Romanos 9
Chiga Tevaen'Jema Atesuja 1, Aisheve Caña'cho (CONNTPO) vs AAI
1 Ñajan Jesucristo a'i gi tansintsse condase. Afopoembi gi. Chiga Qquendya'pa ñama in'jaensi gi in'jan ña su'choja tansintssi.
1 Ayu i Keriso wabinamaim tur anababatun ao, men abifufuwenamih. Anayabin dogorou naniyan atatatam Anun Kakafiyin ebibasit ayu abisa ao.
2 Ñajan ñombi'yepa gi injama'cho tsosipie tsangae ñombi'ye anttéye.
2 Ayu dogorou wanawanan yababan awan karatan, naatu baiyufarir isan abiwa’an men ekakaram.
3 Nane ña faenga'su israendeccu Cristove in'jamba ccushaye ñoa'me in'jamba gi ñombi'ye. Nane tisuma afepa Cristo'ye catiyepa tsangae qqueye qquen gi asi'ttaen tsa'caen tsomba osha'ta tise'pama ccushaeñe.
3 Anayabin ayu au sabuw, biyau finimu turin naatu au rara anababatun, i wabihimaim mi’itube God tao rarafu. Naatu Keriso’one hita’afuru’umu atatit nabin,
4 Tsendeccuja ñoa'me tayopi'su ccashe'ye Israe'su dutssiyendeccu. Tsa'cansi Chigaja tise'pama afa “Ña dushundeccu.” Toya'caen Chigaja a'tatssia've tise'pai'ccu can'jen. Chigaja Tise a'i'ccu fae'ngae injancco'fa'choma israendeccunga conda. Tise manda'choma'qque conda. Ma'caen Chigama iñajaña'chove atesiamba jai'ngae ñotsse tsoña'chone'qque condase.
4 saise Israel sabuw yawas hitab, God natunatunamih hitamatar: ana marakaw, ana obaibasit, ana obaiyunen tur hitab, kwafiren anababatun, naatu ana omatanen isah tirerereb.
5 Israendeccuja tayopi'su joccapitssia coenzandeccumbe dushundeccu tsu. Tsendeccune tsu Cristoja ji. Nane a'ive dasi israe a'i isu'cho tsu. Cristoja Chiga tsu, osha'choma joccapitssia. Tsangae Tisema ñotsse afa'faja. Tsangaeyi.
5 Nati sabuw hai a’agir kwafe’en i Hebrew big ana kik owe’owen, imaim gin tanay boro tanan Keriso ana tufuw ana’an tanatit. God akisinamo sawar etei ana bonawiyenayan tanabora’ara’ah wanatowan wanatowan. Amen.
6 Shacambi tsu Chigaja Tise israendeccunga su'choma tsoñe. Ingi tayopi'su ccashe'ye Israelja tsain'bio dushundeccuve an'bian. Tsa'ma poiyi'cco Israel dushundeccuja ñoa'me Chiga in'jan'cho israendeccumbi tsu.
6 Baise God ana omatanen i men ta baifuwenamih, mar etei i yabih temamatar. Iti ao anayabin Israel sabuw etei hai tufuw ana’an i Israelane hitufuw, baise etei’imak boro men hinan Israel sabuw hinamataramih.
7 Nane poiyi'cco ingi tayopi'su ccashe'ye Abraham dushundeccuja tise in'jan'cho dutssiyendeccumbi tsu. Tsa'ma Chigaja Abrahamma su “Isaacja ñoa'me que dutssi'ye tsu. Tsai'ccu qui queja a'ima atapoeña.”
7 Na’atube Abraham ana rara’ane hitutufuw men etei Abraham natunatunamih. Bukamaim God iti na’atube eo hikirum inu’in kwaso’ob. “O natu Isaac ana rara’ane iti omatanen abit boro i hinab.”
8 Qquen pañamba gi in'jan'fa poiyi'cco majan Abraham dushundeccuja Chiga dutssiyendeccumbi tsu. Tsa'ma majan a'i Chiga Abrahamma su'chove in'jamba tsendeccu tsu ñoa'me Chiga dutssiyendeccu.
8 Tur iti na’atube ana kubuna kwananowar, God natunatun i men Abraham ana rara’amaim hitutufuw akisih ebowabowamih. Baise sabuw iyab omatanenane hitutufuw God natunatun i nati sabuw.
