Atos 21

Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Itó lezagi kezagi vo ezega emega unike, sipigú hee loko voko voko Kosi mikasi pokolagú anitehá. Gó lokago, goha voko voko Lota pokolagú anitekunike, voko Patala numutoka anitehá.
1 Nati’imaim aotuturih naatu aihamiyih hima aki wa abai mutufor arabon ana tafaram Kos atit; mar to ana Rodes atit, nati’imaim aikofan ana Patara atit.
2 Aniteko sipigutí lemekunike sipi makó Pinisia mikasiloka vinogo ali vatí niago ánigokunike, nenegú itekunike,
2 Wa ta au Fonisia inan atita’ur aitafabon abai atit are arabon.
3 voko Saepalasi pokola ánigokunike sogaloka nego avilegekunike, voko voko Silia mikasi liginaloka Tulo numutó anitehá. Neneló sipigutí nene henoni nahulago,
3 Yan ararabon anuwariy Cyprus a’itin naatu ai beyaw na’atune bat aki au Syria arabon ana Taiya imaim arun wa aiyut sawar hitarsuwai.
4 leza Izesuni vegenala zuhatini numúitoka iteko nouko, holisi hamó oko vimó. Oko novigo, Sikalahulímo kigikagú hoza alekago, Zelusalega vamitive liki Pauloni agisa agizató amó.
4 Nati’imaim bai’ufununayah afa atita’ourih fur ta’imon bairi ama. Naatu Anun Kakafiyin sabuw hai tur eowen Paul hitimatanuw, saise au Jerusalem men tayen.
5 Lá ikago, neneló nouko, vituni gamena alitokago, keza vená izegipagi numu gatetoka lilími-liki vikago, getatoka lemeko lalapusa hizeko Ómasiloka lunimó. Lokunike, ligizakú ale lomala okunike,
5 Baise bairi ama na fur yomanin tit, ai veya baib ufunamaim, ai hamiyih aki ai ef arura’ah maiye. Bai’ufununayah a’aawah natunatuh etei bairi hinawiy bar merar ai tumar ana tor dones yan are imaim sui ayowen ayoyoban.
6 sipigú noituko, keza numúitoka atiginá iki vamó.
6 Imaibo bairi abi’otututuren ufunamaim, wa afe’en ayen, naatu i hai ubar himatabir maiye hin.
7 Lá ikago, Tulo numutokatí voko Tolemai numutoka anitekunike, neneló Izesuni vegenala zuhagi gekévaké lokunike numuni hamokó akunimó.
7 Taiya’ane wa abai anan i Polemais imaim wa aiyut, nati’imaim taiti baitumatumayah hai merar ayi bairi veya ta’imon ama.
8 Akokunike gó lokago, voko Sisalia numutoka aniteko Izesuni gakó lamaná lo kemeaká i ve Piliponi ánigokunike, aí numukú iteko minunimó. Eza amunaloka ve 7-a monó hozaló kilími etó amómagutí ve makó minamó.
8 Marto ai hamiyih hima aki ana Seseria atit, binanuyan orot Philip ana baremaim bairi ama. Philip i Jerusalemamaim orot 7 hirurubinih i orot ta.
9 Aí mohó getola losive losive nenete Ómasímini agepagutí gakó liaká a mohó minamó.
9 I natunatun baibitar etei kwafe’en biyah numih God ana tur orerereb isan ana usar hibai hima’am.
10 Neneló miní ameko nouko, Zutaia mikasiukatí Ómasímini agepagutí gakó loaká ve makó agulizá Agapó nene
10 Seseria imaim veya bai’ab na’atube ama’am ufunamaim dinab orot wabin Agabus Judea’ane natit.
11 lelitoka oake, Pauloni holotani aleake ezáa agisa agizató nozike láa loko limó: Ómasímini Sikalahulímo ámina holotanímini amelahini nene Zelusalega vo anitekiko, Zuta vete imanémini imiiki hetoka vetitoka amisili miliko, mogona golesa alapizinigave loko nolive.
11 Na aki biyai tit basit Paul ana kikir bai i taiyuwin an uman iutatanen naatu eo, “God Anun Kakafiyin iti na’atube eo, Orot iti kikir matuwan Jerusalemamaim Jew sabuw boro iti na’atube isan hinasinaf hinab Eteni Sabuw hinitih.”
