Marcos 8
Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI
1 Gamena nene zupa vegená vaí iki alegesá ikago, keí nosánetá nomigo, Izesú nene izegipala zuhama sele lokago, aitoka ikago, láa loko lo kimimó:
1 Veya nati wanawananamaim sabuw rou’ay gagamin tabo hiru’ay maiye. Nati ana maramaim sabuw isah men abistan ta ma’am boro hita’aan aurih bay en. Jesu ana bai’ufununayah eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo,
2 Vegená mukí imane nosánetá namake nenitoka nene gamena losive makole minikago milumáini gelekuve.
2 “Ayu sabuw iti ai’itih abiyababan anayabin hina bairi ama’am veya tounu sawar naatu boun boro abistan hina’aan.
3 Itó lugáa nene hotokatí nianazo, itína gaúna giliki niko numúitoka kimiselekugo vitamó nene gapoloka kovonana vizinogo ive.
3 Ayu a murumurubih aniyafarih au bar hinanan, asir boro efamaim bayumih matah nabib anayabin sabuw afa ef yok hina.”
4 Loko lokago, izegipala zuhamate láa liki li amemó: Mikasi gomopalaló imane vegená mukí imane nosánetá hikutí ale utó oko kemeko natune.
4 Naatu bai’ufununayah Jesu hiya’afut hi’u, “Iti i arar yan tama’am, bay boro menamaim tanab sabuw tanituwih?”
5 Liki likago, Izesú loká oketake lekelitoka peleti nanakí neve loko lokago, keza 7-a neve.
5 Jesu ibatiyih eo, “Bo kwa aur rafiy bai’ab tema’am?” Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Rafiy fafar etei umat roun rou’ab.”
6 Liki likago, vegená mukí nene mikasiló minatave loko lokimiake, peleti 7-a aleake Ómasi agepoka loake, gitegeake vegená gona miliki kimitave loko izegipala zuha kemekago, keza vegená gona miliki kememó.
6 Jesu sabuw iuwih me yan himarir naatu rafiy fafar etei umat roun rou’ab bow God ana merar yi naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
7 Lagaha lagasó minokago, nenemuki Ómasi agepoka loake imanegi gona miliki kimilo loko lokimikago kememó.
7 Na’atube siy gidigidih matan ta auman bow God ana merar yi naatu ana bai’ufununayah iuwih hibow sabuw hifaramih.
8 Vegená nenete niki niki kagatupa okago, lumáagi lanahanagi ali nupa iki gosúveha 7-a vaí okago ali milamó.
8 Sabuw etei’imak hi’aa hai fofonin bai, naatu bay hi’aa ufunamaim momosarih bai’ufununayah hibiwanen sakasak etei umat roun rou’ab awah hikartanen.
9 Ámina nosánetá na vegená nene 4 tausen nenéminiki minake namó.
9 Sabuw etei i 4,000 na’atube hiru’ay, imaibo Jesu sabuw iyafarih hai ubar hin.
10 Lá ikago kimiselekago numúitoka nivago, izegipala zuhagi litá iki sipigú itiake Talamanuta numutoka vamó.
10 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi wa tafan hiyen hin tafaram Daramanuta wanawananamaim hitit.
11 Vi anitikago, Palisaio monó vegená keza iake gimivagú miliki okulumakutí ve noitihe loko gilitune liki alévolé suni ale utó okako ánigatune liki Izesugegi lova leta amó. Lá ikago,
11 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit hibusuruf hibabatiy baikubibiruwin isan, hai kok i ina’inan ta marane tasinaf hita’itin.
12 Izesú gele golesa oake láa loko limó: Imane oko moloko oaká nou suni ánigiaká nia ve neneta alévolé suni ale utó okugo itína ánigatune liki nanamú liaká niave. Lamaná lo likimitoze, gililo. Alévolé suni makó ale utó ugo ánigaminigave.
12 Jesu kwairin tom naatu iyafutih eo, “Aisim iti boun ana sabuw ina’inanen itin isan tefefeyan? Anababatun a tur ao’owen, ina’inan ta boro men iti boun ana sabuw isah ana sinaf hina’itinimih!”
13 Loko loake, ahulokimiake izegipala zuhagi nene sipigú goha itiake ima helegaloka amó.
13 Basit nati’imaim sabuw ihamiyih wa afe’en yen rabon harew kukuf rewan rounane.
14 Lá niago, peletimú kagatí molokago, alemago peleti hamokó nene nagamikú lapemagú minamó.
14 Bai’ufununayah nuhih bur rafiy ta baina’e i rafiy fafar ta’imonamo hibai hitit wa hisra’at hirabon.
15 Lá okago, Izesú nene Palisaio monó vegi Helotémagi soza mogonáinimú anoza gakokú kagata aleko láa loko limó: Palisaio monó vegi agulizaki ve napa Heloteki keí lulu vizeaká netá ehe, lekepelekatize.
