Atos 17

Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Keza viki Amapipoli numutoka itó Apolonia numutoka aviligikasike Tesalonika numutoka vi anitesimó. Neneló Zuta vetini monó numuni makó minamó.
1 Hiremor hina Amfipolos naatu Apolonia bar merar hihamiy naatu hina Thessalonica hitit, nati’imaim i Jew hai kou’ay bar ta batabat.
2 Pauló eza aí suni alike holisi losive makole oko novigo, monó numúikú itike minake, kezagi monó gotolagutí gatiki ligili hagili amó.
2 Paul ana yawas mar etei esisinaf na’atube in kou’ay bar run, Baiyarir veya tounu wanawanahimaim buk rusasar tur hai yabih sabuw bairi hima hidudur.
3 Lá iake, monó gakó luhuva gizamó lugáa nenémini mogonáa like, láa loko lo kimimó: Gologí oletative loko lo mololeta vema helekoko otitive liki monokú luhuva gizi milinamóma neve. Lo nolukumu ve nene agulizá Izesú eza gologí oletative loko lo mololeta vema noive.
3 Buk wanawanan dinab hikikirum kubuna hai tur eowen eo, “Keriso i biyan nababan namorob naatu morobone namisir maiye.” Naatu Jesu isan iti aorereb kwanonowar, God ana Roubinen Orot. Keriso’oban i nati.
4 Loko lokago, vegená lugáa nenete gili seketigí iake Pauloko Sailasiko keitoka viki gímizemó. Itó Kiliki ve keza Ómasi gelekelé itiki minamoláagi vená iti minamoláagi mukí kezagi viki gímizemó.
4 Sabuw afa Paul yah ikitabir naatu Paul Silas hairi hikofanih. Na’atube Greek sabuw rou’ay gagamin God hikwakwafir auman hirun, naatu bar merar baibin ukwarih auman hirun. |alt="map" src="Pauljr2.tif" size="col" ref="Acts 17.4"
5 Lá ikago, Zuta vetini monó gizapa vete giliake kemekugú ninake, gohogó vegená golesa kilími nupa iake, gala vizikago, Zasoni numukutí Pauloko Sailasiko vegená kogovisaló kelémo molokinake nagá kimitune liki aí gahe zivi tele vizivi amó.
5 Baise Jew sabuw hibobowen sabuw ef yan rimurih hibow kou’ay gagamin himatar. Naatu nati bar merar gagamin wanawanan hibuyuw hinunuw hin Jason ana bar hiyi hirab. Hikokok Paul Silas tibunuwih hitama’am na’at tabotaitih sabuw titih.
6 Lá amó nene ve losima numukú niamasigo ánigiake, Zasoni itó agivelagini lugáagi kigizató aliake, gelelehá iki aliki lemeke apá gizapa veloka kilímiki milake, láa liki gopaga limi vamó: Numutó namató ve kilími gopa napa iaká niasi vema anitesigo,
6 Baise hirun hinunuwet ana veya’amaim men hititourih. Basit Jason hibai hifatum baitumatumayah bairi hitainih hina bar merar hai orot gagamih biyah hitit hiwow hio, “Iti orot tafaram wanawanan sabuw hai ma hi’a’afiy hinan boun hina iti ata bar ata merar hitit.
7 Zasóma kelémo guni okave. Itó keza Loma vetini agulizaki ve napámini gakó ali ahulikasike agulizaki ve gosohá makó Izesú utó okave liki liaká niasive.
7 Jason hai merar yi buwih ana baremaim hima aiwob orot Caesar ana ofafar hi’astu’ub teo, Aiwob orot ta i ema’am wabin Jesu.”
8 Liki liake, apá amelagegi gizapa vegi gala vizemó.
8 Tur iti na’atube hio hinonowar sabuw rou’ay gagamin na’in naatu bar merar hai orot gagamih hai not hikwaris.
9 Lá iake, Zasoki agivelagegi sele li kimiake, Pauloko Sailasiko vitáive liki kugupe meina hizilo likago, moni kememó. Kimikago, kimisili ahulamó.
