Mateus 24

Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Izesú eza monó zagusave ahuloake novigo, izegipala zuha leza monó numunima alapizinogo aitoka unimó.
1 Jesu Tafaror Bar gagamin ihamiy tit inan auman, ana bai’ufununayah hina hiu, “Tafaror bar kwi’itin gewasin maiyow.”
2 Lá unimóza, eza láa loko lo limimó: Lekeza numuni mukí imane nánigahe. Agae, neza lamaná lo likimitoze, gililo. Monó numuni napámini gehani mukí nene apiliki tele vizikiko gehani nene amupiló amupiló iki mililiki itekutí zeko gululupa so asú inogo ive. Itó ziki lana iiki ali hutilikatilí inigave.
2 Jesu iyafutih eo, “Sawar iti kwa’i’itan, a tur ao’owen, kabay etei boro natafofor nare naatu kabay ta boro men ana efanamaim na’inu’in kwana’itinimih.”
3 Loko loake, koma minake, Izesú eza Olivi agokaú mitó noigo, izegipala zuha lezagó aitoka itekunike láa loko loká otoko lunimó: Geza lo lemezo. Itína utó iti netakumú lanimó nene nanahé utó itive, itó mikasiuka netá matá asú iti gamena itó geza atiginá itani gamena alitokiko nana anosa utó okiko ánigokinake gele hee litune.
3 Jesu yen Olive Oyaw tafan mare, ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hina biyan hitit hibatiy hio, “Kuo anowar mar i boro biy iti sawar hinamatar? Naatu o inanan ina’inanen boro abisa ana’itin anaso’ob. Naatu mar yomanin nakakabon boro mi’itube ana so’ob?”
4 Loko lokuko, Izesú nene lonotó aleko láa loko limó: Ehe, gizapa ilo. Ve makolímo atiginá oko ato gamenamú lokogoka vizekatize.
4 Jesu iyafutih eo, “Matato niwa’an, men sabuw hinan hinifufuwimih.
5 Ve mukilite nanitiki není nugulizató liki neza Ómasímo gologí oleketative loko lo mololeketa vema nouve liki vegená mukí kogoka vizinigave.
5 Sabuw moumurih na’in boro ayu wabu’umaim hinan hinao, ‘Ayu i Keriso’ naatu sabuw moumurih na’in boro hinifufuwih.
6 Lekeza haitopaitó lovámini gakoláa giliiki itó lova hizinigi niko nenémini gakoláa gilinigave. Lekeza ehe tináneve. Lekeza mulutini itemino.
6 Baiyow ana tur boro kwananowar, naatu baiyow isan ana tur boro kwananowar, baise men kwanabir. Sawar yumatah ta ta boro hinamatar, baise nati i men mar yomanin.
7 Ómasímo netá nenémináa utó itive loko lonoimóza, mukí netá matá velesá asú aminogo ive. Numutó namató vegená makolite gala véini lova ali nikimiko, itó numutó namató agulizaki ve napa makolímini zuhagi itó makolímini zuhagi lova hizinigave. Itó haitopaitó mikasiuka gaúna gamena utó oko mino-loko noitiko mukí mikasiuka nene imimá napa omo noviko,
7 Tafaram ta boro tafaram ta hairi hiniyow, na’atube bar merar ta boro bar merar ta ana aiwob hairi hiniyow. Baimar kakafin, iriyoy boro tafaram awan nakaratan.
8 miluma netá nenémináa utó itimó nene venalite izegipa getanigi miluma giliaká niamó nenéminoko utó inogo ive.
8 Sawar iti etei hinamatar i kek tufuwamih ebobotukwar na’atube.
9 Ámina gamenaló nene likigizató aliki viki goní ilikitiki miluma netá alilikitanigave. Itó lá niiki lekelikutí makó likipili hilinigave. Není nugulizá lekelitoka minakumule liki vegená mukí nenete mukahá likipilinigave.
9 “Sabuw boro hinafatumi hinabuw kwanan hini’a’akir, hina’asbuni kwanamorob, ayu wabu’umaim kwabowabow isan.
10 Ámina gamenaló nene vegená mukilite Ómasimú gili alévolé iakáini nene ahulanigave. Keza nene eza amimí iko eza amimí iko iki gasó eza amiko eza amiko inigave.
10 Nati ana veya’amaim baitumatumayah boro hai baitumatum hinihamiy, naatu turahinah babah hinao, taiyuwih turahinah hinifa’ifa’ih,
11 Lá niko, mukí Ómasímini agepagutí gakó liaká ve sozámini utó iiki vegená mukí kogoka vizinigave.
11 dinab baifufuwenayah moumurih na’in boro hinatit sabuw moumurih na’in hinifufuwih.
