Romanos 11
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs ARIB
1 Onko Jumala nyt siis hylännyt kansansa ja työntänyt juutalaiset luotaan? Ei suinkaan! Muistatte kai, että minäkin olen juutalainen, Aabrahamin jälkeläinen ja Benjaminin suvun jäsen.
1 Pergunto, pois: Acaso rejeitou Deus ao seu povo? De modo nenhum; por que eu também sou israelita, da descendência de Abraão, da tribo de Benjamim.
2 Ei, Jumala ei ole heittänyt kelvottomana luotaan omaa kansaansa, jonka hän valitsi jo aikojen alussa. Muistatteko, mitä Raamatussa tästä asiasta sanotaan? Profeetta Elia syytti juutalaisia Jumalan edessä.
2 Deus não rejeitou ao seu povo que antes conheceu. Ou não sabeis o que a Escritura diz de Elias, como ele fala a Deus contra Israel, dizendo:
3 Hän puhui Jumalalle siitä, kuinka juutalaiset olivat surmanneet profeettoja ja hajottaneet maahan Jumalan alttareita. Elia väitti, ettei koko maassa ollut hänen lisäkseen enää yhtään ihmistä, joka rakasti Jumalaa, ja nyt hänenkin henkeään uhattiin.
3 Senhor, mataram os teus profetas, e derribaram os teus altares; e só eu fiquei, e procuraram tirar-me a vida?
4 Muistatteko, mitä Jumala vastasi? Hän sanoi: »Ei, et sinä ole ainoa. Sinun lisäksesi on vielä seitsemäntuhatta ihmistä, jotka rakastavat minua eivätkä ole palvelleet epäjumalia.»
4 Mas que lhe diz a resposta divina? Reservei para mim sete mil varões que não dobraram os joelhos diante de Baal.
5 Tämä pitää paikkansa nytkin. Eivät kaikki juutalaiset ole kääntäneet selkäänsä Jumalalle. Jumala on hyvyydessään valinnut muutamia, jotka ovat jääneet jäljelle.
5 Assim, pois, também no tempo presente ficou um remanescente segundo a eleição da graça.
6 Heidän pelastumisensa riippuu siis Jumalan hyvyydestä – ei siitä, kuinka hyviä he ovat. Jos he ansaitsisivat pelastuksen omalla hyvyydellään, silloinhan se ei enää olisi Jumalan lahja.
6 Mas se é pela graça, já não é pelas obras; de outra maneira, a graça já não é graça.
7 Suurin osa juutalaisista ei ole saavuttanut tavoittelemaansa Jumalan suosiota. Jotkut ovat sen saavuttaneet – ne, jotka Jumala on valinnut, – mutta toisten silmät on sokaistu.
7 Pois quê? O que Israel busca, isso não o alcançou; mas os eleitos alcançaram; e os outros foram endurecidos,
8 Raamattu viittaa tähän sanoessaan, että Jumala on turruttanut juutalaiset, sulkenut heidän silmänsä ja korvansa. Samoin on siis nytkin, ja niinpä he eivät ymmärrä, mistä me puhumme kertoessamme heille Kristuksesta.
8 como está escrito: Deus lhes deu um espírito entorpecido, olhos para não verem, e ouvidos para não ouvirem, até o dia de hoje.
9 Myös kuningas Daavid kirjoitti samasta asiasta: »Heidän vaurautensa ja menestymisensä houkuttelevat heidät ajattelemaan, että kaikki on kunnossa heidän ja Jumalan välillä. Kaatukoot ja murskaantukoot he hyvyyksiensä alle.
9 E Davi diz: Torne-se-lhes a sua mesa em laço, e em armadilha, e em tropeço, e em retribuição;
10 Tulkoot heidän silmänsä sokeiksi, niin että he eivät kykene näkemään, ja kulkekoot he aina selkä kumarassa.»
10 escureçam-se-lhes os olhos para não verem, e tu encurva-lhes sempre as costas.
11 Onko Jumala nyt siis lopullisesti hylännyt juutalaiset, oman kansansa? Ei suinkaan! Hänen tarkoituksensa oli tehdä pelastuminen mahdolliseksi pakanoille, että juutalaiset tulisivat kateellisiksi ja alkaisivat tavoitella sitä itselleen.