15 Jesu iten ya’ih eo, “Mata toniwa’an kwanakaifi gewas, Pharisee naatu Herod bairi hai faraw ra’ara’at wabin yeast isan.”
16 Loko lokago, izegipala zuhamate peletímini lulu vizeaká netakumú lihe liki kezáitoka láa liki ligili hagili iki minamó: Peleti nene lagatí molokago ahulokoko unikumú lokave.
16 Naatu bai’ufununayah taiyuwih hima hibabatiyih, “Iti eo anayabin it rafiy ta men tabai tanan isan.”
17 Liki la gakolímo agataló holokago geleake láa loko lo kimimó: Peleti ahulokunike unikumú lokave liki nanamú ligili hagili iki niminave. Azozá netá matá oko moloko utímini mogonáa giliki velesá gili hee hee lamahe. Likigika kolosamihe.
17 Jesu so’ob i abistan isan hima hio, imih ibatiyih, “Aisim rafiy baina’e tanan isan kwama kwao’o? Kwa mata men toiwa’an naatu tur naniyan men kwabaib? Dogor boro’ika tefofokar?
18 Lekeza lokogómula nemóza ánigamahe. Lakagata nemóza gelemahe. Lakagatí molokago ahe.
18 Mata ema’am baise men kwa’i’itin, tain ema’am baise men kwanonowar? Naatu men kwanotanot,
19 Ve 5 tausen keikumú peleti ligizani lugaloka asú igo gitegekugo niake kagatupa okago lumáa ahulikago gosúveha nanakí vaí iki aleve. Loko lokago, keza 12-a neve, liki lamó.
19 Ayu rafiy fafar etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw etei 5,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?” Bai’ufununayah hiya’fut hio, “Sakasak etei 12.
20 Láa liki likago, eza vegená 4 tausen keikumú peleti 7-a kemekugo niake kagatupa okago lumáa gizaká iki ali milamó nene gosúveha napa nanakí vaí iki aleve. Loko lokago, keza 7-ave liki lamó.
20 Bo rafiy etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw 4,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?”
21 Láa liki likago, eza láa loko lo kimimó: Nene ániginamóma nemóza, goí oko loló oleketu netakitana oko goha loló itomó neve liki velesá gili vevesinamahe, loko limó.
21 Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Sakasak etei umat roun rou’ab.” Jesu iuwih eo, “Kwa i boro’ika kwakakasiy.”
22 Lá okago, vake Petesaita numutoka vi anitikago, agómula lika ve makó nene Izesutoka alímiki viake, agizanitunú ale gelekoko ale goloutative liki negénegeka likago,
22 Hina tafaram Bethsaida hitit imaim sabuw afa orot matan fim hibai hina Jesu biyan hitit butubunin isan hifefeyan.
23 agómula lika vemámini agizató aleake símekaloka alémoko limike, agómulaló gituhú otake agizanitunú ale geleko nónohá zetake loká otake netáma nánigape.
23 Jesu orot matan fim uman bai hairi bar merar hihamiy hitit hin sa’ab, Jesu orot matan kwaitutur uman matanamaim rumum naatu ibatiy, “Sawar afa ku’i’itah?”
24 Loko lokago, agómula goloutoko ánigoake vegená mihina niago nánigumóza, zagitana iki niago nániguve.
24 Orot nuw ra’at naatu eo, “U, ayu sabuw ai’itih, baise ai’itih i boun ai’ibe hibat tereremor.”
25 Loko lokago, goha agizanitunú agómulaló nónohá zemikago, ánigo hokolotoake lamaná okago, netá mukí ánigo kolosoko ániguve loko limó.
25 Jesu iban maiye umanamaim orot matan rumum. Imaibo orot matan kubuna nuw naatu sawar itih gewagewas.
26 Lá okago, Izesú nene numunaloka namisilike limó: Numuni napaloka goí oko vamoko geza minoko aleko itanitoka vozo, loko lo amimó.
26 Jesu orot ana ubar biyafar iu, “Men ina’intabir maiye inan nati bar merar inatitamih.”
27 Izesú nene izegipala zuha kelémoko Sisalia mikasiuka agulizaki ve Piliponi agulizató apatoka luhuvagi numuni numutó numutó vamó. Gapoloka nivake izegipala zuha loká oketake vegenalite nenikumú éahove liki liaká niave.
27 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar Caesarea Philip i wanawananamaim hitit, efamaim hinan ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwao anowar, sabuw ayu isou i mi’itube te’o kwanonowar?”
