2 Coríntios 12
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs NAA
1 On mieletöntä kehuskella tällä tavalla, mutta jatkan vielä. Kerron näyistä ja ilmestyksistä, joita Herra on minulle antanut.
1 Se é necessário que eu me glorie, ainda que não seja conveniente, vou falar a respeito das visões e revelações do Senhor.
2 — ausente —
2 Conheço um homem em Cristo que, há catorze anos, foi arrebatado até o terceiro céu. Se isso foi no corpo ou fora do corpo, não sei; Deus o sabe.
3 — ausente —
3 E sei que esse homem — se no corpo ou sem o corpo, não sei; Deus o sabe —
4 ja kuulin niin hämmästyttäviä asioita, etten mitenkään pysty niitä sanoin kuvailemaan, enkä sitä paitsi saisikaan kertoa niistä muille.
4 foi arrebatado ao paraíso e ouviu palavras indizíveis, que homem nenhum tem permissão para repetir.
5 Tuosta kokemuksestani voisin olla ylpeä, mutta en ole. Haluan ylpeillä vain siitä, miten heikko olen ja kuinka suuri Jumala käyttää kunniakseen tällaista heikkoa ihmistä.
5 Desse eu me gloriarei; não, porém, de mim mesmo, a não ser nas minhas fraquezas.
6 Minulla olisi paljon syytä olla ylpeä, se on totta, mutta en halua, että kukaan pitää minua sen erinomaisempana kuin itse näkee ja kuulee elämästäni ja sanomastani.
6 Pois, se eu vier a gloriar-me, não serei louco, porque estarei falando a verdade. Mas evito fazer isso para que ninguém se preocupe comigo mais do que vê em mim ou do que ouve de mim.
7 Koska minulla on ollut hyvin erikoisia kokemuksia, olin vaarassa tulla niistä ylpeäksi. Sen vuoksi Jumala antoi ruumiiseeni vian, joka vaivaa minua kuin terävä piikki. Se on kuin saatanan lähettiläs, tuskallinen ja ahdistava, mutta sen tarkoituksena on estää minua ylpistymästä.
7 E, para que eu não ficasse orgulhoso com a grandeza das revelações, foi-me posto um espinho na carne, mensageiro de Satanás, para me esbofetear, a fim de que eu não me exalte.
8 Olen kolme kertaa pyytänyt Jumalaa vapauttamaan minut siitä.
8 Três vezes pedi ao Senhor que o afastasse de mim.
9 Joka kerta hän on sanonut: »Sitä en tee, mutta olen kanssasi, ja se riittää sinulle. Minun voimani tulee parhaiten näkyviin heikoissa ihmisissä.» Siksi puhun nyt mielelläni heikkoudestani. On hyvä, että elämäni on osoituksena Kristuksen voimasta eikä omastani.
9 Então ele me disse: “A minha graça é o que basta para você, porque o poder se aperfeiçoa na fraqueza.” De boa vontade, pois, mais me gloriarei nas fraquezas, para que sobre mim repouse o poder de Cristo.
10 Koska tiedän, että tämä kaikki on tarpeen Kristuksen työssä, olen suorastaan iloinen piikistäni. Minua loukataan ja vainotaan, joudun monenlaisiin vastoinkäymisiin, mutta juuri silloin, kun olen heikko, olenkin voimakas. Mitä vähemmän voin turvautua omiin voimiini, sitä riippuvaisempi olen Kristuksesta.
10 Por isso, sinto prazer nas fraquezas, nos insultos, nas privações, nas perseguições, nas angústias, por amor de Cristo. Porque, quando sou fraco, então é que sou forte.
11 Olette nyt saaneet minut sortumaan tällaiseen mielettömään itseni kehumiseen. Oikeastaan teidän asianne olisi ollut kirjoittaa minusta suosituskirje, ettei minun itseni olisi tarvinnut sitä tehdä. En ole minkään arvoinen, mutta ei myöskään noissa teidän ihailemissanne miehissä ole mitään sen kummempaa kuin minussakaan.
11 Fiz-me louco, mas vocês me obrigaram a isso. Eu devia ter sido recomendado por vocês, pois em nada fui inferior a esses “superapóstolos”, ainda que nada sou.
