Hebreus 3
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs ARA
1 Rakkaat ystävät! Jumala on ottanut teidät omikseen ja kutsunut taivaaseen. Ajatelkaa sen vuoksi Jeesusta, joka on Jumalan lähettiläs ja meidän uskomme ylipappi.
1 Por isso, santos irmãos, que participais da vocação celestial, considerai atentamente o Apóstolo e Sumo Sacerdote da nossa confissão, Jesus,
2 Jeesus oli uskollinen Jumalalle, joka hänet ylipapiksi nimitti. Tosin myös Mooses palveli Jumalan kansaa uskollisesti.
2 o qual é fiel àquele que o constituiu, como também o era Moisés em toda a casa de Deus.
3 Jeesuksen kunnia on kuitenkin paljon suurempi kuin Mooseksen, aivan niin kuin hyvän talon rakentajaa kiitetään enemmän kuin rakennusta.
3 Jesus, todavia, tem sido considerado digno de tanto maior glória do que Moisés, quanto maior honra do que a casa tem aquele que a estabeleceu.
4 Ihmiset rakentavat taloja, mutta Jumala on kaiken Luoja.
4 Pois toda casa é estabelecida por alguém, mas aquele que estabeleceu todas as coisas é Deus.
5 Mooses teki siis Jumalan talossa hyvää työtä, mutta hän oli vain palvelija, ja hänen tehtävänsä ennakoi myöhempiä tapahtumia.
5 E Moisés era fiel, em toda a casa de Deus, como servo, para testemunho das coisas que haviam de ser anunciadas;
6 Kristuksella, Jumalan uskollisella Pojalla, on päävastuu rakennuksesta. Me kristityt olemme tuo Jumalan rakennus, jos vain pysymme loppuun asti rohkeina ja jos säilytämme iloisen luottamuksen häneen.
6 Cristo, porém, como Filho, em sua casa; a qual casa somos nós, se guardarmos firme, até ao fim, a ousadia e a exultação da esperança.
7 — ausente —
7 Assim, pois, como diz o Espírito Santo: Hoje, se ouvirdes a sua voz,
8 — ausente —
8 não endureçais o vosso coração como foi na provocação, no dia da tentação no deserto,
9 Jumala oli kärsivällinen ja teki heidän nähtensä ihmeitä neljänkymmenen vuoden ajan, vaikka he jatkuvasti kapinoivat Jumalaa vastaan.
9 onde os vossos pais me tentaram, pondo-me à prova, e viram as minhas obras por quarenta anos.
10 Mutta sitten Jumala sanoi: »Minä suutuin heihin, sillä he etsivät aina apua muualta kuin minulta eivätkä löytäneet minun neuvomiani teitä.»
10 Por isso, me indignei contra essa geração e disse: Estes sempre erram no coração; eles também não conheceram os meus caminhos.
11 Lopulta Jumalan viha syttyi ja hän vannoi: »Tätä kansaa en päästä perille.»
11 Assim, jurei na minha ira: Não entrarão no meu descanso.
12 Rakkaat ystävät, pitäkää varanne, ettei teidänkin sydämenne ole paha ja epäuskoinen ja johda teitä poispäin elävästä Jumalasta.
12 Tende cuidado, irmãos, jamais aconteça haver em qualquer de vós perverso coração de incredulidade que vos afaste do Deus vivo;
13 Puhukaa näistä asioista keskenänne joka päivä niin kauan kuin vielä on aikaa, ettei kukaan joutuisi synnin pettämäksi ja paatuisi.
13 pelo contrário, exortai-vos mutuamente cada dia, durante o tempo que se chama Hoje, a fim de que nenhum de vós seja endurecido pelo engano do pecado.
14 Jos olemme loppuun asti uskollisia ja luotamme Jumalaan samoin kuin silloin, kun meistä tuli kristittyjä, niin kaikki, mikä on Kristuksen, on myös meidän.
14 Porque nos temos tornado participantes de Cristo, se, de fato, guardarmos firme, até ao fim, a confiança que, desde o princípio, tivemos.
15 Juuri nyt on oikea aika. Älkää unohtako varoitusta: »Jos kuulette tänään Jumalan puhuvan teille, älkää kovettako sydäntänne, niin kuin israelilaiset, jotka kapinoivat Jumalaa vastaan autiomaassa.»
15 Enquanto se diz: Hoje, se ouvirdes a sua voz, não endureçais o vosso coração, como foi na provocação.
16 Kenestä tässä oikein puhun? Ketkä kuulivat Jumalan äänen, mutta nurisivat häntä vastaan? Kaikki ne, jotka lähtivät Mooseksen johtamina Egyptistä.
16 Ora, quais os que, tendo ouvido, se rebelaram? Não foram, de fato, todos os que saíram do Egito por intermédio de Moisés?
17 Ketkä tekivät Jumalan vihaiseksi noina neljänäkymmenenä vuotena? Samat ihmiset. He tekivät syntiä ja kuolivat lopulta autiomaahan.
17 E contra quem se indignou por quarenta anos? Não foi contra os que pecaram, cujos cadáveres caíram no deserto?
18 Keille Jumala vannoi, ettei päästäisi heitä lupaamaansa maahan? Kaikille, jotka eivät totelleet häntä.
18 E contra quem jurou que não entrariam no seu descanso, senão contra os que foram desobedientes?
19 Miksi he eivät päässeet perille? Siksi, että he eivät uskoneet Jumalaa.
19 Vemos, pois, que não puderam entrar por causa da incredulidade.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.