12 Golesa mogona nenémo hutilí noiko, vegená mukí nenete kigika kemeaká netá nene geha zinogo ive.
12 Tafa’asar boro nara’at natasasar sabuw momurih na’in hai yabow boro wan natutum.
13 Lá onoimóza, makó keza gamenaváini asú ititó monó ahulamiki alévolé iki minatamó nene, Ómasímo kugutó vizinogo ive.
13 Baise yait nabukikin nan yomanin natitit i boro yawas nab.
14 Itó Ómasímini gasovaló minoakalímini gakó lamaná nene mikasi nekisa vokisauka numutó namató vegená mukitoka giliiki gili alitahe liki nene li hutilí i asú inigave. Lá ikiko gamena asú inogo ive.
14 Tur Gewasin, mar ana aiwob isan, i boro tafaram wanawanan etei hinabinan sabuw etei hinanowar, imaibo mar yomanin boro nan natit.
15 Lekeza nene mulikizapa iti netá golesa nene apá ale golesa oaká netá gozapá Ómasímini agepagutí gakó loaká ve Tanielé nenemú limó nenémo etó o mina numukú oteneiko ániganigave. (Imane gakó gatatanimó neneka nene gakokumú gele guni ozo.)
15 “Biya’ohow Ana Sawar Kakafin boro efan kakafiyinamaim nabatabat kwana’itin, dinab orot Daniel eo na’atube. Baiyabayan orot iti tur nabiyab naniyan nab gewas.
16 Ámina gamenaló Zutaia mikasiuka nita vegená nene golisi iliki agokaloka ititakumule.
16 Sabuw iyab Judea wanawananamaim tema’ama boro hinabihir hinan oyaw wan hinayen.
17 Keza makó numuni numupitó nita vegená nene golisi iliki limiki henoníini nene numúikutí ma aliki vamitakumule.
17 Orot yait ana bar faifiy wan ema’am boro men nare ana sawar bar wanawanan nabowamih, veya en.
18 Vegená makó mikuka nitakutí nene numukuka luhoaká góini alitune liki atiginá iki vamitakumule.
18 Orot yait masaw ebowabow boro men namatabir ana biya baibiyon bar nabaimih.
19 Kee, izegipa kagatupagi nita vená itó izegipa namuni aminí nikimita vená nene nana itamó neve.
19 Nati ana veya’amaim baibin iyab siasiar tema’ama naatu baibin iyab kek tibitotoman boro hini’akir yababan hinab.
20 Lekeza nene nolu netakutí golisi ita zupa nene golini gamenagú ahe itó Ómasímo lo mololeketa holisi gamenagú ahe utó amitive liki Ómasiloka likigó minalo.
20 God isan kwanayoyoban, saise men rarab kokou ana veya’amaim o Sabbath ana veya’amaim namataramih.
21 Ámina gamenaló nene genavagi netá napa utó itimó nenémo mikasi nene gosohá nego nenéminoko utó amigo minoloko iteko imane gamenaló utó amive. Nolu gamenaló nene utó okoko, nenémini veletoka goha utó aminogo ive.
21 Nati ana veya’amaim boro yababan kakafin men marasika anamaim o boro namamatar na’atube namataramih.
22 Lá onoimóza, Ómasímo ámina miluma gilita gamena ale atuhá amitimó nene vegená makó ma kavasavagi minamitamóza, Ómasímo kelémo etó i vegenakumule loko ámina gamena ale atuhá inogo ive.
22 God nati veya narurukabum na’at sabuw boro yawas men hinab. Baise ana sabuw rurubiniyih isah enotanot, imih veya boro narukabum.
23 Ámina gamenaló ve makolímo ánigalo, gologí oletati vema imaneloka utó okave, itó volane noive loko lo nolikimikoma lekeza gili zagemilo.
23 “Nati ana veya sabuw afa hinan hina’uwi, ‘Keriso’oban iti!’ o ‘Iban ni’i!’ men kwanitumatum.
24 Ámina gamenaló gologí oleketati ve sozámini itó soza saza Ómasímini agepagutí gakó liaká ve utó iiki Ómasímo kelémo etó onoi vegená kogoka vizitupe liki vegenalite sigaga lita netaki soza alévolé sunigi lilí iki avevezaha inigave.
24 Anayabin Keriso na’atube naatu dinab baifufuwenayah boro hinan ina’inan fokarih hinasinaf God ana rourubinen sabuw moumurih na’in boro hinabow.