9 Basit bar merar orot gagamih Jason naatu orot afa bairi kabay hi’uwih hibaiyan, imaibo hibotaitih hin.
10 Lá ikago monó gele vegenalite ámina holugú Pauloko Sailasiko kimisili ahulikago, Pelea numutoka vasimó. Neneló anitesike Zuta vetini monó numukú itiki monó li kemesimó.
10 Hima in mar fo, basit baitumatumayah Paul Silas hairi hiyafarih au Berea hin, naatu hina nati’imaim hititit ana veya mutufor hin Jew hai Kou’ay Bar hirun.
11 Lá ikasigo, ámina apató Zuta ve keza zouváa Tesalonika numutoka vegenakitana minamake, kiviligiki minake monó vávani iki giliake, Pauloko Sailasiko lasi gakó lamaná nehe soza nehe liake, gamena gamena monó gotolagutí monó mogonamú agizaka hiziki vitagá iki minamó.
11 Nati sabuw i dogoroh hibotawiy men Thessalonica sabuw na’atube’emih. Tur hinonowar i yah bai kwanekwan hima hinowar veya matan hiyi hai buk hiyab hikok hitaso’ob Paul abisa eo i turobe Buk eo’omaim eo ai en?
12 Lá iake, keitokatí mukilite Kiliki vená iti minamoláa lugáagi ve lugáagi keza Izesukumú gili alévolé amó.
12 Naatu sabuw moumurih maiyow hitumatum, Greek baibin gagamih afa naatu orot moumurih na’in auman hitumatum.
13 Lá ikago, Pauló nene Pelea numutokagi Ómasímini gakó lo hutilí okago, ámina gakó nene Tesalonika numutoka vokago, Zuta vegenalite giliake, Pelea numutoka ake gala vizeke lovaga lamó.
13 Baise Jew Thessalonica hima’am Paul Berea bibinan ana tur hinonowar ana maramaim hirabon hina yare baimatarin isan hikukeraker.
14 Lá ikago, monó gele vegená keza Pauloni alími gapo ikago, ámina apá ahuloake vike age nagamí agataloka anitimóza, Sailasiko Timotiko keza Pelea numutoka minasimó.
14 Naatu baitumatumayah marta’imon Paul hibai hiyafar autor re. Baise Silas Timothy hairi Berea hima.
15 Niasigo, Pauloni alímiki va vegenalite Atena numutoka ahulitamó. Ahulimikago, lekeza atiginá iki viki likiko, Sailasiko Timotiko litá iki isino. Loko lokimikago, vegená keza atiginá iki vamó.
15 Orot afa Paul hinawiy bairi hina Athens ana fofoninamaim hihamiy, imaibo i himatabir. Paul iuwih eo, “Kwanan Silas Timothy hairi kwana’uwih saisewat hinan bairi anita’imon.”
16 Lá ikago, Pauló nene Atena numutoka kegeva minake ánigamó nene soza ómai netá mukí vaí oko nego, ánigoake, agikagú ló lokago,
16 Paul Athens imaim Silas Timothy hairi ma kakaifih wanawanan, nati bar merar hai totob awan karatan hima’am i’itih isan men iyasisir.
17 Zuta vetini monó numukú itike Zuta vegenaki hetoka vegená Ómasimú goliva giliki minamoláa kezagi monó ligili hagili amó. Lá iake, gamena gamena maketiloka nene vegená nánigake áminagó oko monó lo kimimó.
17 Basit in Kou’ay Bar run Jew naatu Ufun Sabuw iyab God hibitumitum bairi hio, naatu mar etei ahar efanamaim sabuw iyab nati’imaim hinan iti sawar isah i hai tur eo’owen.