9 Qquen tsu Chigaja Abrahamma ñoa'me su: “Faesu canqque'fani ja'ñoa'caeñi Ña jisi tsu que pushe Saraja du'shuve isuya.”
9 Anayabin God Abraham iti na’atube eomatan, Veya ayai’iya’imaim boro ana matabir naatu Sarah boro nataub kek orot nayai.
10 Toya'caen ingi tayopi'su ccashe'ye Isaac Rebecama pushesi Rebecaja dos du'shuve isu.
10 Men nati akisin baise kwana’itin, Rebecca auman toub kek kikif ya, tamah ta’imon ata’agir Isaac.
11 — ausente —
11 Anakubuna gewas kwananowar, kek kikif wanawanahimaim kek ta bai ana kok abisa yayakitifuw isan, naatu Rebecca iu, “Kek ain boro tain isan nabow.” Kek i men hitufuw,
12 — ausente —
12 naatu men sawar ta gewasin o kakafin hisinafumih, baise i ana yayakitifuwen tafanamaim bat ta rubin. Men i hai bowabowamaim ta rubinimih, en.
13 — ausente —
13 Bukamaim hikirum inu’in kwaso’ob, “Jacob i ayu abiyabuw, baise Esau i ayu abifa’ifai.”
14 Tsonsi ¿jongoe qquen gi su'faya? ¿Chigata ti ega fae a'ima in'jamba faesuma chi'ga'ta? Me'i. Egambi tsu.
14 God isan boro mi’itube tanao? I bowabow kakafin orot? Aiyabin anababatun!
15 Tsa'ma Chiga ñoa'me joccapitssiaja Moisésnga su: “Majama ña mende'yeye in'jamba tsama gi mende'ye.”
15 Anayabin Moses isan eo, “Ayu orot babin yait ta anarurubin i boro anakabibir.”
16 Tsa'caen tsonsi a'i in'jan'cho ni a'i tson'cho Chiga in'jan'choma cambiañe oshambi. Tsa'ma Chiga tsu ingima mende'yepa in'jan.
16 Isan imih sawar etei i men it sabuw takokok o tabowabowamaim emamatar, baise sabuw iyab God ana kokomaim ekakabibirih.
17 Chiga Tevaen'jenga Chigaja Egipto ande'su na'su Faraónma su: “Quema gi ccutsian Egipto ande'su na'suve poi a'inga canjaeñe ña osha'choma oshacho'chove. Tsa'cansi tsu poi ande'su aindeccu ñama pañamba in'jan'faya.”
17 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum inu’in, Moses Egypt hai aiwob orot isan eo, “Anayabin iti isan ayu abora’ahi efan yatetoro’ot ayara’ahi. Saise ayu au fair wanawanamaim anayai nabow naatu ayu wabu nara’at tafaram tutufin etei hinanowar.”
18 Chigaja tsa'caen majama mende'yeye in'jan'da mende'ye. Tsa'ma majama se'pi'suve tsoñe in'jan'da tsa'caen tsu Tiseja tsa a'ima manda antte.
18 Isan imih, God ebiyasisir sabuw iyab baibais tekokok boro nibaisih, baise sabuw iyab dogoroh efofokar boro niwa’an hinafokar.
19 Tsa'caen tsomba ¿ma'caen tsu Chigaja “A'ija shacapa'fa” qquenjan suye osha? ¿Majan tsu Chiga in'jan'choma ccaningae tsoñe osha'fa?
19 Kwa orot ta ayu isau boro iti na’atube inao, “Aisimamih God aki ebi’ubari? Yait boro ana kok nakwahir?”
20 Que'i tsa'caen asi'ttaemba iñajampaña'da ¿majan qui queja? Queja aqquia a'i. ¿Ma'caen qui Chigai'ccu afacco'fa? ¿Apichata ti afaye osha apive pipi'suma: “¿Ma'caen qui qquenjan ñama pi'pi?” qquen suye'ta?
20 O i yait, orot maiyow aisim God awan kuyayafutifut? Noukwat men karam boro ana bu’urayan isan nao, ‘Aisim iti na’atube ibu’uru?’
