Lucas 24
Easy-to-Read Version (ENGERV) vs AAI
1 Very early|strong="G3722" Sunday morning|strong="G3722", the|strong="G3588" women came|strong="G2064" to|strong="G1909" the|strong="G3588" tomb|strong="G3418" where|strong="G3739" Jesus’ body was|strong="G3739" laid. They|strong="G3739" brought|strong="G5342" the|strong="G3588" sweet-smelling spices|strong="G0759" they|strong="G3739" had|strong="G3739" prepared|strong="G2090".
1 Sunday maraumanika baibin raiy hibogaigiwas hi’inu’in hibow hin rah yan hitit.
2 They|strong="G1161" saw that|strong="G1161" the|strong="G3588" heavy stone|strong="G3037" that|strong="G1161" covered the|strong="G3588" entrance had|strong="G3588" been rolled|strong="G0617" away|strong="G0617".
2 Naatu hin rah yan hitit ana veya kabay gagamin Jesu ana hub awan hiya’afut inu’in hifururuw tit hub awan asir inu’in hi’itin.
3 They|strong="G1161" went|strong="G1525" in|strong="G1525", but|strong="G1161" they|strong="G1161" did|strong="G1525" not|strong="G3756" find|strong="G2147" the|strong="G3588" body|strong="G4983" of|strong="G2962" the|strong="G3588" Lord|strong="G2962" Jesus|strong="G2424".
3 Basit wanawanan hirun hin, baise Regah Jesu biyan men hitita’urimih.
4 They|strong="G0846" did|strong="G3708" not|strong="G2532" understand this|strong="G3778". While|strong="G1722" they|strong="G0846" were|strong="G3778" wondering about|strong="G4012" it|strong="G0846", two|strong="G1417" men|strong="G0435" in|strong="G1722" shining clothes|strong="G2066" stood|strong="G2186" beside them|strong="G0846".
4 Nati’imaim hai kasiy ra’at hibat hibinubunibun naniyan meyemeye orot rou’ab hai bonamanamarin auman sisibihimaim himatar hibat.
5 The|strong="G3588" women|strong="G0846" were|strong="G1096" very|strong="G0846" afraid. They|strong="G0846" bowed|strong="G2827" down with|strong="G3326" their|strong="G0846" faces|strong="G4383" to|strong="G1519" the|strong="G3588" ground|strong="G1093". The|strong="G3588" men|strong="G3498" said|strong="G3004" to|strong="G1519" them|strong="G0846", “Why|strong="G5101" are|strong="G3588" you|strong="G3004" looking|strong="G2212" for|strong="G1519" a|strong="G1096" living|strong="G2198" person|strong="G5101" here|strong="G1519"? This|strong="G3588" is|strong="G5101" a|strong="G1096" place|strong="G1096" for|strong="G1519" dead|strong="G3498" people|strong="G0846".
5 Baibin hai bir ra’at nahimaim yumatah au babe me yan hire, baise orot rou’ab hi’uwih hio, “Kwa aisim orot yawasin isan sabuw murubin hai efanamaim kwanunuwih?
6 Jesus|strong="G1510" is|strong="G1510" not|strong="G3756" here|strong="G5602". He|strong="G1510" has|strong="G1510" risen|strong="G1453" from|strong="G2980" death. Do|strong="G1510" you|strong="G5210" remember|strong="G3403" what|strong="G3588" he|strong="G1510" said|strong="G2980" in|strong="G1722" Galilee|strong="G1056"?
6 Iti’imaim boro men kwana’itin, i morobone misir maiye! Galilee imaim bairi kwama’am ana veya tur abisa eo i kwanotanot.
7 He|strong="G2532" said|strong="G3004" the|strong="G3588" Son|strong="G5207" of|strong="G5207" Man|strong="G0444" must|strong="G1163" be|strong="G1163" handed|strong="G3860" over|strong="G3860" to|strong="G1519" the|strong="G3588" control of|strong="G5207" sinful|strong="G0268" men|strong="G0444", be|strong="G1163" killed on|strong="G1519" a|strong="G3004" cross, and|strong="G2532" rise|strong="G0450" from|strong="G0444" death on|strong="G1519" the|strong="G3588" third|strong="G5154" day|strong="G2250".”
7 ‘Orot Natun i boro hinab sabuw kakafih umahimaim hinayai, hina’onaf, naatu veya tounu ufunamaim morobone nayawas maiye.’”
