Hebreus 3
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs NAA
1 Rakkaat ystävät! Jumala on ottanut teidät omikseen ja kutsunut taivaaseen. Ajatelkaa sen vuoksi Jeesusta, joka on Jumalan lähettiläs ja meidän uskomme ylipappi.
1 Por isso, santos irmãos, vocês que são participantes da vocação celestial, considerem atentamente o Apóstolo e Sumo Sacerdote da nossa confissão, Jesus,
2 Jeesus oli uskollinen Jumalalle, joka hänet ylipapiksi nimitti. Tosin myös Mooses palveli Jumalan kansaa uskollisesti.
2 o qual é fiel àquele que o constituiu, como também Moisés foi fiel em toda a casa de Deus.
3 Jeesuksen kunnia on kuitenkin paljon suurempi kuin Mooseksen, aivan niin kuin hyvän talon rakentajaa kiitetään enemmän kuin rakennusta.
3 No entanto, assim como aquele que edifica uma casa tem maior honra do que a casa em si, também Jesus tem sido considerado digno de maior glória do que Moisés.
4 Ihmiset rakentavat taloja, mutta Jumala on kaiken Luoja.
4 Pois toda casa é edificada por alguém, mas aquele que edificou todas as coisas é Deus.
5 Mooses teki siis Jumalan talossa hyvää työtä, mutta hän oli vain palvelija, ja hänen tehtävänsä ennakoi myöhempiä tapahtumia.
5 E Moisés foi fiel, em toda a casa de Deus, como servo, para testemunho das coisas que haviam de ser anunciadas.
6 Kristuksella, Jumalan uskollisella Pojalla, on päävastuu rakennuksesta. Me kristityt olemme tuo Jumalan rakennus, jos vain pysymme loppuun asti rohkeina ja jos säilytämme iloisen luottamuksen häneen.
6 Cristo, porém, como Filho, é fiel em sua casa. Esta casa somos nós, se guardarmos firme a ousadia e a exultação da esperança.
7 — ausente —
7 Por isso, como diz o Espírito Santo: “Hoje, se ouvirem a sua voz,
8 — ausente —
8 não endureçam o coração como foi na rebelião, no dia da tentação no deserto,
9 Jumala oli kärsivällinen ja teki heidän nähtensä ihmeitä neljänkymmenen vuoden ajan, vaikka he jatkuvasti kapinoivat Jumalaa vastaan.
9 onde os pais de vocês me tentaram, pondo-me à prova, e viram as minhas obras durante quarenta anos.
10 Mutta sitten Jumala sanoi: »Minä suutuin heihin, sillä he etsivät aina apua muualta kuin minulta eivätkä löytäneet minun neuvomiani teitä.»
10 Por isso, me indignei contra essa geração e disse: ‘O coração deles sempre se afasta de mim; e eles não conheceram os meus caminhos.’
11 Lopulta Jumalan viha syttyi ja hän vannoi: »Tätä kansaa en päästä perille.»
11 Assim, jurei na minha ira: ‘Não entrarão no meu descanso.’”
12 Rakkaat ystävät, pitäkää varanne, ettei teidänkin sydämenne ole paha ja epäuskoinen ja johda teitä poispäin elävästä Jumalasta.
12 Tenham cuidado, irmãos, para que nenhum de vocês tenha um coração mau e descrente, que se afaste do Deus vivo.
13 Puhukaa näistä asioista keskenänne joka päivä niin kauan kuin vielä on aikaa, ettei kukaan joutuisi synnin pettämäksi ja paatuisi.
13 Pelo contrário, animem uns aos outros todos os dias, durante o tempo que se chama “hoje”, a fim de que nenhum de vocês seja endurecido pelo engano do pecado.
14 Jos olemme loppuun asti uskollisia ja luotamme Jumalaan samoin kuin silloin, kun meistä tuli kristittyjä, niin kaikki, mikä on Kristuksen, on myös meidän.
14 Porque temos nos tornado participantes de Cristo, se, de fato, guardarmos firme, até o fim, a confiança que, desde o princípio, tivemos.
15 Juuri nyt on oikea aika. Älkää unohtako varoitusta: »Jos kuulette tänään Jumalan puhuvan teille, älkää kovettako sydäntänne, niin kuin israelilaiset, jotka kapinoivat Jumalaa vastaan autiomaassa.»
15 Como se diz: “Hoje, se ouvirem a sua voz, não endureçam o coração, como foi na rebelião.”
16 Kenestä tässä oikein puhun? Ketkä kuulivat Jumalan äänen, mutta nurisivat häntä vastaan? Kaikki ne, jotka lähtivät Mooseksen johtamina Egyptistä.
16 E quem foram os que ouviram e, mesmo assim, se rebelaram? Não foram todos os que saíram do Egito por meio de Moisés?
17 Ketkä tekivät Jumalan vihaiseksi noina neljänäkymmenenä vuotena? Samat ihmiset. He tekivät syntiä ja kuolivat lopulta autiomaahan.
17 E contra quem Deus se indignou durante quarenta anos? Não foi contra os que pecaram, cujos cadáveres caíram no deserto?
18 Keille Jumala vannoi, ettei päästäisi heitä lupaamaansa maahan? Kaikille, jotka eivät totelleet häntä.
18 E a quem jurou que não entrariam no seu descanso, senão aos que foram desobedientes?
19 Miksi he eivät päässeet perille? Siksi, että he eivät uskoneet Jumalaa.
19 Assim, vemos que não puderam entrar por causa da incredulidade.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.