21 Me'i, tsa'ma pipi'suja ñoa'me na'su tsu. Ma'caen in'jan'da tsa'caen tsu pi'pi. Nane in'jan'da fae pafu'choma dos apive pi'piye osha –fae'ccoja ñotssiama ppiñaña'cho– faesuja aqquia cati'je'choma ppiñaña'cho.
21 Orot noukwat bu’irayan i akisin ana kokomaim me ta’imonamaim noukwat boro rou’ab nabu’ir, ta hiyuw ana noukwat, ta veya maiyow baitab isan ana noukwat.
22 — ausente —
22 God ana yaso’ar i kok kwanekwan boro sabuw ti’obaiyih. Iyab hisisinaf kakaf isan tagurusih, saise ana fair imaim hita’itin, baise nati efanin i yatenub wainab bairi hima.
23 — ausente —
23 Iti na’atube sinaf, saise i ana marakaw bonamanamarin ti’obaiyit tata’itin naatu ana sabuw iyab kabibirih bairi ana marakaw faram isan rurubinih auman tataso’ob.
24 Nane ingija Tise in'jan'chondeccu gi. Tiseja ingima ttu'se, majan israendeccuma, majan israembindeqquiama.
24 Anayabin it sabuw i God ea’afit, men Jew sabuw akisih, baise Ufun Sabuw auman ea’afih.
25 Qquen tsu Chigaja su Chiga Aya'fa afa'su Oseas tevaen'jenga:
25 God ana tur iti na’atube eo Hosea ana Bukamaim kirum.
26 Toya'caen ma'ttinga tise'pane conda: “Que'ija Chiga a'imbi.”
26 Nati efamaim God eo, “Kwa i men ayu au sabuw.” Baise i boro nao, “Kwa i God ma’ama wanatowanin natunatun.”
27 Toya'caen tsu Chiga Aya'fa afa'su Isaíasja qquen israendeccune condase: “Israendeccuja tsain'bio a'i tsu; nane marni'su sisipa shequeqquia'ca'on. Tsa'ma aqquia re'riccoyi tsu ccusha'faya.
27 Isaiah Israel sabuw isah tur rererebamaim eo, “Kwa Israel sabuw i tor ana dones na’atube, God boro matan ta’amo niyawasih.
28 Ñoa'me tsu Chigaja poi ande'su a'ima catiye qquen su'ta Tise quin'sui'ccu junde tsa'caen tsoña.”
28 Anayabin, Regah i saise’ewat esisinaf sabuw tafaramamaim tema’am etei boro marta’imon baimakiy nitih nasawar.”
29 Toe Isaías tsu qquen su:
29 Marasika iti tur Isaiah eo, “Regah Fairin men agir hai durun ta ebihamiy i, it boro tatan bar merar Sodom naatu Gomorah hairi bi’afiyih na’atube ti’afiyit.”
30 Tsonsi ¿jongoe qquen gi su'faya? Israembindeqquiaja Chigama tta'ttambipa ni osha'choma tson'fambi ño'ame daye. Tsa'ma Chigaja tsendeccuma ño'ame tson. Nane Jesucristove in'jamba tsu ño'ame da'fa.
30 Tur yomanin boro iti na’atube tanao, Ufun Sabuw i men ofafar hinuwih hibai imaim God hai ef mutufurin rouw eorerebamih, baise abisa Keriso isah sisinaf hitumatum imih God hai ef mutufurin rouw eorereb.”
31 Israendeccuja Chiga manda'choma pañamba tsa'caen ño'ame daye qquen tsu in'jan'fa. Tsa'ma pa'ccoma tsa'caen tsoña oshambipa toya tsu shacapa'fa.
31 Baise Israel sabuw ofafar hinuwih hinotanot hai ef i mutufor hirouw hio, baise en, anayabin i ofafar eo’omaim hisisinaf.
32 ¿Micomba tsu tsa'can'fa? Tise'pa injama'choi'ccu Chigave in'jambipa tise'pa tson'choi'ccuyi Chiganga catseye in'jan'fa. Tsa'camba tsu qque'fa. Nane patu'ye zucco panshan amppiqquia'caen tsu qque'fa.
32 Ana’an aisim? Ana’an i men baitumatumamaim hibat, baise abisa i hisisinafumaim hibat. Imih a rousukusukunen ana kabayamaim ah rusukun hire.
33 Qquen tsu Chiga Tevaen'jenga su:
33 Bukamaim hikikirum na’atube,
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.