8 Then|strong="G2532" the|strong="G3588" women|strong="G0846" remembered|strong="G3403" what|strong="G3588" Jesus|strong="G0846" had|strong="G2532" said|strong="G2532".
8 Imaibo baibin ana tur eo nuhih taseb hinot.
9 The|strong="G3956" women|strong="G3062" left|strong="G0575" the|strong="G3956" tomb|strong="G3419" and|strong="G2532" went|strong="G5290" to|strong="G2532" the|strong="G3956" eleven|strong="G1733" apostles and|strong="G2532" the|strong="G3956" other|strong="G3062" followers. They|strong="G2532" told|strong="G0518" them|strong="G3778" everything|strong="G3956" that|strong="G3778" happened|strong="G3588" at|strong="G3588" the|strong="G3956" tomb|strong="G3419".
9 Naatu rahane himatabir maiye hina bar hitit. Sawar abisa’awat hi’i’itah ana bai’ufununayah nah 11 naatu bai’ufununayah afa nati baremaim hima’am auman hai tur hi’owen.
10 These|strong="G3778" women|strong="G0846" were|strong="G1510" Mary|strong="G3137" Magdalene|strong="G3094", Joanna|strong="G2489", Mary|strong="G3137", the|strong="G3588" mother of|strong="G0652" James|strong="G2385", and|strong="G2532" some|strong="G3588" others|strong="G3062". They|strong="G0846" told|strong="G3004" the|strong="G3588" apostles|strong="G0652" everything that|strong="G3004" happened|strong="G3588".
10 Baibin iyabowat sawar hi’itah hina Jesu ana tur abarayah hai tur hio’owen wabih i Mary Magdalin, Joanna naatu Mary, James hinah naatu baibin afa auman.
11 But|strong="G2532" the|strong="G3588" apostles did|strong="G0569" not|strong="G2532" believe|strong="G0569" what|strong="G3588" they|strong="G0846" said|strong="G2532". It|strong="G0846" sounded like|strong="G5616" nonsense|strong="G3026".
11 Baise Jesu ana tur abarayah baibin hio men hitumatum, anayabin hai tur hinonowar naniyan i tamim tao kwanekwan na’atube.
12 But|strong="G1161" Peter|strong="G4074" got|strong="G0450" up|strong="G0450" and|strong="G2532" ran|strong="G5143" to|strong="G4314" the|strong="G2532" tomb|strong="G3419" to|strong="G4314" see|strong="G0991". He|strong="G2532" looked|strong="G1096" in|strong="G1909", but|strong="G1161" he|strong="G2532" saw|strong="G0991" only|strong="G3441" the|strong="G2532" cloth that|strong="G1096" Jesus’ body had|strong="G2532" been|strong="G1096" wrapped in|strong="G1909". It|strong="G1161" was|strong="G4074" just|strong="G2532" lying there|strong="G1161". Peter|strong="G4074" went|strong="G0565" away|strong="G0565" to|strong="G4314" be|strong="G1096" alone|strong="G3441", wondering|strong="G2296" what|strong="G1161" had|strong="G2532" happened|strong="G1096".
12 Baise Peter misir nunuw in rah yan tit, hub wanawanan kwaf nuwariy faifuwawat hi’inu’in itah, basit abisa mamatar isan erebainotanot auman matabir in.
13 That|strong="G3739" same|strong="G0846" day|strong="G2250" two|strong="G1417" of|strong="G1537" Jesus’ followers were|strong="G1510" going|strong="G4198" to|strong="G1519" a|strong="G1510" town|strong="G2532" named|strong="G3686" Emmaus|strong="G1695". It|strong="G0846" is|strong="G1510" about|strong="G1722" seven|strong="G1835" miles|strong="G4712" from|strong="G0575" Jerusalem|strong="G2419".
13 Nati veya ta’imon Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab Jerusalemane hin bar merar ta wabin Emmaus imaim hitit. Jerusalem in Emmaus titit ana fofonin i 11 kilometres na’atube.
14 They|strong="G0846" were|strong="G3956" talking|strong="G3656" about|strong="G4012" everything|strong="G3956" that|strong="G3778" had|strong="G3588" happened|strong="G4819".