12 Gakó láa loko lokago, lezagi ámina apá amelagegi Pauló nene Zelusalega vamitive loko negénegeka lotunimó.
12 Aki iti tur anonowar ana maramaim sabuw nati’imaim hima’am bairi ai fefeyan ayai Paul au Jerusalem na isan a’otan.
13 Lokuko, Pauló láa loko limó: Lekeza nanamú ive nama goha niago milumatini noguluve. Neza Zelusalega nagá numukukó vitove loko nenemukopa, Guivahani Izesukumule loko hilitokumuki nigikámo vávani onoize, ahulikalo.
13 Baise Paul iyafuti eo, “Kwa aisim iti na’atube kwao kwarerey ayu dogorou ana babanin kwabitin? Ayu i men buwu fatumu akisin isan abogaigiwasomih, baise Jerusalemamaim Regah Jesu wabinamaim morob isan auman abogaigiwas.”
14 Loko lokago, agata aleko luhá nene gelemigo, ahulokunike Guivahanímo giliko alévolé ino loko lunimó.
14 Yan baikitabirin isan asinaf, baise men karam. Imih aibagun naatu ao, “Regah ana kok na’atube namatar.”
15 Loko lokunike, gamena lugáagi asú okago, Zelusalega tovo itune loko ale vatí unimó.
15 Veya bai’ab na’atube nati’imaim ama’am ufunamaim ai sawar abobuna au Jerusalem amisir.
16 Ale vatí nouko, Sisalia numutokatí Izesuni vegenala zuha lugáa keza lilímiki viki Saepalasi mikasi pokolagutí ve makó eza Izesuni vegenala minamó, agulizá Manasó, aí numukú lilími milikago, iteko minuhá.
16 Seseria’amaim bai’ufununayah afa hinawiyi bairi ana orot Mason ana baremaim atit, iti orot ana tafaram i Cyprus, naatu i auman marasika baitumatumayan matar ma’am.
17 Minokunike, nenelotí Zelusalega tovo unimó. Neneló ligivetege lilími miliake, nasahilí ilimikago,
17 Ayen ana Jerusalem atitit ana veya baitumatumayah nati’imaim hima’am hiyasisir ai merar hiyi.
18 akokunike gó lokago, Pauló eza monó gizapa ve napa Zemusini numukuka lelémoko itimó. Iteko nouko, monó ve olotiva imi asú amó.
18 Marto Paul bairi ana James a’itin naatu nati ana veya’amaim regaregah ai’in etei nati’imaim hiru’ay.
19 Imi asú ikago, kigizakú aleake, Ómasímo hize lé otago hetoka vegenatoka monó hoza aligo gihila zi gakó nene miní ameko avetó o kimimó.
19 Paul hai merar yi naatu i ana bowabow etei Ufun Sabuw wanawanahimaim God mi’itube ibais bowabow ana tur etei aneika busuruf idudur in yomanin easa’ub.
20 Nene gakó avetó o keme asú okago, giliake, Ómasi agepoka liake, Pauloni láa liki li amemó: Ligivetega Paulo, Zuta vegená tausen tausen mukí nene Izesuni vegenala zuha lilí iki niamole. Keza mukitó Mosé lo hukoko li gakó amuza miliki hizi lé iaká niave.
20 Eo hinonowar ufunamaim etei’imak God ana merar hiy hibora’ara’ah. Imaibo Paul isan hio, “Taiu inaso’ob Jew moumurih na’in thousand ana fofonin hina baitumatumayah himatar. Baise etei’imak tekokok i ofafar hinabukikin hinabosiyasiyar.
21 Lá okago, geí gakó lá oko ago giliaká niave: Zuta vegená hetoka vegenalitini kigilikagú minimi vinamoláa keza Moseni gakó ali ahulatave loko kagata ale ale oaká noane. Itó izegipáinitini kugupeló Ómasímini anosa milikitamitave loko itó Zuta veta mogonataganate ahulatave loko lokimiaká noane.
21 Baise iti’imaim tur i iti na’atube hinowar, O i Jew sabuw iyab nati Ufun Sabuw hai tafaramamaim tema’am kubi’obaiyih Moses ana ofafar i hinihamiy, naatu hai kek hai ar men hina’afuw naatu Jew hai binanakwar men hini’ufunun.
22 Liki imane apató vegenalite geikumú láa liki giliaká nianazo, itó géisi imaneló noani gakó gilinigi nianazo, kegepauka hulu itive loko nana itune.
