Marcos 9
Chiga Tevaen'Jema Atesuja 1, Aisheve Caña'cho (CONNTPO) vs AAI
1 Toya'caen tsu Jesúsja su:
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Tsomba seis a'ta pasasi Jesúsja ccotta'cco sefatssia'nga ansundepa Pedro, Santiago, Juanma'qque anga tisupayi can'jeñe. Tseni can'jemba tsendeccu caña'jen'ni Jesúsja ccaningae da.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Tise ondiccu'je chhariccotsse chandisu'ccoa'caen tototssie da. Nane majañi'qque va ande'su mappan'su tsa'cantsse totoeñe oshambi.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Toya'caen tayopi'su Elías, tayopi'su Moisés attiamba Jesúsi'ccu condase'je'fa.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Tsama attepa Pedroja Jesúsma su:
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Nane shondosundeccuja poiyi'cco ñoa'me dyo'fa. Tsa'camba Pedroja jongoesu qquen suye in'jaembiosi injanga afa.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Qquen su'je'ni unjimba'cco tise'pama picco. Piccosi tsa unjimba'cco'ye aya'fa afa'choma paña'fa qquen su'choma:
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Unjimba'cco pasasi tse'faei'ccuyi camba faesu a'ive atte'fambi. Jo'su Jesúsveyi atte'fa.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Tsa'caen tsomba ccotta'cco'ye ande jipa Jesús tisema shondosundeccuma manda cuintsu tise'pa atte'choma condambe can'faye. Ja'i Sefaccone Ji'cho A'i papa ccase qquendyasi condaseye ñotssi.
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Tsa'caen mandasi condambeyi can'fa. Tsa'ma tisupayi iñajampañacco'fa Jesús su'chone “papa ccase qquendyaya” qquen susi.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Tsa'caen asi'ttaemba Jesúsma iñajampaña'fa:
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 — ausente —
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 — ausente —
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Tsa'caen supa ccotta'cco'ye andepa tisema shondosundeccuni ji'fa. Jipa tsendeccunga a'i bojin sheque'choma atte'fa. Nane Chiga manda'choma atesiansundeccu can'jemba tsendeccui'ccu condase'je'fa.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Tsomba tse'i Jesúsma attepa can'boen'fa. Can'boemba butto'fa tisema chigambiañe.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Chigambian nanimba Jesúsja tisema shondosundeccuma iñajampaña:
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Tsonsi fa'e tse'tti canjen'suja su:
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Nane tise mani jaca'ni'qque cocoya indisi andenga amppi. Amppipa tse'ttinga aya'fae'qque ttottomboemba tte'ttoma tsai indipa ai'vo ishopa pa'je. Tayo gi iñajan quema shondosundeccu cuintsu cocoyama joqquitssiañe. Tsa'ma osha'fambi.
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Jesús pañamba su:
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Tsonsi i'fa. I'fasi cocoya Jesúsma attepa du'shuma indi pan'jaen. Tsa'caen pan'jaensi du'shu andenga amppipa mutsinomba aya'fae ttottomboemba pa.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Pasi Jesúsja tsambe yayama iñajampaña:
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Nane tsain'bitsse cocoya ña du'shuma si'ngenga, na'enga amppiamba fi'tti qquen tsincon. Tsa'cansi que osha'ta ingima mende'yepa fuiteja.
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 Jesúsja su:
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Tsonsi du'shumbe yayaja fundondo'e afa:
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Tsa'caen su'je'ni ti'tsse'o a'i bojisi Jesús attepa cocoyama iyu'upa su:
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Tsa'caen susi cocoyaja fundopa du'shuma ccase pan'jaemba somboin ja. Tsa'caen jasi du'shuja paqquia'caen ccui. Tsonsi cca'ija su'fa:
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Tsa'ma Jesús du'shu tive'ye indipa qquitssa jangian. Jangiansi du'shuja jangi ccutsu.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Tsa'caen tsomba Jesús tsa'onga ca'nisi tisema shondosundeccu tisupayi tisei'ccu can'jemba iñajampaña'fa:
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Qquen su'fasi Jesúsja su:
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 — ausente —
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 — ausente —
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Tsa'ma tise'paja jongoesu qquen su'chove atesu'fambi. Tsa'camba Jesúsma ti'tsse iñajampañañe dyojo'fa.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Tsa'caen sú japa Capernaum canqquenga napi'fa. Napipa tsa'onga ca'nimba Jesúsja iñajampaña:
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Tsa'ma tise'paja afa'fambi, tsaiquingae qquen condasepa: “¿Majan te ingi doce'su ti'tsse joccapitssia?”
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Tsa'caen afa'fambisi Jesúsja dyaipa tsa docema ttu'sepa su:
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Tsa'caen supa Jesúsja du'shuma ttu'sepa tise'pa enttingenga ccutsian. Tsomba du'shuma munsin dyaipa su:
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 —Majan a'i ña iniseningae afayepa du'shu qquen'cho'ccoa'ma ñotsse in'jan'da ñama'qque tsu ñotsse in'jan. Toya'caen majan ñama ñotsse in'jan'da jo'su ñameñi in'jambi. Tsa'ma ñama moen'suma'qque tsu in'jan.
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Tsonsi Juanjan su:
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Qquen susi Jesúsja su:
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Nane majan ingima chi'gambi'ta ingima fuite'su tsu.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Majan a'i ñame in'jamba que'inga ñotsse afe'ninda Chigaja tsanga ñotsse afeya. Nane que'ija Cristombe a'i qquen in'jamba aqquia tsa'ccuma cui'ña'a'qque ñotsse tsu isuya.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 Majan va ñame in'jan'cho du'shuma egae tsoñe in'jaen'ninda bove ñotssi tsu tisema toya tsa'caen in'jaembite rande sunda'cho patuma tise tsifonga tandamba mar singu'ccunga andeccoemoeñe.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 Tisu tiveyi quema egae tsincoñe in'jaen'ninda bove ñotssi tsu chattuye. Nane bove ñotssi tsu faefa'su tivei'ccuyi Chiga sefacconga ca'nimba canseye poifa'su tivei'ccu cococcuni si'nge anchanda'je'chonga catiyesa'ne.
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 Tsenijan minsin'qque pa'masia, si'nge'qque paya'bi.
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 Toya'caen que tsu'tte quema egae tsincoñe in'jaen'ninda bove ñotssi tsu chattuye. Nane bove ñotssi tsu faefa'su tsu'ttei'ccuyi Chiga sefacconga ca'nimba canseye poifa'su tsu'ttei'ccu cococcuni si'nge anchanda'je'chonga catiyesa'ne.
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 Tsenijan minsin'qque pa'masia, si'nge'qque paya'bi.
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Nane que tso'fe'qque quema egae tsincoñe in'jaen'ninda bove ñotssi tsu tsefama tssan'jañe. Nane bove ñotssi tsu faefa'su tso'fei'ccuyi Chiga sefacconga ca'nimba canseye poifa'su tso'fei'ccu cococcuni si'nge anchanda'je'chonga catiyesa'ne.
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 Tsenijan minsin'qque pa'masia, si'nge'qque paya'bi.
48 nati’imaim
49 Nane tsenijan poiyi'cco tsu si'ngenga ansiange'faya.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 Patu ansin tsu ñotssi. Tsa'ma patu ansi'ñe ansin tssutssu catiye'ninda ¿ma'caen tsu ccase ansinpave daya? Que'ija ansinpapa ñotsse canse'faja. Tisupaporai'ccu opatsse ñotsse canse'faja.
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.