João 8
Chiga Tevaen'Jema Atesuja 1, Aisheve Caña'cho (CONNTPO) vs AAI
1 Tsa'ma Jesúsja Olivo Ccotta'cconga japa
1 Imaibo Jesu Olive Oyaw na’at tit yen in.
2 ccaqui a'tasi toequi ji Chiga ettinga. Poiyi'cco a'i tisenga catsesi dyaipa atesiañe ashaen.
2 Maraumanika Jesu matabir maiye Tafaror Bar ana meraramaim bat, sabuw moumurin maiyow hiru’ay hi’arbebera’uh naatu i busuruf ma sabuw i’ubaibiyih.
3 Atesian'jen'ni Chiga Aya'fama tevaensundeccu, fariseondeccu'qque indipa i'fa pushesuma –tsa'ndu atesumbe faesui'ccu canse'choma. Tse'tti sheque'chombe enttingenga ccutsiamba
3 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee babin turan aawan hairi hi’inu’in hibai hina hirun. Naatu hi’u kou’ay nahimaim bat.
4 Jesúsma su'fa:
4 Naatu Jesu isan hi’o, “Bai’obaiyenayan, iti babin i turan aawan hairi hi’inu’in atita’ur.
5 Moisésta tsu ingima manda qquian pushesumajan patui'ccu fi'ttiya'cho. Queja ¿jongoe qquen qui suya?
5 Ofafaramaim Moses aki iti na’atube eobaiyuni, babin yait ta iti na’atube nasisinaf boro kabayamaim anarab namorob. O a not ta ema’am boro inao.”
6 Tise'paja tsa'caen su'fa Jesúsma qqueñañe in'jamba tise jongoe qquen su'nijan tsai'ccu afopoeñe. Tsonsi Jesúsja puntssamba andenga tivei'ccu tevavaen dyai.
6 Iti baibat hibai hititit i mi’itube Jesu hitikubibiruw, saise abitur ta’o na’at imaim hitabat ubar hititin isan.
7 Tsa'ma ti'tsse iñajansepoen'fasi Jesúsja asuccocamba su:
7 Hi’u hibibabatiy anamaramaim, Jesu nakwetan tara’ah naatu isah eo, “O yait aur bowabow kakafin men nama’am na’at, o wan kabay kubai babin isan kurouw.”
8 Qquen supa ccase puntssan dyaipa andenga tevavaen.
8 Naatu i kwafure maiye me yan ma kubebebeyan.
9 Qquen susi tsendeccuja pañamba jajaye ashaen'fa. Coenzandeccu'ye ashaemba faesu, faesu jaja sefa'fa. Poiyi'cco jaja'fasi Jesúsja tisuyi pushesui'ccu catiye.
9 Iti tur hinonowar anamaramaim ta’ita’imon hitabartaitit hin, oro’orot atamanih wan hi’iyon hibusuruf hitit. Babin akisinamo hihamiy Jesu nanamaim bat
10 Tsomba asuccocamba cca'ive me'i'onsi pushesuma attepa su:
10 Jesu totofar misir babin itin basit isan eo, “Babin iti sabuw menika hin? Naatu yait ta o isa rouw’ouri ai en?”
11 Tiseja su:
11 Babin eo, “Regah men yait ta ema’am.” Naatu Jesu eo, “Basit gewasin! Ayu auman men karam boro anibatiyi. Kwen, iti boun inabubusuruf bowabow kakafih men inasinaf maiye.”
12 Ccase afapa Jesús aindeccunga su:
12 Jesu sabuw isah eo maiye, “Ayu i tafaram ana marakaw. Yait ayu ebi’ufnunu i boro men guguminamaim naremor, baise i boro yawas ana marakaw nab.”
13 Tsonsi fariseondeccu tisema su'fa:
13 Pharisee Jesu isan hi’o, “Iti tur ku’o’o i o taiyuw isa ku’o’orerereb naatu abistan o ku’o’orerereb i men turobe.”
14 Jesúsja su:
14 Jesu iyafutih eo, “Ayu taiyuwu isou ana’orerereb na’at, ayu ao’orereb i turobe, anayabin ayu aso’ob menane ana naatu menamaim ananan. Baise ayu menane ana naatu menamaim ananan kwa i men kwa so’ob.
15 Que'ija a'i injama'choi'ccu asi'ttaemba qui injama'choma somboenqquia'caen ñama afase'fa. Ñajan majameñi'qque injama'choma somboeña'bi gi.