25 Gililo. Imane nolu netá utó onamigo mota lo lekemekuve.
25 Imih abimatuwibo sawar hinamatar.
26 Itó ve makolímo ánigalo, Ómasímo gologí oleketati vema nene mikasi gomopalaló noive loko lo nolikimikoma, lekeza neneloka vamilo. Itó ánigalo, eza nene vozane numukú halá geko noive liki nilikoma, lekeza gili zagemilo.
26 “Sabuw a tur hinaowen hinao, ‘Iban nati arar yan ema’am,’ men imaim kwanan kwananuwih. O hinao, ‘Nati nanawan bar wanawanan wa’ir ema’am,’ men kwanitumatum.
27 Okulumató gó melevezá itimó nene ho noitikukatí ho nolimitoka vinogo ive. Okulumakutí lumu ve gihila neza nenéminoko omo nougo lekeza není ánigi asú inigave.
27 Veya yeninane namanamar ebowabow veya ra’iyinane uman emamarakaw, Orot Natun nanan ana marakaw boro nati na’atube.
28 Netá helemó gonosiváa nekú nene nama gosúveha mukilite litá iki ánigiiki alegesá iaká niave. Ámináminoko okulumakutí nolumugo mukí vegenalite ánigi asú inigave.
28 Menamaim orot babin biyan murubin inu’in mamu ikou boro etei imaim hinaru’ay.
29 Nene gamenaló ámina genavagi netá nene asú okiko, ho nene noitiko litá oko límugusi zekiko, ikanímo hize sata amiko, itó sonohí nene okulumatotí atohimí niziko, okulumató amuzavagi netá nene mómoká i asú inigave.
29 “Yababan iti hinamamatar ufunamaim
30 Lá ikiko, okulumakutí lumu ve gihila goha ato anosa nene okulumató utó noiko, imane mikasiuka není gakó gelema vegená mulusi mukí nene ive nama inigave. Lá niiki okulumakutí lumu ve gihila neza alévolé zámuzánegi itó lapanánegi nene okulumalímini límusi amupiló nolumugo ániganigave.
30 “Imaibo Orot Natun maramaim boro natit, tafaram wanawanan sabuw etei orot Natun ana fair ana marakaw bonamanamarin auman natit sakuk wanawanan nanan hina’itin hinama hinarerey.
31 Agelóne kimiselekugo, pikuli nene anó napa nomiliko kelémo etó u vegená ezega emegatí ho noititokatí ho nolimitokatí itó mikasi nekisa vokisalokatí kilími nupa inigave.
31 Ana tounamatar boro taur douduf auman hinatit tafaram tutufin wanawanan umasusun kwafe’en etei God ana sabuw rurubinih hinabow hinita’ay.
32 Lekeza za gohunámini anoza gakola gili vevesiki gililo. Izanámo nene nagamila nego agila guluma sekago, lekeza ánigiake hogaí gamena mota alitokave liki liaká niave.
32 “Ai fofou raurihimaim ebi’obaiyih kwanaso’ob, ai raurih boubuh tititit kwa kwaso’ob, ai hai buwayan ana veya i natit.
33 Ámináminoko lekeza imane nolu netá mukí utó noiko ánigiiki guivahanite anogo gatekú omo alitokave liki gilitaze.
33 Bai’obaiyen i ta’imon, sawar iti na’atube hinamamatar kwa boro kwanaso’ob, veya i nakabom etawan awanamaim ebatabat.
34 Neza lamaná lo likimitoze, gililo. Oko moloko oaká nou netá ánigina vegená velesá hili asú inamiko imane nolu netá mukí utó inogo ive.
34 Anababatun a tur ao’owen, sabuw iti boun yawas kwama’am boro iti sawar namatar kwana’itinibo kwanamorob.
35 Mikasigi itó okulumaki tolova itáiha, imane lonou gakó nene ma gopa oko tolova aminogo ive.
35 Mar tafaram i boro nasawar, baise ayu au tur boro men nasawar.
36 Lá onoimóza, ámina gamenamú ve hamoláate keké gelemave. Okulumakú agelogegi nene ma gelemave. Gipala nezánegi ma gelemuve. Améneho hamokó áisi geleneive.
36 “Orot men yait ta Jesu ana na isan veya o sumar so’obamih. tounamatar maramaim men hiso’ob na’atube i Natun auman men so’ob, baise Tamah akisinamo so’ob.
37 Okulumakutí lumu ve gihila není gamena alí noliko Noá mina gamenaló lilí a mogona áminagó oko utó inogo ive.
37 Noah ana veya’amaim abisa mamatar na’atube Orot Natun nanan boro na’atube namatar.
38 Gozapá nagamí napa velesá velenamigo, nene gamenaló zahí nagamí niki minake vená meinakona ake zuguzugu zegezege viziki miniliki niago, Noage sipigú itemó.