14 Baise iti orot rou’ab efamaim sawar abisa’awat himamatar isah hairi hio hidudur hinan ana veya,
15 While|strong="G1722" they|strong="G0846" were|strong="G1096" talking|strong="G3656", discussing|strong="G4802" these|strong="G3588" things|strong="G0846", Jesus|strong="G2424" himself|strong="G1438" came|strong="G1096" near|strong="G1448" and|strong="G2532" walked with|strong="G1722" them|strong="G0846".
15 Jesu ufuhine natit botanih bairi hita’imon hiremor hin.
16 (But|strong="G1161" the|strong="G3588" two men|strong="G0846" were|strong="G3788" not|strong="G3361" allowed to|strong="G0846" recognize|strong="G1921" Jesus|strong="G0846".)
16 Naatu bairi hinan i hi’itin baise men kafa’imo hi’inan.
17 He|strong="G2532" asked|strong="G3004" them|strong="G0846", “What’s this|strong="G3778" I|strong="G3739" hear you|strong="G3739" discussing with|strong="G4314" each|strong="G0240" other|strong="G1161" as|strong="G1438" you|strong="G3739" walk|strong="G4043"?”
17 Jesu ibatiyih, “Kwa abisa isan tura airi kwaidudur auman kwanan?” Naatu orot rou’ab hinutanub yah rererey yen hibat.
18 The|strong="G3588" one|strong="G1520" named|strong="G3686" Cleopas|strong="G2810" said|strong="G3004", “You|strong="G4771" must|strong="G3588" be|strong="G1096" the|strong="G3588" only|strong="G3441" person|strong="G1520" in|strong="G1722" Jerusalem|strong="G2419" who|strong="G3739" doesn’t|strong="G3756" know|strong="G1097" what|strong="G3739" has|strong="G3739" just|strong="G2532" happened|strong="G1096" there|strong="G1722".”
18 Orot ta wabin Cleopas ibatiy eo, “Jerusalem wanawanan o akisimo nanawan orot, imih sawar abisa fai fur wanawanan mamatar o men iso’obamih?”
19 Jesus|strong="G2424" said|strong="G3004", “What|strong="G3739" are|strong="G3956" you|strong="G3739" talking|strong="G3004" about|strong="G4012"?”
19 Jesu ibatiyih, “Sawar abistan?”
20 But|strong="G2532" our|strong="G2532" leaders|strong="G0758" and|strong="G2532" the|strong="G3588" leading|strong="G1519" priests|strong="G0749" handed|strong="G3860" him|strong="G0846" over|strong="G3860" to|strong="G1519" be|strong="G2532" judged and|strong="G2532" killed. They|strong="G0846" nailed him|strong="G0846" to|strong="G1519" a|strong="G2532" cross.
20 Baise aki ai firis ukwarih naatu bonawiyenayah orot ukwarih hibai Roman gawan hitin, morobomih eo ibasit naatu hibai hin hi’onaf morob.
21 We|strong="G2249" were|strong="G1510" hoping|strong="G1679" that|strong="G3754" he|strong="G2532" would|strong="G3195" be|strong="G1510" the|strong="G3956" one|strong="G3739" to|strong="G3195" free|strong="G3084" Israel|strong="G2474". But|strong="G1161" then|strong="G2532" all|strong="G3956" this|strong="G3778" happened|strong="G1096".
21 Aki anotanot iti orot boro Israel sabuw baiyawasih arouw nuhifot ama’am, baise iti orot hirab momorob i veya boun tounu sawar.
22 but|strong="G0235" today some|strong="G5100" of|strong="G1537" our|strong="G2532" women|strong="G1135" told us|strong="G1537" an|strong="G1096" amazing|strong="G1839" thing. Early|strong="G3720" this|strong="G3588" morning|strong="G3720" they|strong="G2532" went|strong="G1096" to|strong="G1909" the|strong="G3588" tomb|strong="G3419" where|strong="G5100" the|strong="G3588" body of|strong="G1537" Jesus|strong="G2532" was|strong="G3588" laid.
22 Naatu baibin afa aki ai kou’ayomaim boun maraumanika hin rah yan hititit biyan hiboyouw
23 But|strong="G2532" they|strong="G0846" did|strong="G2147" not|strong="G3361" find|strong="G2147" his|strong="G0846" body|strong="G4983" there|strong="G3739". They|strong="G0846" came|strong="G2064" and|strong="G2532" told|strong="G3004" us|strong="G3004" they|strong="G0846" had|strong="G3739" seen|strong="G3708" some|strong="G3588" angels|strong="G0032" in|strong="G2532" a|strong="G3708" vision|strong="G3701". The|strong="G3588" angels|strong="G0032" told|strong="G3004" them|strong="G0846" Jesus|strong="G0846" was|strong="G3739" alive|strong="G2198"!