11 Logo, pergunto: Porventura tropeçaram de modo que caíssem? De maneira nenhuma, antes pelo seu tropeço veio a salvação aos gentios, para os incitar à emulação.
12 Jos nyt Jumalan tarjoama pelastus koitui koko maailmalle rikkaudeksi, kun juutalaiset loukkaantuivat siihen ja kieltäytyivät ottamasta sitä vastaan, niin kuinka paljon suuremmasta siunauksesta maailma pääseekään osalliseksi sitten, kun juutalaisetkin tulevat Kristuksen luo!
12 Ora se o tropeço deles é a riqueza do mundo, e a sua diminuição a riqueza dos gentios, quanto mais a sua plenitude!
13 Niin kuin tiedätte, Jumala on tehnyt minusta lähettiläänsä erityisesti teitä pakanoita varten.
13 Mas é a vós, gentios, que falo; e, porquanto sou apóstolo dos gentios, glorifico o meu ministério,
14 Muistutan siitä juutalaisia niin usein kuin voin saadakseni, jos mahdollista, heidät haluamaan itselleen sitä, mitä teillä pakanoilla on, ja voidakseni tällä tavalla pelastaa edes joitakin heistä.
14 para ver se de algum modo posso incitar à emulação os da minha raça e salvar alguns deles.
15 Kääntyessään pois juutalaisista Jumala kääntyi tarjoamaan pelastusta muulle maailmalle. Kuinka ihmeellistä onkaan kerran, kun juutalaiset tulevat Kristuksen luo – se on aivan kuin kuolleiden heräämistä eloon.
15 Porque, se a sua rejeição é a reconciliação do mundo, qual será a sua admissão, senão a vida dentre os mortos?
16 Koska Aabraham ja profeetat ovat Jumalan kansaa, niin heidän jälkeläisensäkin kuuluvat siihen. Jos puun juuret ovat Jumalan, niin ovat sen oksatkin.
16 Se as primícias são santas, também a massa o é; e se a raiz é santa, também os ramos o são.
17 Jotkut näistä oksista – jotkut juutalaisista – on katkaistu pois. Sinut, joka pakanana olit ikään kuin villin öljypuun oksa, oksastettiin tähän Aabrahamin öljypuuhun. Niin sinäkin saat nyt siunauksen, jonka Jumala on luvannut Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ja saat osasi Jumalan oman öljypuun runsaasta ravinnosta.
17 E se alguns dos ramos foram quebrados, e tu, sendo zambujeiro, foste enxertado no lugar deles e feito participante da raiz e da seiva da oliveira,
18 Sinun on vain tarkoin varottava ylpeilemästä siitä, että olet päässyt poishakattujen oksien paikalle. Muista: Sinun arvosi on siinä, että olet nyt osa Jumalan puuta. Olet kuitenkin vain oksa, et juuri.
18 não te glories contra os ramos; e, se contra eles te gloriares, não és tu que sustentas a raiz, mas a raiz a ti.
19 »Mutta», saatat sanoa, »nuo oksat leikattiin pois, jotta minulle tulisi tilaa. Minä olen siis varmaan niitä arvokkaampi.»
19 Dirás então: Os ramos foram quebrados, para que eu fosse enxertado.
20 Varo! Muista, että nuo oksat, juutalaiset, leikattiin pois siksi, että he eivät uskoneet Jumalaan, ja sinut oksastettiin vain siksi, että sinä uskot. Älä ole ylpeä, vaan ole nöyrä ja kiitollinen,
20 Está bem; pela sua incredulidade foram quebrados, e tu pela tua fé estás firme. Não te ensoberbeças, mas teme;
21 sillä jos Jumala ei säästänyt alkuperäisiä oksia, hän ei säästä sinuakaan.
21 porque, se Deus não poupou os ramos naturais, não te poupará a ti.
22 Huomaa, kuinka Jumala on samalla sekä lempeä että ankara: hän on ankara niille, jotka ovat tottelemattomia, mutta hän on lempeä sinulle, jos jatkuvasti rakastat häntä ja turvaudut häneen. Mutta jos et halua sitä tehdä, sinutkin leikataan pois.
22 Considera pois a bondade e a severidade de Deus: para com os que caíram, severidade; para contigo, a bondade de Deus, se permaneceres nessa bondade; do contrário também tu serás cortado.
23 Toisaalta taas, jos juutalaiset hylkäävät epäuskonsa ja palaavat Jumalan luo, hän oksastaa heidät takaisin puuhunsa. Hänellä on valta tehdä se.
