Romanos 11
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs BKJ
1 Onko Jumala nyt siis hylännyt kansansa ja työntänyt juutalaiset luotaan? Ei suinkaan! Muistatte kai, että minäkin olen juutalainen, Aabrahamin jälkeläinen ja Benjaminin suvun jäsen.
1 Então, eu digo: Rejeitou Deus o seu povo? De forma alguma! Porque eu também sou israelita, da semente de Abraão, da tribo de Benjamim.
2 Ei, Jumala ei ole heittänyt kelvottomana luotaan omaa kansaansa, jonka hän valitsi jo aikojen alussa. Muistatteko, mitä Raamatussa tästä asiasta sanotaan? Profeetta Elia syytti juutalaisia Jumalan edessä.
2 Deus não rejeitou o seu povo, que antes conheceu. Ou não sabeis o que a escritura diz de Elias, como ele intercede a Deus contra Israel, dizendo:
3 Hän puhui Jumalalle siitä, kuinka juutalaiset olivat surmanneet profeettoja ja hajottaneet maahan Jumalan alttareita. Elia väitti, ettei koko maassa ollut hänen lisäkseen enää yhtään ihmistä, joka rakasti Jumalaa, ja nyt hänenkin henkeään uhattiin.
3 Senhor, eles mataram os teus profetas e derrubaram os teus altares; e eu fiquei sozinho, e eles buscam a minha vida.
4 Muistatteko, mitä Jumala vastasi? Hän sanoi: »Ei, et sinä ole ainoa. Sinun lisäksesi on vielä seitsemäntuhatta ihmistä, jotka rakastavat minua eivätkä ole palvelleet epäjumalia.»
4 Mas o que lhe diz a resposta de Deus? Eu reservei para mim sete mil homens, que não dobraram os joelhos diante da imagem de Baal.
5 Tämä pitää paikkansa nytkin. Eivät kaikki juutalaiset ole kääntäneet selkäänsä Jumalalle. Jumala on hyvyydessään valinnut muutamia, jotka ovat jääneet jäljelle.
5 Assim, então, também no tempo presente há um remanescente, de acordo com a eleição da graça.
6 Heidän pelastumisensa riippuu siis Jumalan hyvyydestä – ei siitä, kuinka hyviä he ovat. Jos he ansaitsisivat pelastuksen omalla hyvyydellään, silloinhan se ei enää olisi Jumalan lahja.
6 E se é por graça, então não é mais por obras; caso contrário, a graça não é mais graça. Mas se for por obras, então não é mais por graça, do contrário a obra não é mais obra.
7 Suurin osa juutalaisista ei ole saavuttanut tavoittelemaansa Jumalan suosiota. Jotkut ovat sen saavuttaneet – ne, jotka Jumala on valinnut, – mutta toisten silmät on sokaistu.
7 O que então? Israel não conseguiu o que buscava; mas os eleitos conseguiram, e os demais ficaram cegos.
8 Raamattu viittaa tähän sanoessaan, että Jumala on turruttanut juutalaiset, sulkenut heidän silmänsä ja korvansa. Samoin on siis nytkin, ja niinpä he eivät ymmärrä, mistä me puhumme kertoessamme heille Kristuksesta.
8 (De acordo como está escrito: Deus lhes deu um espírito de sonolência, olhos para não verem e ouvidos para não ouvirem), até este dia.
9 Myös kuningas Daavid kirjoitti samasta asiasta: »Heidän vaurautensa ja menestymisensä houkuttelevat heidät ajattelemaan, että kaikki on kunnossa heidän ja Jumalan välillä. Kaatukoot ja murskaantukoot he hyvyyksiensä alle.
9 E Davi diz: Que a sua mesa se torne em laço, e em armadilha, e em pedra de tropeço, e em recompensa para eles;
10 Tulkoot heidän silmänsä sokeiksi, niin että he eivät kykene näkemään, ja kulkekoot he aina selkä kumarassa.»
10 sejam escurecidos os seus olhos, para que eles não vejam, e para que encurvem continuamente as costas.
11 Onko Jumala nyt siis lopullisesti hylännyt juutalaiset, oman kansansa? Ei suinkaan! Hänen tarkoituksensa oli tehdä pelastuminen mahdolliseksi pakanoille, että juutalaiset tulisivat kateellisiksi ja alkaisivat tavoitella sitä itselleen.