23 naatu himatabir hina hio, ‘Aki tounamatar ai’itih, naatu tounamatar ai tur hi’owen Jesu i morobone misir maiye.’ Iti na’at hio aki aoror sa’iri ai kasiy ra’at.
24 So|strong="G2532" some|strong="G5100" of|strong="G1909" our|strong="G2532" group went|strong="G0565" to|strong="G3004" the|strong="G3588" tomb|strong="G3419" too|strong="G2532". It|strong="G0846" was|strong="G3588" just|strong="G2531" as|strong="G2531" the|strong="G3588" women|strong="G1135" said|strong="G3004". They|strong="G0846" saw|strong="G3708" the|strong="G3588" tomb|strong="G3419", but|strong="G1161" they|strong="G0846" did|strong="G2147" not|strong="G3756" see|strong="G3708" Jesus|strong="G0846".”
24 Basit ai kou’ayomaim sabuw afa hin rah yan hit abisa baibin hio hinowar na’atube hi’itah, baise Jesu men hi’itinimih.”
25 Then|strong="G2532" Jesus|strong="G0846" said|strong="G3004" to|strong="G4314" the|strong="G3956" two men|strong="G3956", “You|strong="G3739" are|strong="G3956" foolish|strong="G0453" and|strong="G2532" slow|strong="G1021" to|strong="G4314" realize what|strong="G3739" is|strong="G3739" true. You|strong="G3739" should|strong="G2532" believe|strong="G4100" everything|strong="G3956" the|strong="G3956" prophets|strong="G4396" said|strong="G3004".
25 Imaibo Jesu iuwih eo, “Kwa i kwabikoko’aw, aisim dinab oro’orot abisa hio hikikirum men fudir rerekab kwabitumatumamih!
26 The|strong="G3588" prophets said|strong="G2532" the|strong="G3588" Messiah|strong="G5547" must|strong="G1163" suffer|strong="G3958" these|strong="G3778" things|strong="G3778" before|strong="G1519" he|strong="G2532" begins his|strong="G0846" time of|strong="G1391" glory|strong="G1391".”
26 Keriso iti sawar etei isah ni’akir biyan nababan saise ana aiwob maramaim narun nabi’aiwob isan men kwaso’ob?”
27 Then|strong="G2532" he|strong="G2532" began|strong="G0757" to|strong="G0757" explain everything|strong="G3956" that|strong="G3956" had|strong="G3588" been|strong="G2532" written about|strong="G4012" himself|strong="G1438" in|strong="G1722" the|strong="G3956" Scriptures|strong="G1124". He|strong="G2532" started with|strong="G1722" the|strong="G3956" books of|strong="G0575" Moses|strong="G3475" and|strong="G2532" then|strong="G2532" he|strong="G2532" talked about|strong="G4012" what|strong="G3588" the|strong="G3956" prophets|strong="G4396" had|strong="G3588" said|strong="G2532" about|strong="G4012" him|strong="G0846".
27 Imaibo Jesu taiyuwin isan aneika Moses ana Buk kikirum imaim busuruf idudur rena God ana dinab oro’orot hai Buk hikikirum imaim tit.
28 They|strong="G0846" came|strong="G1448" near|strong="G1448" the|strong="G3588" town|strong="G2532" of|strong="G3588" Emmaus, and|strong="G2532" Jesus|strong="G0846" acted|strong="G4364" as|strong="G1519" if|strong="G2532" he|strong="G2532" did not|strong="G2532" plan to|strong="G1519" stop there|strong="G3757".
28 Naatu bar merar hinuh hinanamaim hititit auman, Jesu bar merar ta namihibe iwa’an hi’itin.
29 But|strong="G2532" they|strong="G0846" wanted him|strong="G0846" to|strong="G4314" stay|strong="G3306". They|strong="G0846" begged him|strong="G0846", “Stay|strong="G3306" with|strong="G3326" us|strong="G3004". It’s almost night. There’s hardly any daylight|strong="G2250" left.” So|strong="G2532" he|strong="G2532" went|strong="G1525" in|strong="G2532" to|strong="G4314" stay|strong="G3306" with|strong="G3326" them|strong="G0846".