15 Kwa sabuw hai itininamaim kwa’itih kwabibabatiyih. Ayu men yait ta ana itininamaim aitin abibabatiyimih.
16 Tsa'ma ñajan a'i injama'choma somboen'da gi tansintsse in'jamba somboeña. Nane tisuyija in'jamba tsa'caen tsoña'bi gi. Tsa'ma ñama moe'sui'ccu fae'ngae in'jamba gi tsa'caen tsoña.
16 Baise ayu anabibatiyi na’at, ayu au baibatiyen i turobe. Anayabin ayu i men akisu. Ayu Tamai iyunu anan i airi ama’am.
17 Que'i manda'cho tevaen'jengata tsu qquen tevaen'cho: “Dos a'i fae'ngatsse afa'fa'nijan in'jaña'cho.”
17 Kwa taiyuw a’ofafaramaim iti na’atube hikirum, anamaramaim sifroubonayan orot rou’ab te’orereb tebibasit nati i turobe.
18 Ja'ñojan ña gi tisune tansintsse afa'su. Ña Yaya ñama moen'su tsu faesu ñane tansintsse afa'su.
18 Ayu i orot ta taiyuwu isou ao’orereb; Tamai ayu iyunu anan ayu au sifroubounayan ta.”
19 Jesús tsa'caen susi a'ija iñajampaña'fa:
19 Naatu sabuw hibatiy, “O Tamat i menamaim ema’am?” Jesu iyafutih eo, “Kwa ayu men kwaso’ob na’atube Tamai auman men kwaso’ob. Kwa ayu kwatasusu’ubu na’at Tamai auman boro kwatasu’ub.”
20 Jesúsja Chiga ettini can'jemba, Chiganga afe'je'cho corifin'dima ppiña'jen'cho jin'ttinga atesian'jemba tsu tsa'caen su. Tsa'ma majañi'qque tisema indi'fambi toya tisema indiya'cho napimbisi.
20 Iti tur i tafaroror bar wanawanan kabay teya’ay ana efan sisibinamaim Jesu ma i’obaibiyih. Men yait ta bai fatumimih, anayabin i ana veya men baimih.
21 Jesúsja ccase afapa su:
21 Jesu ibanak isah eo maiye, “Ayu boro kwa anihamiyi anan, naatu kwa boro ayu isou kwananuwet naatu kwa a kakafih wanawanahimaim boro kwanamorob. Ayu menamaim ananan kwa boro men imaim kwanan.”
22 Tsonsi israendeccuja su'fa:
22 Naatu Jew hai ukwarih hi’o, “I eo, ayu menamaim anan kwa men karam kwanan. Iti eo anayabin i boro taiyuwin na’asabun?”
23 Tsonsi Jesúsja su:
23 Baise Jesu eo maiye in, “Kwa i babe ma’ani, Ayu i yate ma’anu. Kwa i tafaram nowan, baise ayu i men tafaram nowan.
24 Tsa'camba gi su: Que'ija toya egae jinchopa qui pa'faya. Nane majañi'qque ñame in'jambi'ta toya egae jinchopa qui pa'faya.
24 Ayu ao kwanowaraka, ayu men kwanasu’ubu kwanabitutumu na’at, kwa boro anababatun a kakafih wanawanahimaim kwanamorob. Ayu’uban tur iti ao’o.”
25 Tsonsi iñajampaña'fa:
25 Hibatiy hio, “O i yait?” Jesu iyafutih eo, “Tabubusurufika kwa a tur aowen taremor tana.
26 Toya tsu ti'tsse afaya'cho jin que'i injama'choma somboeña'chone. Ñama moen'su su'choma pañamba gi tsa'caen a'inga ña'qque su. Tise su'choja tansintssi tsu.
26 Kwa isa ayu boro tur moumurika anao anibabatiyi. Baise yait ayu iyunu anan i turobe? Naatu abistan i eo anonowar ayu sabuw hai tur ao’owen.”
27 Jesús tsa'caen susi tise'paja paña'ma atesu'fambi Jesús Chiga Quitsane afa'choma.
27 Jesu Tamah isan sabuw hai tur eo’eowen naniyan men hibai.
28 — ausente —
28 Imih Jesu eo, “Orot Natun kwanabobora’ah anamaramaim, kwa boro kwanaso’ob; Ayu i Yait; naatu ayu men taiyuwu au kokomaim asisinafumih, baise Tamai abistan tur mutufor bi’obaiyu’umaim ao’o.