18 Lá okago, ámina apatoka vegená makó minamó. Makolite Epikuleani monó giliaká amó itó makolite Sitoiki vegenalitini monó giliaká amó. Ámina vegená kezagi Pauloki gakó viligá aligá iake, lugáa nenete Paulokumú nene goselé gakó goha li ve imanémo nanave loko lo lemeaká noive. Liki likago, makolite láa liki lamó: Áisi nene ómai netá makolímini gakola nolimó gelekave. Liki lamó nene Pauló eza Izesunimuki helenosakutí oteakakumuki lo utó oko lo kimikumú nene gakó lamó.
18 Naatu orot afa Epikuria kirum efanane hititit naatu orot afa Sitoik kirumane hititit Paul bairi hibas, so’obayah afa hio, “Iti orot rarik kartatanenayan abisa eo’oweh?” Afa hio, “I ana itinin nanawan hai god isah eo.” Iti na’atube hio anayabin Paul i Jesu morobone mimisir maiye isan bibinan.
19 Láa liki liake, Pauloni agizató aleke, hugumá makó agulizá Aleopago neneló alímiki iteke lamó: Géisi gosohá gakó loaká noanimóma nene, nana gakokumú loaká noane.
19 Basit Paul hibai hinawiy hina kaniser Areopagus kou’ay nahimaim hitit naatu hio, “Aki akokok iti bai’obaiyen boubun sabuw kubi’obaibiyih inao ana nowar gewas.”
20 Ma gelemuni gakó neze, mogonagi lokako gilitune.
20 Sawar afa i’o aki anonowar i tur afa boubun aki isai, imih akokok o inakubunabuna gewas inao ananowar.”
21 Liki lamó nene Atena apakú vegenaki veno vegi keza gakó gosohá giliake ámina gakotokó miniaká amó.
21 Athens tafaram matuwan naatu nahtoumanih iyab makwaniyih hai bowabow mar etei tur boubun menamaim tenonowar i boro hinab nati ef yanamaim hinao hinareremor aurih bowabow en.
22 Lá ikago, Pauló eza Aleopago gakó hugumató voko minake, vegená láa loko lo kimimó: Atena apakú vese, neza mogonatini lá oko nániguve. Lekeza ómai netá mukikumú goliva goha gilikilí iaká niave.
22 Paul kaniser hai kou’ay Areopagus nahimaim misir eo, “Athens orot! Ayu kwa ai’iti kwa etei i a yawas yayasairenamaim kwama’am.
23 Netá makó lá oko nego ánigouke noluve. Neza numutitoka vogá ogá oko ómai netatini ánigumó nene, nama holoma makotó luhuva makó nene gelemuni ómai netá makó noitikumú neve liki gizinago gatuve. Ámina ómai netá lekeza gelemiki gopa gupá zi amiaká niamó aikumú lo likimitoze, gililo.
23 Anayabin iti bar merar abat areremor akwafiren efan etei aitah, na’atube sibor ana gem ta aitin tafanamaim iti na’atube kwakirum. ‘God wa’iwa’irin takwakwafir.’ God nati wa’iwa’irin kwakwakwafir, baise men kwaso’ob nati God i yait, imih boun akokok nati isan anaorereb kwananowar.
24 Ómasímo mikasi ale utó moloake, amupiló netá matá ale utó molo asú imó. Áisi nene okulumaki mikasigi keí Guivahani noinazo, áisi nene monó zagusave vegenalite kigizatunú gekú nene minoko aleko osá amive.
24 God iti tafaram sinaf naatu tafaram wanawanan sawar etei auman sinaf himatar. I mar tafaram ana Regah baise i men orot umahimaim Tafaror Bar hiwowowab imaim ema’amamih.
25 Áisi vegená mukitoka sikalahúinigi netá matá mukí lehizelimiaká noinazo, áisi netá matakumú vitagá osá amive, keké. Nenemú vegenalita hozava aleko netá makó ale utó o amitunimoláa oko nomive.
