Mateus 15

Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Gamena nene zupa Zelusalegatí Palisaio monó ve itó monó mogona apí ikimiaká a ve lugáa kezagi Izesutoka ake láa liki loká itamó:
1 Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa Jerusalemane hina Jesu hibatiy hio,
2 Izegipaka zuha keza avotegini mogonatagana ali minamake nanamú ahulikave. Nosánetá natune liki ligika ale golotuva loaká suni aliki kigizani nene nagamí zemave.
2 “Aisim o a bai’ufununayah, bai’obaiyen ata a agir hibitit men tebobosiyasiyar, naatu umah sauwena’e ere kato auman bay te’au?”
3 Liki likago, Izesú láa loko lo kimimó: Lekelisi nanamú avotikini gakóini gili alinigi Ómasímo lo hukoleketa gakó avutá iaká niave.
3 Jesu iyafutih eo, “Bo kwa aisim God ana obaiyunen tur kwa’astu’ub uwatanah hai binanakwar kwabi’ufunun?
4 Ómasímo láa loko lonoimóma neve: Izokahiko amekahiko kugulizá ale otezo. Itó makó nene láa loko lonoimóma neve: Makó eza nene izolahiko amelahiko usí vizekimiaká gakó lo kimitimó nene, apele hilitunize.
4 Anayabin God eo, ‘Hinat tamat kwanakakafiyih’ naatu ‘yait hinah tamah isan tur kakafin na’u’uwih i boro hina’asabun namorob.’
5 Lá onoimóza, lekeza nene láa liki liaká niave: Makó eza nene izolahiko amelahiko hize lé oketanogo lonou netáma mota Ómasímini amekuve,
5 Baise kwa a bai’obaiyenamaim, orot ta boro hinat tamat isah iti na’atube inao, ‘Sawar iti o atabibaisi i God ana siwaramih ayai, imih boro men karam anibaisi.’
6 liki liake nene izotikini ametikini nasahilí ikitata gapo hizi lí iaká niave. Itó lekeza lá iake, Ómasímini gakó nene vasá ziake lekezatini avotikini gakó alévolé iki ali miniaká niave.
6 Sinaf iti na’atube’eban hinat tamat kwakakafiyih? En! Baise, kwa asinaf iti’imaim God ana obaiyunen tur kwayara’iy kwa taiyuw abai’obaiyen kwabi’ufunun.
7 Genezatini lositaki neneta Isaiá alika utó iti netakumú gakó láa loko limó nene, lamaná lekelikumú lonoimóma neve. Ómasímo li gakó nene láa loko luhuva gizonoimóma neve:
7 Wanawan rerekabih! Isaiah i tur anababatunamaim kwa isa eo kirum,
8 Vegená mulusi imane nene kegepatunukó nugulizá ali otiaká niamóza, kigika nenitoka mili gímizinamake mili hotó inave.
8 ‘Iti sabuw ufurihiwat ayu tirursagiyu, baise hai notamaim i ef yok na’in tema’am.
9 Vegenalitini gakó nene není gakokitana okago li kimi-kimi iki miniaká niake, soza miliki gupá zi nimiaká niave.
9 Hai kwafiren ayu isou i wanawanan nikuwat; men basit orot hai notamaim ofafar hikikirum sabuw kwati’obaiyih hiti’ufunun.’”
10 Izesú nene láa loko lo kemeake vegená lugáa mukí sele lo kemekago, aitoka ikago, láa loko lo kimimó: Neza gakó lo likimitoze. Gili vevesiki gililo.
10 Imaibo Jesu rou’ay eaf ayuwih iuwih eo, “Abisa ao kwananutanub kwananowar naatu kwanasinaftobon yabin kwanab.
11 Ni mikilí ikago lakagatupagú lemeaká noi netá nenémo likigika ale golotuva lamitimó neve. Lekegepagutí emane ititi netalímo likigika ale golotuva litimó neve.
11 Abisa orot awanamaim erur i men biyan ebobokarit, baise abisa orot awanamaim etitit i biyan ebobokarit.”
12 Loko lo kemekago, izegipala zuha leza amatoka voko láa loko lunimó: Geza nene Palisaio monó ve imane gakó lo kemekako gili golesa ikave. Gili golesa amó nene mota gelenape.
12 Imaibo bai’ufununayah hina Jesu hibatiy, “Pharisee abisa i’o isan hai naniyan ibi’afiy iso’ob?”
13 Loko lokuko, Izesú eza anoza gakó láa loko lo limimó: Za nene okulumakú améneho zuhá amigo hanuva goloko itimoláa nene áisi asutoko luhusagi ale ahulanogo ive.
13 Jesu iyafutih eo, “Ai menatan ayu Tamai maramaim men tatanum i boro an wairoron etei na’uy ra’ah.
14 Lá onoinazo, lekeza ahulikimikiko minino. Palisaio monó ve nene kogómula lika mola vegitana niave. Agómula lika ve makolímo agómula lika ve makó nene gapo alapizitihe. Kogómula lika ve losi nenetosa eza agizató aliko eza agizató aliko iiki vitáimó nene losiló galegú hilanigasive.