29 Baise hi’otan hio, “Veya sawar naatu mar efof imih tarun bairit ta’in.” Iti na’at hio itin, basit bairi inumih hirun.
30 Joining them|strong="G0846" at|strong="G1722" the|strong="G3588" supper table, Jesus|strong="G0846" took|strong="G2983" some|strong="G3588" bread|strong="G0740" and|strong="G2532" gave|strong="G1929" thanks. Then|strong="G2532" he|strong="G2532" broke|strong="G2806" some|strong="G3588" off and|strong="G2532" gave|strong="G1929" it|strong="G0846" to|strong="G2532" them|strong="G0846".
30 Bay aa isan Jesu bairi himare, eof rafiy bai God ana merar yi sawar imasib itih.
31 Just|strong="G2532" then|strong="G2532" the|strong="G3588" men|strong="G0846" were|strong="G3788" allowed to|strong="G2532" recognize|strong="G1921" him|strong="G0846". But|strong="G1161" when|strong="G2532" they|strong="G0846" saw who|strong="G3588" he|strong="G2532" was|strong="G3588", he|strong="G2532" disappeared.
31 Imaibo hairi matah to iwa’an hi’inan, baise marta’imon na’am sa’iwa’an.
32 They|strong="G2532" said|strong="G3004" to|strong="G4314" each|strong="G0240" other|strong="G0240", “When|strong="G5613" he|strong="G2532" talked|strong="G2980" to|strong="G4314" us|strong="G3004" on|strong="G1722" the|strong="G3588" road|strong="G3598", it|strong="G1510" felt|strong="G1510" like|strong="G5613" a|strong="G5613" fire burning|strong="G2545" in|strong="G1722" us|strong="G3004". How|strong="G5613" exciting it|strong="G1510" was|strong="G1510" when|strong="G5613" he|strong="G2532" explained to|strong="G4314" us|strong="G3004" the|strong="G3588" true meaning of|strong="G3598" the|strong="G3588" Scriptures|strong="G1124"!”
32 Hairi himisir hio, “Efamaim tanan Buk Atamaninamaim bidudur dogorot ahayabe yiy naniyan itatam?”
33 So|strong="G2532" the|strong="G3588" two men|strong="G0846" got|strong="G0450" up|strong="G0450" then|strong="G2532" and|strong="G2532" went|strong="G5290" back|strong="G5290" to|strong="G1519" Jerusalem|strong="G2419". There they|strong="G0846" found|strong="G2147" the|strong="G3588" followers of|strong="G3588" Jesus|strong="G0846" meeting together|strong="G4867". The|strong="G3588" eleven|strong="G1733" apostles and|strong="G2532" the|strong="G3588" people|strong="G0846" with|strong="G4862" them|strong="G0846"
33 Basit himisir himatabir maiye hin Jerusalem hitit, nati’imaim bai’ufununayah nah 11 naatu afa auman hiru’ay hima’am hi’itih,
34 said|strong="G3004", “The|strong="G3588" Lord|strong="G2962" really|strong="G3689" has|strong="G2962" risen|strong="G1453" from|strong="G2532" death! He|strong="G2532" appeared|strong="G3708" to|strong="G3004" Simon|strong="G4613".”
34 hai tur hi’owen hio, “Tur anababatun Regah i morobone misir maiye Simon isan irerereb.
35 Then|strong="G2532" the|strong="G3588" two men|strong="G0846" told|strong="G1834" what|strong="G3588" had|strong="G3588" happened|strong="G3588" on|strong="G1722" the|strong="G3588" road|strong="G3598". They|strong="G0846" talked about|strong="G5613" how|strong="G5613" they|strong="G0846" recognized|strong="G1097" Jesus|strong="G0846" when|strong="G5613" he|strong="G2532" shared the|strong="G3588" bread|strong="G0740" with|strong="G1722" them|strong="G0846".
35 Orot rou’ab efamaim abisa mamatar naatu mi’itube rafiy imasib bitih ana veya’amaim matah to iwa’an hi’i’inan etei hidudur turahinah hinowar.