25 Naatu orot umahimaim abisa mamatar i men ekokok nab, anayabin yawas naatu yourabad naatu sawar tutufin etei i akisin biyanane na sabuw yawas tebaib.
26 Lá onoimóza, vegená zuha hamokó ale utó moloake lokago, aitokatí numutó namató hize hutilí oko utó omo vunimó. Itó hize hutilí oko minatuni gamenagi lakaníagi áisigó mololetonoimóma neve.
26 Orot ta’imon biyanane sabuw menan ta ta tafaram tutufin etei karatan, nowanowah hibai tema’am. Naatu marasika yakitifuw hai veya anababatun yai, sabuw iyab tafaram menatan hinab nowanowah namatar hinama’am i so’ob hai veya yai.
27 Nenemú nene ligikatunú vitagá iliki viki Ómasi ezáa ánigatune loko geleake, nenémini imó. Eza hotoka minamive. Likigilikagú noive.
27 God iti na’atube sinaf, saise sabuw hitatit hitanuwih naatu umah hitaruteteyan hitanan boro hitatita’ur. Baise i men ef yok na’in ema’am, it ta’ita’imon sisibitamaim ema’am.
28 Leza aí agizauka minunike, oko moloko oaká noune. Lekelitokatí nama luhuva giziaká a ve lugaáte nene leza Ómasilokatí utó unimóma neve liki lamóma neve.
28 Anayabin ’i ana fairamaim it yawasit tama taremor biyat ebi’e’etaw. Kirumamaim tur kabumih kwakikirum na’atube, ‘It i natunatun.’
29 Leza Ómasilokati nouninazo, Ómasímo eza vegenalite kagata geleke golitunupe silivatunupe gehanitunupe lilí a netakitana noive loko laminogo une.
29 Isan imih it i God natunatun ai’in, men tananot God ana itinin i gold o silver o kabay ta sabuw tar so’obayah i hai yumatabe hitar hirouwen ebatabatamih.
30 Ómasímo aikumú gelemake netá golesa aliki mina gamena nene ánigo ahuloake, nasahilí oketoko minamóza, itína nene numutó namató vegená mukitoka kigika ali viligatave loko lokimikave.
30 Marasika God it ata kasiy ata tengogor i’itah etei was tanen, baise boun sabuw tutufin etei dogorot baikitabir isan ebiyunit tanasinaf.
31 Áisi nene numutó namató vegenalita mogonate ale utó moloko lihima limiti gamena lo moloake, lelegí oko limiti vema alémo etó imó. Lá oake, numutó namató vegená mukitoka aikumukó gilitave loko ámina ve nene heleneikutí alémo otekago noive.
31 Anayabin veya ta yayakitifuw i ema’ama, nati’imaim orot ta tafaram tutufin etei ef gewasinamaim baibatiyin isan i rubinika, naatu nati orot it itinin baiturobe isan i morobone bora’ah maiye.”
32 Loko Pauló nene helenosakutí oteaká gakó lokago, lugáate goselekaseleka lamó, itó lugáate nene gamena makó zupa ámina gakó goha lako gilitune liki lamó.
32 Morobone misir maiye isan Paul eo hinonowar ana maramaim hi’iyab himarib. Baise afa hikok veya ta na maiye baidudur nowar isan hifefeyan.
33 Liki likago, Pauló nene ahulokimiake vimó.
33 Nati’imaim Paul kaniser hai kou’ay ihamiyih misir in.
34 Vokago, vegená lugáate nene aitoka viki gímiziake Izesukumú gili alévolé amó. Keitokatí Aleopago hugumató kansole makó minamó, agulizá Tionisió, ezagi vená makó agulizá Tamalí itó vegená lugáagi minamó.
34 Orot afa hitumatum Paul hi’ufunun, naatu Areopagus ana kou’ay wanawananamaim orot wabin Dionysius auman itumatum naatu babin wabin Damaris naatu baibin afa auman hitumatum.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.