Mateus 9
Chiga Tevaen'Jema Atesuja 1, Aisheve Caña'cho (CONNTPO) vs AAI
1 Tsonsi Jesús ccase shavonga otsepa marma isepa tisu canqqueni ji.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Jisi ishopa paji'suma tisupa ana'jen'chonga opi i'fa Jesúsnga. Jesúsja tise'pa Chigave in'jan'choma in'jamba ishopa paji'suma su:
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 Tsa'caen susi majan Chiga manda'choma atesiansundeccu tisu injama'choni asi'ttaen'fa:
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 Jesúsja tise'pa in'jan'choma in'jamba su:
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 Tayo gi su: “Que egae tsincon'choma tayo joqquitssian.” ¿Bove aiye'pambi ti qquen suye: “Jangipa tsui jaja.”?
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 Tsa'ma Na'su Chigaja antte Sefaccone Ji'cho A'i va ande'su a'i egae tsincon'choma joqquitssiañe. Ñajan Sefaccone jipa tsa'caen oshapa que'inga canjaeñe tson'jen.
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 Tse'faei'ccuyi tiseja ana'jen'cho'ye jangipa sombopa tisu tsaoni ja.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 Jasi poiyi'cco a'i tsa'caen ccushaen'choma attepa dyo'fa. Chiga tsa'caen a'ima anttesi osha qquen in'jamba Chigama ñotsse afa'fa.
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 Tsomba Jesús tse'ttie sombopa govierno impuestoma isu'je'ttima panshamba a'ima atte. Tsa a'ija, Mateo, impuestoma isuye dyaisi Jesús tisema avuse:
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 Tsonsi Jesús tsaoni japa an'jen'cho mesa jin'tti piyive ccuipa an'jen. An'jen'ni tsain'bio impuestoma isusundeccu, egae tsinconsundeccu'qque fae'ngae Jesús, tisema shondosundeccui'ccu an'jen'fa.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 Fariseondeccu tsama attepa Jesúsma shondosundeccuma iñajampaña'fa:
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 — ausente —
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 — ausente —
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 Tsonsi feti'su Juanma shondosundeccuja Jesúsnga jipa iñajampaña'fa:
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 Jesús tise'pama su:
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 A'ija cuna sarupai'ccu tssoru ondiccu'jema pi'pimbi. Nane qquen tson'da ondiccu'jema ñoñañe in'jamba ti'tsse tsu dañoña. Ma'ppa'ninda, cuna sarupa zupa ti'tsse tsu tssoruma chittaeña.
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Toya'caen tsu a'ija vinoma cupoemba tssoru ttono botiyanga fiñaña'mbi. Vinojan omppantssimba ttonoma chittaemba tsu catiyeya. Toya'caen ttono'qque tsangae dañongeya. Tsa'ma cuna vinomanda tsu cuna ttono botiyanga fiñaña'cho. Tsa'caen fiñasi vino ttono'qque dañongembe'yi ccutsuya.
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Jesús tsa'caen atesian'jen'ni fa'e israe'su na'su tisenga jipa andenga ccarupa iñajan:
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 Qquen susi Jesús jangipa tisei'ccu ja. Jesúsma shondosundeccu'qque fae'ngae ja'fa.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 Jayi'fasi pushesu a'i bo'fa'choi'ccu japa sepaccofae Jesúsnga catse. Tsa pushesuja tise egapai'ccu dañongepa doce canqque'fa me'detsse canse. Jesúsnga catsepa tise ondiccu'je utufama pporaen.
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 “Tise ondiccu'jeve'yi pporaen'da gi ccushaya” qquen asi'ttaemba pporaen.
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 Tsa'ma Jesús in'jamba piyicamba pushesuma attepa su:
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 Tsonsi Jesús na'su tsaoni napipa ca'ni. Ca'nimba a'i bo'fa'choma atte. Du'shu pasi ñombi'yepa qquejian'fa. A'tuye tson'jemba fendo'ccoma ñoquimbi'e fendo'fa.
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 Jesús attepa su:
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 Tsa'ma aindeccu joqquitssi'fasi Jesúsja cuartonga ca'nimba catsepa du'shu tive'ye indi. Indisi du'shuja jangi ccutsu.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Jesús tsa'caen ccushaensi pa'cco tsa ande'ye tsu tsane condasecco'fa.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 Jesús tsene sombosi dos bini tisema omboemba japa fundondo'e su'fa:
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 Tsonsi Jesús tsa'onga ca'nisi tise'pa'qque ca'nimba Jesúsnga catse'fa. Catsesi Jesús tise'pama iñajampaña:
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 Tsonsi Jesús tise'pa tso'fema pporaemba su:
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 Qquen pporaemba susi binindeccu ccase atteye osha'fa. Tsonsi Jesús tise'pama quia'me manda:
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 Tsa'ma tsendeccuja tsaone sombopa pa'cco tsa ande'ye japa tise'pa ccusha'chone conda'fa.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 Jesús tsao'ye sombo jisi cca'indeccu cocoya ca'ni'choma tisenga i'fa. Cocoya ca'nisi tsa a'i ayafambie da.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 Jesús cocoyama joqquitssiansi ayafambija afa. Bo'fa'cho aindeccuja can'boen ccutsupa su'fa:
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 Tsa'ma fariseondeccuja su'fa:
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 Jesúsja poi canqque'ye, poi a'i can'jen'tti'ye japa Chiga manda'choma atesian'jen'ttinga ca'nimba atesian'jen. Chigama na'sian'cho aindeccuve daya'chone ñotsse jinchoya'choma atesian. A'i osha'choi'ccu paji'choma, toya'caen osha'cho paqque'sui'ccu vana'suma'qque ccushaen.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Aindeccuja bo'fasi Jesús attepa tise'pama mende'ye. Nane oveja coira'suve mechoqquia'caen injanga ñoquimbicco jacan'fa.
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 Tise'pama mende'yepa tisema shondosundeccuma su:
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 Tsa'cansi Taiñaña'cho Na'su Chiganga iñajan'faja cuintsu faesu semasundeccuma manda moensi tsendeccu taiqquia'caen tise'panga atesiañe.
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.