38 Nati ana veya tuw yena’e ana veya orot babin hiyuw hibow, hiaa hitom, hitabin hibiyasisir ufut Noah ark wanawanan run;
39 Ámina vegenalite Noani nagamí viliti gakó gili ahuliake gopa niago, nagamí napa vilike vegená mukí kepele gesá imó. Okulumakutí lumu ve gihila neza ato gamena nene lá oko utó inogo ive.
39 naatu so’oba’e hima’am kwanekwan tuw yen etei e’aruwih hin himorob. Imih orot Natun nanan ana itinin i boro nati na’atube.
40 Ámina gamenaló ve lositá nene makó mikú hoza nalisiko, Ómasímo maga ve alémokoko maga ve ahulotanogo ive.
40 Orot rou’ab boro hai masaw hinama hinabob, Orot ta boro tounamatar hinabora’ah ta boro hinihamiy nama.
41 Vená lositalitosa nosá isiki nisiko, Ómasímo vená magáa alémokoko magáa ahulomikiko minanogo ive.
41 Baibin rou’ab boro hinama maiwok hinakakair, babin ta boro hinabora’ah, babin ta boro hinihamiy nama.
42 Nenemú Guivahanitini ati gamena nene lekeza ma gilinamamó nenazo, lekeza gizapa keké viziki minalo.
42 “Isan imih mata to niwa’an, anayabin men kwaso’ob mar biy boro a Regah nan.
43 Lekeza gakó imane gili minalo: Numuni amelaho nene guminaló ve atikumú gilitimó nene, gizapa noiko guminaló ve oko numuni zeko epetooko henoni nene aleminogo ive.
43 Baise tur iti ao i naniyan kwanab. Orot bar matuwan bainowan hai veya nasoso’ob, boro matan nanuw nama’am nanunih hinabihir, ana bar boro men hinakwib hinabainuwimih.
44 Ámináminoko okulumakutí lumu ve gihila neza atokumú negeva iki minamita gamena atomó nenazo, lekezagi ali vavá iki minalo.
44 Imih mar etei mata to niwa’an kwanabobuna kwanama, anayabin Orot Natun boro men o veya kunotanotamaim natitamih.
45 Není gelekelé izegipa makó nene gele vevesiniki gili minatamó itó hozaváini nene litokó aliki minatamó nene mogonamú anoza gakó lo likimitoze. Gelekelé izegipa makolímo gizapa vevámo aí numukú netá matató gizapa oko minoko hozaló izegipa lugáa gizapa oketative loko lomikiko nosánetá nata gamenaló gona moloko kimitive.
45 “Akir wairafin bosunusunubayan naatu not wairafin ana orot ukwarin boro nayara’ah akir wairafih afa nakaifih hai bay ana veya’amaim nitih.
46 Gizapa veva nene okoko ámina gelekelé izegipa nene goí oko lotatíminoko hoza nalikoma ánigatimó nene ámina gelekelé izegipamú gulugo agoliza vizitimó neve.
46 Naatu ana orot ukwarin namatabir nanan bowabow gewasin nabowabow na’itin boro niyasisir.
47 Neza lamaná lo nolukumuve. Gizapa vevámo gizapa lamaná i izegipama mukí netató gizapa ve loló otanogo ive.
47 A tur ao’owen nati akir wairafin boro nayara’ah sawar etei nakaifen.
48 Lá onoimóza, ámina izegipama gelekelé izegipa golesa noitimó nene není gizapa ve nene litá oko aminogo ive loko mulunagú gelekoko
48 Baise akir wairafin nitafasar nao, ‘Au orot ukwarin men saise matabir enanamih.’
49 hozaló izegipa lugáa nene nokepeleko itó piá nagamitó ve kezagi niki minatamó neve.
49 Naatu natatabir akir wairafih afa narauw ni’a’afiyih bay naa, harew tomayah bairi hinaa hinatom hinabikoko’aw wanawanan
50 Lá iki niko, ámina izegipámini gizapa veva nene ámina izegipama ageva oko minamiti gamenahe itó gatizá minati gamenahe okoko
50 veya naatu sumar so’oba’e nama’am kwanekwan ana orot ukwarin namatabir nan natit.
51 ámina gelekelé izegipa nene agupe apelevo hukovo okoko soza liaká ve genezáini losigi mina ve niakú alémo molanogo ive. Lá okiko ámina apakuka minoko ive nama oko miluma maluma geleko agepa atalá oko minanogo ive.
51 Naatu orot ukwarin nati ana akir wairafin boro nab narab ufun narauwatait, sabuw afa wanawanah rerekabih bairi baimakiy kakafin hinab hinama hinarerey wah takitak niwa’an.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.