11 Então, eu digo: Eles tropeçaram para que caíssem? De forma alguma! Mas, antes, pela sua queda, a salvação veio aos gentios, para provocar-lhes ciúme.
12 Jos nyt Jumalan tarjoama pelastus koitui koko maailmalle rikkaudeksi, kun juutalaiset loukkaantuivat siihen ja kieltäytyivät ottamasta sitä vastaan, niin kuinka paljon suuremmasta siunauksesta maailma pääseekään osalliseksi sitten, kun juutalaisetkin tulevat Kristuksen luo!
12 Ora, se a sua queda é a riqueza do mundo, e a sua diminuição a riqueza dos gentios, quanto mais a sua plenitude?
13 Niin kuin tiedätte, Jumala on tehnyt minusta lähettiläänsä erityisesti teitä pakanoita varten.
13 Porque eu falo a vós, gentios; na medida em que eu sou apóstolo dos gentios, eu magnifico o meu ofício;
14 Muistutan siitä juutalaisia niin usein kuin voin saadakseni, jos mahdollista, heidät haluamaan itselleen sitä, mitä teillä pakanoilla on, ja voidakseni tällä tavalla pelastaa edes joitakin heistä.
14 para ver se de alguma maneira eu posso provocar ciúmes aos que são da minha carne e salvar alguns deles.
15 Kääntyessään pois juutalaisista Jumala kääntyi tarjoamaan pelastusta muulle maailmalle. Kuinka ihmeellistä onkaan kerran, kun juutalaiset tulevat Kristuksen luo – se on aivan kuin kuolleiden heräämistä eloon.
15 Porque se a sua rejeição é a reconciliação do mundo, qual será a sua aceitação, senão a vida dentre os mortos?
16 Koska Aabraham ja profeetat ovat Jumalan kansaa, niin heidän jälkeläisensäkin kuuluvat siihen. Jos puun juuret ovat Jumalan, niin ovat sen oksatkin.
16 E, se os primeiros frutos são santos, a massa também é santa; e se a raiz for santa, assim serão os ramos.
17 Jotkut näistä oksista – jotkut juutalaisista – on katkaistu pois. Sinut, joka pakanana olit ikään kuin villin öljypuun oksa, oksastettiin tähän Aabrahamin öljypuuhun. Niin sinäkin saat nyt siunauksen, jonka Jumala on luvannut Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ja saat osasi Jumalan oman öljypuun runsaasta ravinnosta.
17 E se alguns dos ramos foram quebrados, e tu, sendo uma oliveira silvestre, foste enxertado entre eles, e feito participante da raiz e da seiva da oliveira,
18 Sinun on vain tarkoin varottava ylpeilemästä siitä, että olet päässyt poishakattujen oksien paikalle. Muista: Sinun arvosi on siinä, että olet nyt osa Jumalan puuta. Olet kuitenkin vain oksa, et juuri.
18 não te glories contra os ramos; mas se te gloriares, não és tu que sustentas a raiz, mas a raiz a ti.
19 »Mutta», saatat sanoa, »nuo oksat leikattiin pois, jotta minulle tulisi tilaa. Minä olen siis varmaan niitä arvokkaampi.»
19 Tu então dirias: Os ramos foram quebrados para que eu pudesse ser enxertado.
20 Varo! Muista, että nuo oksat, juutalaiset, leikattiin pois siksi, että he eivät uskoneet Jumalaan, ja sinut oksastettiin vain siksi, että sinä uskot. Älä ole ylpeä, vaan ole nöyrä ja kiitollinen,
20 Bem, por sua incredulidade eles foram quebrados, e tu estás em pé pela fé. Não sejas arrogante, mas teme.
21 sillä jos Jumala ei säästänyt alkuperäisiä oksia, hän ei säästä sinuakaan.
21 Porque, se Deus não poupou os ramos naturais, cuida para que ele não poupe a ti também.
22 Huomaa, kuinka Jumala on samalla sekä lempeä että ankara: hän on ankara niille, jotka ovat tottelemattomia, mutta hän on lempeä sinulle, jos jatkuvasti rakastat häntä ja turvaudut häneen. Mutta jos et halua sitä tehdä, sinutkin leikataan pois.
22 Vê, pois, a bondade e a severidade de Deus; para com os que caíram, severidade, mas para contigo, a bondade, se permaneceres na sua bondade, do contrário, tu também serás cortado.