29 — ausente —
29 Naatu yait ayu iyunu anan airi ama’am i men ihamiyu, anayabin mar etei i ana kokomaim asisinaf isan ebiyasisir.”
30 Jesús tsa'caen susi tsain'bio a'i tise've in'jan'fa.
30 Nati eo’omaim sabuw moumurih maiyow hitumitum.
31 Tsomba Jesúsja tise've in'jan'cho israendeccunga su:
31 Imih Jesu Jew sabuw iyab i hibitumatum isah eo, “Ayu au bai’obaiyen kwanabubukikin na’at, kwa i anababatun ayu au bai’ufununayah,
32 Ñoa'me su'choma qui atesu'faya. Tsa'caen atesupa qui ñoa'me ccusha'faya.
32 naatu kwa boro turobe kwanaso’ob naatu turobe boro imaim narufami kwanatit.”
33 Tise'paja su'fa:
33 Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Abraham ana a’agir. Naatu aki men yait ta ana akir wairafin. Mi’itube inarufami anatit isan kuo’o?”
34 Jesúsja su:
34 Jesu sabuw isah eo, “Turobe a tur ao’owen, o yait ta bowabow kakafin kukusisinaf i bowabow kakafin ana akir wairafin imatar.
35 Semasundeccuja tsangae fae'ngae can'jen'fambi na'sui'ccu. Tsa'ma na'sumbe dutssi'ye tsu tsangae tise yayai'ccu can'jeña.
35 Akir wairafin taitin tuwahinah wanawanahimaim i boro namarorore, baise Natun i ana efan wanatowan.
36 Tsa'camba Dutssi'ye que'ima ccushaensi qui ñoa'me ccusha'faya.
36 Imih Natun kwa narurufami, kwa i anababatun narufami,
37 Atesu gi que'ija Abraham dutssiyendeccu qui. Tsa'ma ña su'choma pañambipa qui ñama fi'ttiye in'jan'fa.
37 Ayu aso’ob kwa i Abraham ana a’agir, baise kwa i ef kwanunuwet ayu kwana’asbunu. Anayabin kwa dogor wanawanan, ayu au tur ana efan i men ema’am.
38 Ña Yaya ñanga canjaensi gi afa. Tsa'ma que'ija tisu yaya su'choma qui tson'fa.
38 Ayu Tamai ana taragub wanawanan abistan i’obaiyu ai’itin i a tur ao’owen, naatu kwabo tamat demon hi’o kwanonowar na’at kwasisinaf.”
39 Tsendeccuja su'fa:
39 Sabuw hiya’afut hi’o, “Abraham i aki tamai.” Jesu eo maiye, “Kwa Abraham natunatun na’at kwa boro i sisinafube kwatasinaf.
40 Tsa'ma ñajan Chiga ñama atesian'choma que'inga tansintsse condasesi que'ija ñama fi'ttiye in'jan'fa. Abrahamjan minga'ni'qque tsa'caen tsombi tsu.
40 Itinin i iti. God anababatun au tur eowen ao kwanonowar isan kwa a not kwabobaifufun ayu asabunu’umih. Abraham iti na’atube men sinaf.
41 Nane que'ija tisu yaya tsonqquia'caen qui tson'fa.
41 Kwa tamatanah mi’itube hisisinaf na’atube kwasisinaf.” Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Tamai i ta’imon God akisinamo, aki i men ometakek aki i natunatun anababatun.”
42 Tsonsi Jesúsja su:
42 Jesu sabuw isah eo, “God kwa Tamat na’at ayu boro kwatiyabuwu, anayabin ayu Godane ana naatu boun iti bairit tama’am. Ayu men taiyuwu au kokomaim anamih, baise i ayu iyunu ana.
43 ¿Micomba qui ña su'choma ñotsse paña'fambi? Nane ña su'choma pañañe in'jambipa qui paña'fambi.
43 Aisimamih ayu tur ao’o naniyan men kwabaib? Abistan ayu ao men kwananonowar anayabin kwa tain i gugurih.
44 Cocoya na'su tsu que'i yayaja. Que'ija tise'be qui. Tsa'camba qui tise in'jan'choma tsoñe in'jan'fa. Tseyi andema agattointe ja'ño pan cocoya na'suja a'ima fi'ttiye can'jen. Minga'ni'qque tiseja tansintsse su'choma afambi. Nane tiseja tansintsse afaye jinchombi. Aqquia afopoemba tisu in'jan'choma tsu afa. Tiseja afopa'chopa ñoa'me afopoen'su na'su tsu.