28 Loko lokago, keza li amiki lamó: Monó nagamí holokimiaká ve Zoní nene goha utó oko noane liki liaká niave. Itó lugáa nenete Ilaizá eza gozapá okulumakú iti vema goha lemeko noane liki liaká niave. Itó lugáa nenete Ómasímini agepagutí gakó liaká a ve gozapá minamokitana noane liki liaká niave.
28 Hiya’afut hio, “Sabuw afa te’eo o i John Baptist, afa Elijah, naatu afa i dinab orot ta.”
29 Liki likago, Izesú goha loká oketake lekelisi nenikumú éahove liaká niave. Loko lokago, Pitá nene láa loko limó: Geza Ómasímo gologí oletatane loko lo mololeta vema noane.
29 Naatu Jesu ibatiyih, “Bo kwa mi’itube ayu isou kwa’o?” Peter iya’afut eo, “O i Roubininenayan.”
30 Loko lokago, aikumú avetó iki vegená láa liki li kememitave loko lo hutoketamó.
30 Naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen ayu isou.”
31 Lá okago, gamena nene zupa apí oko gakó láa loko lo utó oko lo kimimó: Okulumakutí lumu ve gihila neza nene miluma netá mukí nimiiki, monó gizapa vegi guguni giziaká ve napagi monó mogona apí-ikimiaká vegi keza není ánigi ahulikiko miluma netá mukí nimiiki, nipili hilikiko, gamena losive makole minokinake heleneitokutí goha otinogo uve.
31 Naatu Jesu busuruf ma i’obaibiyih eo, “Orot Natun i boro sawar moumurih wanawanan narun ni’akir. Jew sabuw hai ukwarih, firis ukwarih, ofafar kirumayah boro hinakwahir naatu hinarab namorob, baise veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Loko lo utó oko lo kemekago, Pitá nene alémo apazá zeake géneka like gahá amimóza,
32 Tur bebeyan iti na’atube eo hinowar, Peter bai hairi hin sa’ab naatu busuruf Jesu kwarar eofafar.
33 Izesú viligoko izegipala zuha ánigoake Pitani gahá namike limó: Satani gakó lanitika mino olové omane. Geza gakó gelenanimó nene Ómasímini gakó lamanike vegenalite kigikagutí liaká nia gakó nene lokane.
33 Baise Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah nuw naatu Peter kwarar iu, “Au’uf kwen Satan mowan, o a not i men Godane enan, baise orotone enan.”
34 Loko loake, vegená mukí itó izegipala zuhamagi sele lo kemeake láa loko lo kimimó: Ve makolite není némegetatune liki nigilikima kugupémo giliti netá gili ahuliiki zohota zaló kipili hilinigi miluma netá gihikitatakumú gili zagiiki némegetatakumule.
34 Jesu ana bai’ufununayah sabuw bairi eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait nakok ayu bai’ufununu’umih taiyuwin nakwahir ana onaf na’abar ayu ni’ufnunu.
35 Makó keza nene kigika kemeníini aliki amánapa iki minata vegená nene kigika kemeni gopa inogo ive. Itó makó keza nenikumule liki itó gakó lamanakumule liki kigika kemeni vínasi ahulatamó nene alévolé kemetameni alinigave.
35 Anayabin orot yait taiyuwin ana yawas ebobotan boro nikasiy, baise orot yait ayu wabu isan naatu tur gewasin isan ana yawas nakwakwahir boro natita’ur.
36 Ve makó keza imane mikasímini amupiló ne netá ale asú iiki itó kezáini kigika kemeni gopa okoko tolova itimó nene nenémo nana oko kelémo lamaná itive.
36 Orot tafaram tutufin etei nab nabiyasisir wanawanan i namomorob ana gewasin boro abisa nab?
37 Kigika kemeni nene nana netatunú meina hiziiki goha alitamó neve. Ma nomive.
37 Men abisa ta ema’am boro orot nab ana yawas natubun nab maiye.
38 Imane vegená mukí kéisi netá golesa aliaká nia vegená itó Ómasi kemegesa amiaká nia vegená niago, holúikú ve makó keza nenikumupe monónemupe gilikiko kovoza hilitimó nene, okulumakutí lumu ve gihila neza aménehini lapaná nenémo numupiló itekiko apazá agelova kelémoko limito gamenaló nene keza kovoza hilimó nenéminoko nezagi kugulizá ale otitokumú novoza hilinogo ive, loko limó.
38 Anayabin iti boun i veya kakafin, God bat ufutin naatu tenagogor i erara’at, imih yait ayu isou naatu au tur isan biya na’ohow, Orot Natun boro obo isa biyan na’ohow Tamah ana marakaw wanawanan ana tounamatar kakafiyih bairi hinanan ana veya’amaim.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.