo ve mukilitini Guivahani noike, aí sele li amiaká nia vegená mukitoka nene vauva aleko nónohá zekimiaká noive.
12 God matanamaim Jew naatu Ufun Sabuw i ta’imon men tata’amih, nati Regah ta’imon etei hai Regah. Iyab isan te’afa’af boro ana toto ana buyoy tutufin etei nigegewasinih.
13 Guivahanimú sele liaká nia vegená mukitoka kugutó vizitimó neve liki monó gotolaú luhuva gizinamóma neve.
13 Anayabin, “Sabuw iyab Regah isan te’afa’af boro niyawasih.”
14 Lá oko nemóza, aikumú gili alévolé amitamó nene, nana iki sele li amitave. Itó aí gakó gelemitamó nene, aikumú nana iki gili alévolé itave. Itó makolímo lo utó oko aí gakola lo kememitimó nene, aí gakó nana iki gilitave.
14 Bo i men hinabitumitum boro mi’itube isan hina’af? Naatu tur men nan hinanonowar boro mi’itube hinitumatum? Naatu binanuyah men hinan hinabibinan boro mi’itube tur hinanowar?
15 Itó Ómasímo gakó liaká ve kimiselemitimó nene, nana iki li utó iki li kimitave. Liki loká inimikikoma neza láa loko litove: Izesuni gakó li kimita vegená mota kimiseleneimóma neve. Nenemú monó gotolaú gakó makó lá oko neve:
15 Naatu tur binanuyah men hiniyafarih hinatitit, tur boro yait nabinan? Bukamaim hikikirum na’atube, “Binanuyah God ana tur gewasin hibai hitit me hiwawastubun ana itinin i gewasin maiyow!”
16 Lá onoimóza, Zuta vegená mukitó ámina gakó lamaná gili alemakumú nene Isaiá luhuva láa loko gizamóma neve:
16 Baise Israel sabuw turihiwat tur gewasin hinowar naatu hitumatum. Anayabin Isaiah iti na’atube eo, “Regah yait boro aki abibinan nanowar?”
17 Nenemú láa loko gilitune: Ómasímini gakó gelekunikegó gele alévolé oaká noune, itó Kilistoni agepagutí gakó li utó niagogó gakola geleaká noune.
17 Isan imih, baitumatum i tur tanonowar imaim emamatar, naatu tur abisa tanonowar i Keriso ana turane enan.
18 Geza nene Zuta vegenalite monó gelemamó nehe loko loká itanimó nene, neza lá oko nomive loko litoze. Monó gotolaú láa liki gizinamóma neve:
18 Baise ayu abibat, nati sabuw tur men hinowar? En sabuw i tur hinowar” Fanah tit kamar tutufin etei bai, naatu hai tur i tit tafaram ana yomanin etei hinowar.
19 Lá onoimóza, geza nene Isilae vegenalite gili vevesamamó netihe loko goha loká itanimó nene, neza lá oko nomive loko litoze. Mosé nene Ómasímo Zuta vegená lo kimi gakó láa loko luhuva gizamó nene apí oko gelezo:
19 Iban abibat maiye, Israel sabuw tur men naniyan hibai? Tur hinowar naatu Moses wantoro’ot eo,
20 Itó Isaiá ahelele vizemigo Ómasímo li gakó láa loko limó neve:
20 Naatu Isaiah itafofor eo, “Sabuw iyab ayu men tenunuwuhu, i ayu hitita’uru; sabuw iyab ayu isou men hifefeyan i isah airerereb.”
21 Itó Isilae vegenakumú Ómasímo li gakó láa liki luhuva gizinamóma neve:
21 Baise Israel sabuw isah iti na’atube eo, “Mar manin maiyow ayu sabuw baifanasairayah naatu dogoroh fokarin isah umou abora’ah abat ao kwana kwai’ufnunu.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.