22 Aki boro abisa ana sinaf, anayabin o ina ititit a tur i sabuw hinowaraka.
23 Nenemú leza gakó makó lo gimitunimó nene itanize. Lelitoka ve losive losive niamó keza Ómasímini agulizató netá makó loló itune liki li hukake, gotóini zopova hukamake hanuva nianazo,
23 Imih abisa anao na’atube inasinaf? Orot etei kwafe’en i hai omatanen ta God isan hio baifaro.
24 leza keitoka gelémo gímizekuko, kezagi Ómasímini avogisaló likigika vihelé aheletoko minative loko leza aleaká nouni suni alitaze. Lá ikiko, Ómasi guguni gizi amita netá meina hizekimikako, gizi vatá niiki zopováini hukatave. Geza lá itanimó nene, ánigiiki geikumú gakoka gelemó soza gakó gelekago, geza Mosé lo hukoko li gakó gele aleaká noane liki gilinigave.
24 Imih o i boro inikofanih bairi kwanan kouksouwen ana yohar wanawanan kwanarun naatu aribuh mafur o inibaiyanih aribuh hinamafur, saise o isa iti’imaim hibifufuwen sabuw boro hinaso’ob nati tur i baifuwen, anayabin i hiso’ob o i ofafar kubi’ufunun.
25 Itó hetoka vetitokatí gili alévolé amoláa keitoka luhuva netá gizoko lo hukuni gakó láa loko gizunimóma neve: Soza ómai netáini guguni gizi kimitakutí namitave loko, itó iza golani namitave loko, itó nagá ita izagutí namitave loko, itó mokoló netá lilí amitave loko lo hukoketunimóma neve.
25 Baise Ufunane sabuw baitumatumayah isah, aki fef ta ai yafar in hai tur a’owen bay uma matamatar isah hisisibor men hinaa, masanuw rara auman men hinaa, o for sikah birabir men hinaa naatu men hina’in hinisesebar kwanekwan.”
26 Liki likago, Pauló eza gakóini geleake, ámina ve losive losiveló gímizekago, akiake gó lokago, kugupe kigika nagamí ziki ali vihelé ahelé lake, Zuta vetini monó zagusave napagú itemó. Itiake, Pauló kugupe kigika nagamí ziki ali vihelé ahelé liaká a gamena lutigiti gakó itó Ómasi guguni gizi amita gamenamú nene lo kimimó.
26 Marto Paul orot buwih bairi hai binanakwar eo na’atube kousouwih isan hirun, orot kwafe’en hikukusouwih i auman kusouw. Imaibo i na Tafaror Bar hai tur eowen veya biy boro kouksouwen ana yomanin nasawar naatu siwar orot ta’ita’imon isah hinasibor.
27 Lo kemekago, netá matá ali guni a gamena 7-ama asú inogo noigo, Pauló nene monó zagusave napagú iteko noigo, Asia mikasiukatí Zuta ve makolite aí ánigiake, vegená mukí gala vizemó. Gala vizikago, Pauloni agizató aliake,
27 Kousouwen in fur ta’imon yomanin tit baisawarinamih auman Jew sabuw afa Asia wanawanane hina hima’am Paul Tafaror Baremaim hi’itin. Sabuw kou’ay gagamin na’in hikura’ara’ahih himisir Paul bain bai’a’afiyin isan hinunuw,
28 gamoga giki lamó: Eé, Isilae vese, iki lilími vatí amave. Imane vémo numutó namató mohona ike Zuta ve lelí lova ale limike Mosé lo hukoko li gakokumú itó lelí monó zagusavemú alevo letovo oko loaká noi vema nenae. Itó lelí monó zagusavelegú Kiliki vegená kelémoko itekago, keza lelí monó numuni napa ali mumusopa zikave.
28 hitar koukuw hi’af hio, “Israel Oro’orot kwana kwaibaisi! Iti orot efan etei remor ana bai’obaiyenamaim it ata sabuw isah tur kakafin maiyow eo, naatu ata ofafar baihamiyin isan eo’o, naatu iti Tafaror Bar wabin ebi’afiy. Naatu kakafin gagamin anababatun sisinaf i kwana’itin, Ufunane Sabuw buwih hina hirun ata Bar Gagamin gubagub tibitin.
29 Liki lamó nene Pauló nene Epeso numutotí hetoká ve makó Tolopimó áisigi niasigo, ánigiake, Pauló nene monó zagusavegú alémoko itihe liki ámina gakó lamó.
29 (Iti na’atube hio anayabin Trofimus, Ephesusine nan hairi nati bar merar gagaminamaim Paul bairi hima hireremor hi’itih, naatu hinot i hibuwih bairi Tafaror Bar ana efanamaim hirun.)