23 E ainda eles, se não permanecerem na incredulidade, serão enxertados; porque poderoso é Deus para os enxertar novamente.
24 Jos Jumala suostui ottamaan sinut, joka olit kaukana hänestä – sinähän olit villin öljypuun oksa – ja oksastamaan sinut luonnonvastaisesti omaan jaloon puuhunsa, niin etkö tajua, että vielä paljon luontevammin hän oksastaa takaisin juutalaiset, jotka kuuluivat siihen alun alkaen?
24 Pois se tu foste cortado do natural zambujeiro, e contra a natureza enxertado em oliveira legítima, quanto mais não serão enxertados na sua própria oliveira esses que são ramos naturais!
25 Rakkaat veljet, haluan teidän tietävän erään Jumalan totuuden, ettette ala ylpeillä. Totta on, että monet juutalaiset ovat nyt torjuneet hyvän uutisen Kristuksesta, mutta juutalaisten paatumus kestää vain siihen saakka, kun Jumalan säätämä joukko pakanoita on tullut Kristuksen luo.
25 Porque não quero, irmãos, que ignoreis este mistério {para que não presumais de vós mesmos}: que o endurecimento veio em parte sobre Israel, até que a plenitude dos gentios haja entrado;
26 Sen jälkeen koko Israel pelastuu.
26 e assim todo o Israel será salvo, como está escrito: Virá de Sião o Libertador, e desviará de Jacó as impiedades;
27 Silloin minä teen uuden liiton heidän kanssaan ja otan pois heidän syntinsä, aivan niin kuin olen luvannut.»
27 e este será o meu pacto com eles, quando eu tirar os seus pecados.
28 Monet juutalaiset vihaavat nyt hyvää sanomaa Jeesuksesta. Mutta se on koitunut teille hyödyksi, sillä näin Jumala on antanut lahjansa teille pakanoille. Kuitenkin juutalaiset ovat yhä rakkaita Jumalalle niiden lupausten tähden, jotka hän antoi Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
28 Quanto ao evangelho, eles na verdade, são inimigos por causa de vós; mas, quanto à eleição, amados por causa dos pais.
29 Jumala ei ota takaisin lahjojaan eikä peruuta kutsuaan.
29 Porque os dons e a vocação de Deus são irretratáveis.
30 Kerran te elitte kapinassa Jumalaa vastaan, mutta kun juutalaiset kieltäytyivät hänen lahjoistaan, hän armahti heidän sijastaan teitä.
30 Pois, assim como vós outrora fostes desobedientes a Deus, mas agora alcançastes misericórdia pela desobediência deles,
31 Nyt siis juutalaiset puolestaan ovat osoittautuneet kapinallisiksi, mutta kerran Jumala armahtaa heitä samalla tavoin kuin teitä.
31 assim também estes agora foram desobedientes, para também alcançarem misericórdia pela misericórdia a vós demonstrada.
32 Hän on luovuttanut kaikki ihmiset synnin valtaan, että hän voisi armahtaa kaikkia samalla tavoin.
32 Porque Deus encerrou a todos debaixo da desobediência, a fim de usar de misericórdia para com todos.
33 Meillä on todella ihmeellinen Jumala! Hänen viisautensa, tietonsa ja rikkautensa on valtava. Mahdotonta meidän on käsittää hänen päätöksiään ja hänen menettelyään.
33 Ó profundidade das riquezas, tanto da sabedoria, como da ciência de Deus! Quão insondáveis são os seus juízos, e quão inescrutáveis os seus caminhos!
34 Sillä kuka meistä tietää Jumalan ajatukset? Kuka on niin viisas, että voisi olla hänen neuvonantajansa?
34 Pois, quem jamais conheceu a mente do Senhor? ou quem se fez seu conselheiro?
35 Kuka pystyisi antamaan Herralle jotain sellaista, mistä voisi odottaa vastalahjaa?
35 Ou quem lhe deu primeiro a ele, para que lhe seja recompensado?
36 Kaikkihan tulee Jumalalta. Kaikki on olemassa hänen voimastaan ja hänen kunniakseen. Tulkoon hänelle siitä ikuisesti kunnia!
36 Porque dele, e por ele, e para ele, são todas as coisas; glória, pois, a ele eternamente. Amém.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.