23 Toisaalta taas, jos juutalaiset hylkäävät epäuskonsa ja palaavat Jumalan luo, hän oksastaa heidät takaisin puuhunsa. Hänellä on valta tehdä se.
23 E eles também, se não permanecerem na incredulidade, serão enxertados; pois Deus é capaz de enxertá-los novamente.
24 Jos Jumala suostui ottamaan sinut, joka olit kaukana hänestä – sinähän olit villin öljypuun oksa – ja oksastamaan sinut luonnonvastaisesti omaan jaloon puuhunsa, niin etkö tajua, että vielä paljon luontevammin hän oksastaa takaisin juutalaiset, jotka kuuluivat siihen alun alkaen?
24 Porque, se tu foste cortado da oliveira, que é silvestre por natureza, e contra a natureza foste enxertado na oliveira boa, quanto mais esses, que são ramos naturais, serão enxertados na sua própria oliveira?
25 Rakkaat veljet, haluan teidän tietävän erään Jumalan totuuden, ettette ala ylpeillä. Totta on, että monet juutalaiset ovat nyt torjuneet hyvän uutisen Kristuksesta, mutta juutalaisten paatumus kestää vain siihen saakka, kun Jumalan säätämä joukko pakanoita on tullut Kristuksen luo.
25 Porque eu não quero irmãos, que ignoreis este mistério, para que não sejais sábios em seus próprios conceitos, que a cegueira aconteceu em parte a Israel, até que tenha entrado a plenitude dos gentios.
26 Sen jälkeen koko Israel pelastuu.
26 E assim todo o Israel será salvo, como está escrito: Virá de Sião o Libertador, e desviará de Jacó as impiedades.
27 Silloin minä teen uuden liiton heidän kanssaan ja otan pois heidän syntinsä, aivan niin kuin olen luvannut.»
27 E este será o meu pacto com eles, quando eu tirar os seus pecados.
28 Monet juutalaiset vihaavat nyt hyvää sanomaa Jeesuksesta. Mutta se on koitunut teille hyödyksi, sillä näin Jumala on antanut lahjansa teille pakanoille. Kuitenkin juutalaiset ovat yhä rakkaita Jumalalle niiden lupausten tähden, jotka hän antoi Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
28 Quanto ao evangelho, eles são inimigos por causa de vós; mas quanto à eleição, eles são amados por causa dos pais.
29 Jumala ei ota takaisin lahjojaan eikä peruuta kutsuaan.
29 Porque os dons e o chamado de Deus são sem arrependimento.
30 Kerran te elitte kapinassa Jumalaa vastaan, mutta kun juutalaiset kieltäytyivät hänen lahjoistaan, hän armahti heidän sijastaan teitä.
30 Porque assim como vós também em tempos passados não críeis em Deus, mas agora alcançastes misericórdia pela desobediência deles,
31 Nyt siis juutalaiset puolestaan ovat osoittautuneet kapinallisiksi, mutta kerran Jumala armahtaa heitä samalla tavoin kuin teitä.
31 assim também estes agora não creram, para que através da sua misericórdia eles também pudessem alcançar misericórdia.
32 Hän on luovuttanut kaikki ihmiset synnin valtaan, että hän voisi armahtaa kaikkia samalla tavoin.
32 Porque Deus encerrou a todos na incredulidade, para que ele pudesse ter misericórdia sobre todos.
33 Meillä on todella ihmeellinen Jumala! Hänen viisautensa, tietonsa ja rikkautensa on valtava. Mahdotonta meidän on käsittää hänen päätöksiään ja hänen menettelyään.
33 Ó profundidade das riquezas, da sabedoria e do conhecimento de Deus! Quão insondáveis são os seus juízos, e quão inescrutáveis, os seus caminhos!
34 Sillä kuka meistä tietää Jumalan ajatukset? Kuka on niin viisas, että voisi olla hänen neuvonantajansa?
34 Pois, quem conheceu a mente do Senhor? Ou quem foi seu conselheiro?
35 Kuka pystyisi antamaan Herralle jotain sellaista, mistä voisi odottaa vastalahjaa?
35 Ou quem lhe deu primeiro, para que lhe seja recompensado?
36 Kaikkihan tulee Jumalalta. Kaikki on olemassa hänen voimastaan ja hänen kunniakseen. Tulkoon hänelle siitä ikuisesti kunnia!
36 Porque dele, e por ele, e para ele, são todas as coisas; a ele seja a glória para sempre! Amém.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.