36 While|strong="G1722" the|strong="G1722" two|strong="G3319" men|strong="G3778" were|strong="G3778" saying|strong="G2980" these|strong="G3778" things|strong="G3778" to|strong="G1722" the|strong="G1722" other|strong="G1161" followers, Jesus|strong="G0846" himself|strong="G0846" came|strong="G2476" and|strong="G1161" stood|strong="G2476" among|strong="G1722" them|strong="G0846". He|strong="G0846" said|strong="G2980" to|strong="G1722" them|strong="G0846", “Peace be|strong="G3778" with|strong="G1722" you|strong="G1722".”
36 Orot rou’ab iti na’atube hima hio hinonowar auman naniyan meyemeye Regah nah yan foun matar bat iuwih eo, “Tufuw isa nama.”
37 This|strong="G2532" surprised the|strong="G2532" followers. They|strong="G2532" were|strong="G1096" afraid. They|strong="G2532" thought|strong="G1380" they|strong="G2532" were|strong="G1096" seeing|strong="G2334" a|strong="G1096" ghost.
37 Etei hi’oror, hai bir ra’at, hinotanot i yoyom mowan itinin hirouw.
38 But|strong="G2532" Jesus|strong="G0846" said|strong="G3004", “Why|strong="G5101" are|strong="G1510" you|strong="G5210" troubled|strong="G5015"? Why|strong="G5101" do|strong="G1510" you|strong="G5210" doubt what|strong="G5101" you|strong="G5210" see?
38 Baise Jesu iuwih eo, “Aisim kwabirubir naatu aisim a not boro’ika tekakasiy?
39 Look|strong="G3708" at|strong="G3588" my|strong="G3708" hands|strong="G5495" and|strong="G2532" my|strong="G3708" feet|strong="G4228". It’s really me|strong="G1473". Touch|strong="G5584" me|strong="G1473". You|strong="G3754" can see|strong="G3708" that|strong="G3754" I|strong="G1473" have|strong="G2192" a|strong="G2192" living|strong="G2192" body|strong="G4561"; a|strong="G2192" ghost does|strong="G2192" not|strong="G3756" have|strong="G2192" a|strong="G2192" body|strong="G4561" like|strong="G2531" this|strong="G3588".”
39 Au umau kwa’itah, naatu biyau kwabutubun finimu au rakit naniyan kwatatam, saise kwanaso’ob iti i anababatun ayu, anayabin yoyom i aurih finimih en.”
40 After|strong="G2532" Jesus|strong="G0846" told|strong="G3004" them|strong="G0846" this|strong="G0846", he|strong="G2532" showed them|strong="G0846" his|strong="G0846" hands|strong="G5495" and|strong="G2532" his|strong="G0846" feet|strong="G4228".
40 Iti ra’at eo sawar basit an uman i’obaiyih hi’itan.
41 The|strong="G3588" followers were|strong="G3588" amazed|strong="G2296" and|strong="G2532" very|strong="G0846", very|strong="G0846" happy to|strong="G3004" see that|strong="G3004" Jesus|strong="G0846" was|strong="G3588" alive. They|strong="G0846" still|strong="G2089" could|strong="G2192" not|strong="G2532" believe|strong="G0569" what|strong="G3588" they|strong="G0846" saw. He|strong="G2532" said|strong="G3004" to|strong="G3004" them|strong="G0846", “Do|strong="G2192" you|strong="G3004" have|strong="G2192" any|strong="G5100" food here|strong="G1759"?”
41 Baise men kafa’imo hitumatumamih, hai kawasa ra’at hikasiy auman, basit Jesu ibatiyih, “Kwa bay urey ta kwayai inu’in?”
42 They|strong="G0846" gave|strong="G1929" him|strong="G0846" a|strong="G1161" piece|strong="G3313" of|strong="G3313" cooked fish|strong="G2486".
42 Siy baibitab finimin reban hibai hitin
43 While|strong="G2068" the|strong="G2532" followers watched, he|strong="G2532" took|strong="G2983" the|strong="G2532" fish and|strong="G2532" ate|strong="G2068" it|strong="G0846".
43 naatu nahimaim bat eaan hi’itin.
44 Jesus|strong="G0846" said|strong="G3004" to|strong="G4314" them|strong="G0846", “Remember when|strong="G2532" I|strong="G1473" was|strong="G1510" with|strong="G1722" you|strong="G5210" before|strong="G4314"? I|strong="G1473" said|strong="G3004" that|strong="G3754" everything|strong="G3956" written|strong="G1125" about|strong="G4012" me|strong="G3004" must|strong="G1163" happen|strong="G1510"—everything|strong="G3956" written|strong="G1125" in|strong="G1722" the|strong="G3956" Law|strong="G3551" of|strong="G3056" Moses|strong="G3475", the|strong="G3956" books of|strong="G3056" the|strong="G3956" prophets|strong="G4396", and|strong="G2532" the|strong="G3956" Psalms|strong="G5568".”