14 Nati Pharisee biyahimaim kwanahaiw, anayabin i matah fim na’atube sabuw afa matah fim tibi’unawiyih, naatu boro etei hinan hub hinare.”
15 Loko lokago, Pitá láa loko lo amimó: Geza nene anoza gakó itínasa lanimómámini mogonáa lo utó okako gilitune.
15 Peter eo, “Oroubon anayabin kuo anowar.”
16 Loko lokago, Izesú láa loko limó: Íi, lekelisi nene áminagó iki lakagata velesá kolosamimó niahe.
16 Naatu Jesu uwih eo, “Kwa auman boro’ika tur hai yabih men kwaso’obamih?
17 Mogonáa gili vevesamahe. Lekegepatunú nosánetá nikago aselikú nene lemeake nene eza gapováa voaká noive.
17 Abistan awatamaim erur i en kabutitamaim etit naatu en uratane ere’er i kwaso’ob ai en?
18 Itó lekegepagutí iteaká noimó nenémo likigikagutí utó oake lekemeni ale golotuva loaká noive.
18 Baise abisa awatamaim etitit i dogor wanawananane etitit, naatu i boun orot biyan ebobokarit.
19 Vegená likigikagutí iteaká noi netá nene lá oko neve: Golesa lakagata geleaká, itó vegená kepele heleaká, ve vená huki ezega emega oaká, mokoló mogona, gumina, soza, kemegeka loaká, nene.
19 Anayabin abisa orot dogoromaim etitit i not kakafin, sabuw rauw morob, turanah a’aawah ufuh na, baiwa’an kwanekwan, bain, baifufuwen, naatu yanuw koutabitabir.
20 Netá nenémináámo lekemeni alémo golesa oaká noive. Ligizani nagamí zemunike noaká nouhá nenémo lemeni ale golotuva losá amive.
20 Iti sawar i boun orot babin ebi’afiy, baise uma sauwena’e ere kato bay ina’aa boro men ni’afiyimih.”
21 Loko loake, Izesuki makó vunike mikasi ahuloko Tulo numutoka itó Sitona numutoka apá agilikaloka voko nouko nene,
21 Jesu nati efan ihamiy naatu in tafaram Taiya Sidon hairi wanawanahimaim bar merar afa imaim tit.
22 Kenan mikasiukatí hetoka mina vená makó nene aitoka noake gamoga geko láa loko limó: Guivahanínemaka, geza Tevitini agávolagamaka golesa netakutí gologí oletatani velemaka, milumaváne gelenetamane. Holosi golesa makolímo mohónémini agikagú minoake alémo gopa napa okago noinae.
22 Canaan babin nati’imaim ma’ama na Jesu isan rerey eo, “Regah, David uwan, kukabibiru; ayu natu babitai i demon kakafih wanawanan hirun hiforatoun hibonawiy bai’akir kakafin maiyow ebaib.”
23 Loko lokago, Izesú nene geletigí gelemotigí oake novigo nene, izegipala zuha leza vená imanémo negénegeka lomo lémegetoko amó goselé ovize. Geza nene amiselekako vitiho.
23 Baise Jesu men babin isan tur ta eo. Imih ana bai’ufununayah hina hifefeyan hio, “Babin ku’u sa’ab en, rerey ufut enan.”
24 Loko lokuko, Izesú láa loko lo limimó: Neza nene Isilae vegená vi tolova inakutí kelémo vatí itane lokogó nimiselekago lumumóma nenae.
24 Jesu iya’afutih eo, “Orot Natun nan i Israel sabuw sheep na’atube hikasiy hima’am akisih isah na.”
25 Loko lokago, vená nenémo litá oko amatoka oko agisauka gupá nozike láa loko limó: Guivahanínemaka, geza nelémo vatí amane.
25 Baise babin na Jesu nanamaim sun yowen eo, “Regah Jesu kwibaisu.”
26 Loko lokago, Izesú nene Isilae vegenalite Ómasímini lusa goí iki ali alitakumú geleneike anoza gakó láa loko lo amike limó: Izegipatini nosánetá nene ipá oko galatini kegepagú ahuloakaláa nomive.
26 Jesu eo, “Kek hai bay men karam boro tanarouw nare haru hina’aan.”
27 Loko lokago, hetoka vená nenémo Isilae vegenakó negopa, ezagi Ómasímini lusa ale alitikumú geleneike láa loko limó: Guivahanínemaka, nene lamaná lokanimóza, neza litoze. Gala amelage nene nosánetá ninago lanáa koma alemó zimó nene galate gopa niaká niamole.
27 Babin iya’afut eo, “Turobe Regah, baise bay momosarih tamah ana gemane tere’ere haru tebow te’aa.”
28 Loko lokago, Izesú láa loko limó: Geza nene gigika ma nego lokanize. Nenemú nene lani netá utó ogetanogo ive. Loko lokago nene, ámina gamenalóisí mohola nene zokoko lamaná imó.