30 Láa liki likago, ámina apá amelage mukilite giliake, ololu liki iki alegesá iake, Pauloni agizató aliake, monó zagusave napagutí gelelehá iliki lememó. Nilemego, litá iki gahe gemó.
30 Nati bar merar gagamin ana sabuw etei kura’ara’ahih nan ufun hinunuw hitit Paul hibai hitain kwekwekwetar hitit Tafaror Bar gagamin ufunane hire. Naatu marta’imon etawan hihir.
31 Lá iake, Pauloni alímiki apili hilinigi niago, gakóma nene Loma amitini gimisigi vetini gizapa ve napa aitoka vokago, láa loko gilimó: Zelusale vegená mukilite lovaga nilave,
31 Paul hita’asabunimih hibiwa’an, baise tur marta’imon nunuw Rome baiyowayah hai ukwarin nowar Jerusalem wanawanan i uruw giririf mamatar.
32 loko gakó geleake, ami ve iti minamó limi minamó kelémoko vike ololu liki keitoka lememó. Lá ikago, keza Pauloni napeletotí nene gizapa ve napamagi ami vevagi anitikago, ánigiake, ahulamó.
32 Matan kabiy baiyowayah orot afa hai ukwarih bairi buwih hinunuw hire kou’ay wanawanah hirun, sabuw kakafih baiyowayah hai orot ukwarih bairi hinan hi’itih Paul hirabirab hihamiy.
33 Ahulikago, gizapa ve napa nenémo anitike Pauloni aleake, goní itane loko loake, seni nagá lositatunú zitalo loko loketamó. Loketake, áisi hí ve noive itó nana netá golesa nalive loko loká oketamó.
33 Baiyowayah hai ukwarin na Paul biyan tit bai ana orot uwih chain rou’ab hibow hifatum, imaibo ibatiyih, “Iti orot i yait naatu abisa sinaf?”
34 Loká okimikago, vegená lugáate ganimakilisi ake vivi vovoga nilakú gakó mogonáa gele hee lamike, ami vetini numukuka alímiki vilo loko loketamó.
34 Sabuw kou’ay wanawanan hibatabat asir hi’af hi’o kwanekwan, baiyowayan ukwarin sawar yabin abisa isan mamatar nowar gewasomih biwa’an men karam, anayabin uruwane ra’at imih baiyowayah iuwih Paul hibai hirun baiyowayah hai bar hiyari’y.
35 — ausente —
35 Paul hibai hirun wawanamaim hitit rakit sabuw hiturafef hi’itin, basit baiyowayah Paul hibora’ah hi’abar.
36 — ausente —
36 Sabuw ufuh hitarkoukuw hina hio, “Kwa’asabun emorob!”
37 Ami vetini numukú nene Pauloni alímiki itinigi niago, Pauló eza lova gizapa ve napama Kiliki gakokutí loká otake gakó lo gimitohe. Loko lokago, gizapa ve nenémo láa loko limó: Olo, geza Kiliki gakó gelenape.
37 Paul hibai baiyowayah hai bar hirur auman baiyowayah hai ukwarin isan eo, “Karam boro tur ta atao itanowar?” Baiyowayan hai orot ukwarin Paul ibatiy, “O Greek tur iso’ob?
38 Gozapá Izipi ve makolímo gamani vegená lova ale kiminogo izegipa agunamotamola 4 tausen lovámini galaváa mikasi gomopalaló kelémoko vimó nenazo, geza ámina ve noape itó haitó ve noane.
38 O men Egypt orot iti boro’omo sabuw 4,000 baiyow kwanekwaneyah ibow arar yan itit gawan isan ibirakit wari’en?”
39 Loko loká omikago, Pauló láa loko lo amimó: Óe, nénisi nene Silisia mikasiukatí Taliso numutoka getamó nouve. Ámina taoni napa amelahina nouve. Itó geza gele nemekako, vegená imane gakó koma lo kimitohe.
39 Paul iya’afut eo, “Ayu i Jew orot, Tarsus imaim atufuw Silisia wanawanan, bar merar gagamin ayu i ana matuwan ama’am imih akokok o baibasit ititu sabuw isah atao.”
40 Loko lokago, kiapé nenémo gele amekago, Pauló nene akaló ote minake agizanitunú alata molokago, gakó hilinago, Hipulu gakokutí láa loko lo kimimó:
40 Baiyowayah hai orot ukwarin baibasit Paul itin yen wawan afe’en bat umanamaim sabuw etei rutanih etei awah fot, imaibo Paul Hebrew turamaim eo hinowar.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.