44 Imaibo hai tur eowen eo, “Ayu i sawar iti isah bairit tama’ama ana veya a tur aowen. Sawar abisa ayu isau mataramih Moses ana Bukamaim, dinab hai Bukamaim na’atube Psalms imaim hio hikikirum hina hiturobe.”
45 Then|strong="G5119" Jesus|strong="G0846" helped the|strong="G3588" followers understand|strong="G4920" these|strong="G3588" Scriptures|strong="G1124" about|strong="G3588" him|strong="G0846".
45 Imaibo hai not botawiy Buk Atamaninamaim abisa isan hio hikikirum naniyan hibai.
46 Jesus|strong="G0846" said|strong="G3004" to|strong="G3004" them|strong="G0846", “It|strong="G0846" is|strong="G3588" written|strong="G1125" that|strong="G3754" the|strong="G3588" Messiah|strong="G5547" would|strong="G5547" be|strong="G2532" killed and|strong="G2532" rise|strong="G0450" from|strong="G1537" death|strong="G3498" on|strong="G1537" the|strong="G3588" third|strong="G5154" day|strong="G2250".
46 Naatu iuwih eo, “Abisa hio hikikirum anayabin i iti, Keriso i ni’akir biyan nababan namorob, naatu veya tounu ufunamaim boro nayawas maiye namisir.
47 — ausente —
47 Saise i wabinamaim ya baikitabir naatu notawiyen ana tur Jerusalemamaim an hinayai hinabinan hinatit hinan tafaram tutufin etei hinanowar.
48 — ausente —
48 Imih kwa abisa matamaim kwa’i’itin i kwanakubuna sabuw etei hai tur kwana’owen hinanowar.
49 Remember|strong="G2400" that|strong="G3739" I|strong="G1473" will|strong="G3739" send|strong="G1821" you|strong="G5210" the|strong="G3588" one|strong="G3739" my|strong="G1722" Father|strong="G3962" promised|strong="G1860". Stay|strong="G2523" in|strong="G1722" the|strong="G3588" city|strong="G4172" until|strong="G2193" you|strong="G5210" are|strong="G3739" given that|strong="G3739" power|strong="G1411" from|strong="G1537" heaven.”
49 Jerusalemamaim kwanama ayu Tamai abisa baitimih eo’omatani marane aniyafar nare a fair kwanab.”
50 Jesus|strong="G0846" led|strong="G1806" his|strong="G0846" followers out|strong="G1806" of|strong="G5495" Jerusalem almost to|strong="G4314" Bethany|strong="G0963". He|strong="G2532" raised|strong="G1869" his|strong="G0846" hands|strong="G5495" and|strong="G2532" blessed|strong="G2127" his|strong="G0846" followers.
50 Imaibo nawiyih bairi Jerusalem hihamiy hitit hin Bethany hitit, nati’imaim uman bora’ah isah yoyoban igegewasinih.
51 While|strong="G1722" he|strong="G2532" was|strong="G3588" blessing|strong="G2127" them|strong="G0846", he|strong="G2532" was|strong="G3588" separated from|strong="G0575" them|strong="G0846" and|strong="G2532" carried|strong="G1096" into|strong="G1519" heaven|strong="G3772".
51 Bigegewasinih auman ihamiyih earura’ah yen in mar wanawanan run.
52 They|strong="G0846" worshiped|strong="G4352" him|strong="G0846" and|strong="G2532" went|strong="G5290" back|strong="G5290" to|strong="G1519" Jerusalem|strong="G2419" very|strong="G0846" happy.
52 Hibora’ara’ah yasisir yah awan karatan auman himatabir maiye hin Jerusalem hitit.
53 They|strong="G2532" stayed|strong="G1510" at|strong="G1722" the|strong="G3956" Temple|strong="G2413" all|strong="G3956" the|strong="G3956" time, praising|strong="G0134" God|strong="G2316".
53 Nati’imaim mar etei hin Tafaror Baremaim God ana merar hiyiy naatu hibobora’ara’ah.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.