12 Kun olin siellä, kävi varmaan selväksi, että todella olen apostoli, jonka Jumala on lähettänyt teidän luoksenne: osoitin sen kärsivällisesti monilla ihmeteoilla.
12 Pois as minhas credenciais de apóstolo foram apresentadas no meio de vocês, com toda a paciência, por sinais, prodígios e maravilhas.
13 Ainoa, missä jäitte muita seurakuntia vähemmälle, oli se, että teiltä en pyytänyt ruokaa enkä majoitusta. Annattehan tämän vääryyden anteeksi!
13 Pois em que vocês foram inferiores às demais igrejas, senão no fato de eu não ter sido pesado a vocês? Perdoem-me esta injustiça.
14 Olen nyt kolmatta kertaa tulossa teitä tapaamaan. Teidän ei tarvitse maksaa kustannuksia, sillä en halua rahojanne vaan teidät itsenne. Olettehan lapsiani. Pienet lapset eivät maksa isänsä ja äitinsä ruokaa vaan päinvastoin: vanhemmat huolehtivat lastensa ruuasta.
14 Eis que, pela terceira vez, estou pronto para visitá-los e não serei um peso para vocês. Pois não estou interessado nos bens de vocês, e sim em vocês mesmos. Não são os filhos que devem juntar riquezas para os pais, mas os pais, para os filhos.
15 Annan mielelläni kaikkeni teidän ikuisen elämänne hyväksi, vaikka tuntuukin siltä, että mitä enemmän teitä rakastan, sitä vähemmän saan vastarakkautta.
15 Eu de boa vontade gastarei e me deixarei gastar em favor de vocês. Se eu os amo cada vez mais, será que vou ser amado cada vez menos?
16 Jotkut teistä sanovat: »Näennäisesti hänen käyntinsä ovat meille ilmaisia, mutta hän on ovela. Kyllä hän tavalla tai toisella ottaa omansa pois.»
16 Seja como for, eu não fui um peso para vocês. No entanto, sendo astuto, eu os prendi com astúcia.
17 Kuinka niin? Yrittikö joku niistä miehistä, jotka lähetin sinne, hyötyä teidän kustannuksellanne?
17 Será que eu explorei vocês por meio de alguém que lhes enviei?
18 Kun Tiitus ja se toinen uskova mies olivat luonanne, pyrkivätkö he jotenkin hyötymään teistä? Varmasti eivät. Tiituksella ja minulla on sama Pyhä Henki ja toimimme samalla tavalla.
18 Pedi a Tito que fosse até aí e mandei com ele outro irmão. Será que Tito explorou vocês? Não é verdade que temos andado no mesmo espírito? Não seguimos nas mesmas pisadas?
19 Luulette varmaan, että yritän koko ajan puhdistautua teidän silmissänne. Siitä ei ole kysymys. Vakuutan teille – ja Jumala kuulee sanani – että tarkoitukseni on, rakkaat ystävät, pelkästään auttaa uskoanne kasvamaan.
19 Há muito vocês podem estar pensando que queremos nos defender diante de vocês. Falamos em Cristo diante de Deus, e tudo isto, meus amados, é para a edificação de vocês.
20 Pelkään, että kun tulen sinne, te ette olekaan sellaisia kuin toivon ja että minun on oltava erilainen kuin te toivotte. Pelkään, että te riitelette, kadehditte toisianne, kannatte kaunaa, ylpeilette, puhutte pahaa toisistanne ja että omahyväisyys hajottaa joukkonne.
20 Pois tenho receio de que, indo até aí, eu não os encontre na forma em que gostaria de encontrá-los, e que também vocês me achem diferente do que esperavam, e que haja entre vocês briga, inveja, ira, egoísmo, difamação, intriga, orgulho e tumulto.
21 Niin, pelkään, että Jumala nöyryyttää minua siellä. Saan taas murhetta nähdessäni, että monet teistä ovat tehneet kaikenlaista pahaa, eikä se heitä edes millään tavoin huoleta. Minua surettaa teidän siveetön elämänne.
21 Tenho receio de que, indo outra vez, o meu Deus me humilhe diante de vocês, e eu venha a chorar por muitos que, no passado, pecaram e não se arrependeram da impureza, da imoralidade sexual e da libertinagem que praticaram.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 2 Coríntios 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.