44 Kwa i tamat demon mowan natunatun, naatu kwa a kok i tamat esisinafube kwani’ufunun. Aneika i asbunubunuwenayan, i men turobe’emaim batamih, anayabin i wanawanan turobe en. Baifufuwen nati i ana tur, anayabin i baifufuwenayan naatu baifufuwenayah etei tamah.
45 Tsa'ma ñajan tansintsse afasi que'ija ñame in'jan'fambi.
45 Baise ayu tur anababatun ao’o, kwa i men kwabitutumu.
46 ¿Majan que'i'su qui ñama fae'ccoe egae tsincon'chove attepa iyu'u'faya? Tsa'ma ñajan tansintsse afasi ¿micomba qui ñama paña'fambi?
46 O yait ta karam ayu au kakafin inaorerereb? Ayu turobe ana’o na’at, aisim men kwabitutumu?
47 Majan Chigambe'ta tsu Chigane su'choma paña'faya. Tsa'ma que'ija Chigambembipa qui pañañe in'jan'fambi.
47 Yait Godamaim ema’am naatu ana tur enonowar i i God nowan. Kwa tur men kwanonowar anayabin Kwa i men God nowan.”
48 Tsonsi israendeccuja su'fa:
48 Jew sabuw Jesu hiya’afut hi’o, “Aki’ima turobe ao’o, oma Samaria mowan naatu demon hitounbuburi kuma’am.”
49 Tsonsi Jesúsja su:
49 Jesu iya’afutih eo, “Ayu men demon hitounbuburu ama’am. Ayu Tamai akisinamo akakakafiy, baise kwa ayu men kwakakafiyu.
50 Nane a'i ñama ñotsse su'faye in'jambi gi. Tsa'ma faesu tsu ñama ti'tsse'tssia've tsoñe in'jan. Tsaja ñoa'me ti'tsse atesu'cho tsu.
50 Ayu men taiyuwu wabu bora’ara’ahin isan anunuwet, baise orot ta i ayu isou akisinamo nanuwet naatu i boro ayu nibabatiyu.
51 Ñoa'me gi su majan ña su'choma paña'da minga'ni'qque pa'faya'bi tsu.
51 Tur anababatun au’uwi, yait ayu au tur ebobosiyasiyar boro men namorob.”
52 Tsonsi israendeccuja su'fa:
52 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “Aki bounabo aso’ob o i demon hitoububuni kuma’am! Abraham morob naatu dinab oro’orot himorob, baise o ku’o’o yait ta ayu au tur nabobosiyasiyar boro men namorob.
53 ¿Tsuin'da ti qui queja ingi yaya Abrahamma ti'tsse'tssia? Tiseja pa. Chiga Aya'fama afasundeccu'qque pa'fa. ¿Majan qui qquen qui in'jan?
53 Aki tamai Abraham i morob o men taiyuw inabora’ahi Abraham inanatabir? Naatu God ana dinab auman himorob. O kunotanot o i yait?”
54 Jesúsja su:
54 Jesu iya’afutih eo, “Ayu taiyuwu anabobora’ahu na’at ayu au bora’ara’aten anayabin en. Ayu Tamai kwa a God kwarouw kwa’o’o i akisinamo ayu ebobora’ara’ahu.
55 Tsa'ma que'ija Tisema atesu'fambi qui. Ñajan Tisema atesucho. Atesumbi qquen su'choecan'da gi que'ia'caen afopa'choye'can. Tsa'ma ñajan ñoa'me gi Tisema atesucho. Tise su'choma gi ñotsse paña.
55 Kwa i men kafa’imo kwasu’ub, baise ayu asu’ub. Ayu men su’ubin anarouw ana’o na’at, ayu boro baifuwenayan kwa ana karam, baise ayu i asu’ub naatu i ana tur abobosiyasiyar.
56 Que'i tayopi'su ccashe'ye Abrahamjan ña jiya'choma atteya qquen pañamba avuja. Ja'ño attepa ti'tsse avuja.
56 Kwa tamat Abraham ayu au na ana veya nuw i’itin i iyasisir naatu veya na titit isan i kawasa.”
57 Tsonsi israendeccuja Jesúsma su'fa:
57 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “O a kwamur i men 50 baimih naatu mi’itube Abraham i’itin.”
58 Jesúsja su:
58 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu wan ama’abo Abraham tufuw.”
59 Qquen susi patuma isu'fa Jesúsma ttovaye. Tsa'ma tiseja a'tupa Chiga etti'ye somboin ja.
59 Nati isan sabuw kabay hi’o’on Tafaror Bar wanawanan hitarabimih baise Jesu sabuw umah aren sorabon ufun tit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.