28 Imaibo Jesu eo, “Babin o a baitumatum i ra’at kwanekwan, imih abisa kukokok i namatar.” Naatu nati ana maramaim natun babitai yawas.
29 Lá oake Izesú nene numuni apáma ahuloake goha atiginá oko vike Galilaia nonohulotoka aniteake zopega makokú iteko minamó.
29 Jesu efan nati ihamiy naatu Galilee harew kukuf rewarewan remor in, imaibo oyaw ta sisibinamaim yen in tafan mare.
30 Iteko noigo, vegená mulusi haitopaitolíminiki alegesá amó. Iki alegesá amó nene kigisaló alimó kogómulaló alimó itó lilikupá gepili nuvane itó gakó lamamó negi ve itó kivisi vegená mukí kilímiki iki Izesuni agisauka kilími nupa ikago kelémo zoko asú imó.
30 Sabuw moumurih maiyow hai sabuw ah kafikafirih, matah fim, ah umah murumurubih, awah gugih naatu sawusawuwih afa moumurih maiyow auman hibow hina Jesu nanamaim hiya, naatu etei’imak iyawasih. Sabuw matah fim ah umah murubih hina Jesu biyan titit|alt="blind and lame come to Jesus" src="CN01785b.TIF" size="col" loc="Mat 15.30" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="15.30"
31 Lá okago, gakó lama vegená nene kegepa alémo vávani okago gakó lamó, itó kigisa kigizani nakeseta vegená nene kelémo lamaná okago lamaná iki minamó, itó kigisaló alimó nene lisi pehe liake otiki vamó. Itó kogómulaló ali vegená nene kogómula ale goloutokimikago kogómula ánigamó. Lá iki minago vegená mukí keza sigaga lake leza Isilae vegenalitini Ómasite napa noive liki agepoka lamó.
31 Awah gugih tur hio, ah umah murubih higewasin, ah kafikafirih hibat hiremor, naatu matah fim higewasin hinuw sawar hi’itah isan, sabuw hifofofor men kafaita. Naatu Israel hai God wabin hibora’ara’ah.
32 Lá okago, Izesú nene izegipala zuhama sele lo lemekago, aitoka okuko, láa loko lo limimó: Vegená mukí imane nosánetá namake nenitoka nene gamena losive makole minikago milumaváini gelekuze. Itó itína gaúna hiliki niko, kimiselekugo, numúitoka niviko gapoló kovonana vizekatihe loko nenemú nagata gulugo gena nivisekave.
32 Jesu ana bai’ufununayah eaf hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Ayu sabuw aitih abiyababan anayabin hina bairi ama’ama veya tounu sawar naatu boun hai efanamaim men abisa ta ema’am boro hina’aan. Ayu men akokok a murumurubih aniyafarih hai ubar hinan. Hinanan boro efamaim bayumih hinigagamat.”Jesu masaw yanamaim eyoyoyoban|alt="disciples distributing bread" src="CN01718B.TIF" size="span" loc="Mat 15.32-38" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="15.32-38"
33 Loko lokago mikasi gomopalaló nouninazo, vegená imane nosánetá nene hikutí ale utó oko kemeko natune.
33 Naatu ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Iti arar yan bay boro menamaim tanab nakaram iti rakit gagamin tana’afuwagiy?”
34 Loko lokuko, Izesú loká oletake lekelitoka peleti nanakí neve. Loko lokago, leza nene peleti 7-a, itó lagaha koma luguhakó ma neve.
34 Jesu ibatiyih, “Kwa rafiy bai’ab kwabobotanen?” Hiya’afut hio,
35 Loko lokuko, áminama aliki alo loake nene aleko okuko, Izesú nene vegená mukí mikasiló minalo loko lolimiake,
35 Basit Jesu sabuw iuwih me yan himarir.
36 peletigi lagahagi aleake, Ómasi agepoka loake, gitegeko lemekago, leza vegená gona moloko kemekuko namó.
36 Jesu rafiy fafar seven naatu siy auman bow God ana a merar yiy, naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
37 Niki niki kagatupa ikago, nosánetá lumáa minamó ali nupa iki gosúveha nene 7-a vaí okago ali milamó.
37 Hi’aa etei yah iw, naatu bai’ufununayah bay sabuw hi’aa rebarebah hibiwanen sakasak etei seven hiwanfoten.
38 Nosánetá na ve nene 4000 nenéminiki minake namó. Vená izegipáini ma gatamune.
38 Sabuw etei 4000 na’atube bay hi’aa, kek baibin men auman hiyabamih.
39 Lá okago Izesú nene ámina vegená kimisele ahulokago, nivago, sipigú makó itunike Magatana mikasiuka vola helegaloka vo anitunimó.
39 Imaibo Jesu sabuw iyafarih hinan ufunamaim, wa bai rabon na tafaram wabin Magadan imaim tit.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.