Mateus 9

Dios Chʉ'o Kʉaphʉro (COE) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Jã'a cho'ocuhasirʉmʉ Jesús jo'e choovʉ tuni chiara chekʉkã'kona ũcuaʉ pa'ijoopona jẽni tĩ'aasomʉ.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Repaʉ jẽni pa'itona pãi nʉka ku'imava'ʉre ũhikãa ũhiva'ʉni Jesús pa'ichejana kuãijʉ raasome, re'oja'che cuasajʉ. “Iva'ʉre Jesús vasoja'mʉ”, chini cuasajʉ rasi'ere ña jũ'iva'ʉre i'kaasomʉ Jesús.
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 Jã'aja'ñe i'kaʉna asa judíopãi che'chona te'ena cuasaasome. “Dios asacuheche'te i'kamʉ ikʉ jã'a”, chiniasome.
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 Jã'ata'ni Jesús repana cuasache'te ña masi ija'che i'kaasomʉ repanare:
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 Chʉ'ʉ ikʉre, “Mʉ'ʉ cu'ache cho'osi'e tʉnosõmʉ chʉ'ʉ. Tʉnosõsi'e jo'e cuasamaneja'mʉ chʉ'ʉ”, chiisi'ere asa, “Joreʉ'mʉ ikʉ. Pãi jã'aja'ñe cho'omasinajẽ'e peome”, chiijʉ cuasame. Jã'ata'ni chʉ'ʉpi ikʉre, “Vʉni nʉka ku'ijʉ̃'ʉ”, chikʉna ikʉpi vʉni nʉkakʉna ñani mʉsanʉkona, “Jorema'kʉa'mʉ Jesús. Repaʉ i'kasi'e ũcuarepa cho'omasimʉ”, chiijacosome.
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 Chʉ'ʉ, pãire ja'me paaʉ chini Dios Raosi'kʉ chejare pa'iʉ pãi cu'ache cho'oche tʉnoñena'me pãi vasoche cho'omasiʉ pa'iche'te mʉsanʉkonapi ña masia'jʉ chini vasokaija'mʉ chʉ'ʉ ikʉre —chiniasomʉ Jesús repanare.
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 Chikʉna repaʉ nʉka ku'imanesi'kʉ vʉni vʉ'ena co'isõasomʉ.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 Jã'aja'ñe cho'oʉna ña kʉkʉsõ pãi Dioni pojojʉ, “Dios peore Masiʉji cho'okaiʉna ikʉ maija'iʉ rʉa cho'omasikʉ'mʉ”, chiijʉ pojoasome.
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 Ũcuachejapi rani Jesús chʉ'ʉre Mateo'te pãi chʉ̃'ʉnare kuri sẽni kookaina pa'ivʉ'e ñu'iʉ pa'ikʉni ña i'kasi'kʉa'mʉ. |src="CN01691B.tif" size="span" copy="D.C.Cook" ref="Mt 9.9"
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 Reparʉmʉ Jesús repaʉ neenana'me chʉ'ʉ vʉ'ena mʉa ãu ãisi'kʉa'mʉ. Repaʉ ãu ãiʉ ñu'itona Roma vʉ'ejoopo canare pãi chʉ̃'ʉnare kuri kookainana'me chekʉna cu'ache pa'ina, mʉta kaka chʉkʉna ñu'ichejana pʉʉsinaa'me ãure ja'me ãñu chini.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 Repanapi chʉkʉnani ja'me ñu'ijʉna ña fariseopãi ija'che sẽniasasinaa'me chʉkʉna'te Jesús neenare:
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 Chitena asa Jesús ija'che i'kasi'kʉa'mʉ repanare:
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 Chʉ'ʉ pãi, “Re'onaa'me chʉkʉna”, chiinani, “Cu'ache cho'oche ũhasõ re'oja'che pa'ijʉ̃'ʉ”, chisa chini cajesi'kʉma'mʉ icheja cheja. Pãi, “Cu'ache pa'inaa'me chʉkʉna”, chiiva'narechi'a, “Mʉsanʉkona cu'ache cho'oche ũhasõ re'oja'che pa'ijʉ̃'ʉ”, chisa chini cajesi'kʉa'mʉ chʉ'ʉ. Dios chʉ'o aperʉmʉ tocha jo'kasi'ere che'chejʉ Repaʉ i'kache'te asa masijʉ̃'ʉ, ija'che kʉache'te:
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 Ũcuarʉmʉ Juan Pãi Okoro'vekʉ neena rani ija'che i'kasinaa'me Jesure:
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 Chitena Jesús i'kasi'kʉa'mʉ repanare.
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 Reparʉmʉ pãi te'ena aperʉmʉ che'chosi'ena'me mama che'choche ũcuapa'rʉvachi'a cuasañu chini aperʉmʉ che'chosi'e ũhacuhesinaa'me. Chekʉnata'ni mama che'choche asacuhesinaa'me. Jã'ajekʉna Jesús repanani chʉ'vakʉ ija'che i'kasi'kʉa'mʉ:
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Ũcuachi'a pĩsi ʉche cono mama cho'oni va'iva'na ca'nituru aituruna ro'vemanaa'me pãi. Aituruna ro'veru conopi kosani saʉ che'resõ pĩsi ʉche conojẽ'e cho'osõkʉ turujẽ'e ũcuaja'che che're cho'osõmʉ. Jã'ajekʉna pãi pĩsi ʉche cono mama cho'oni turu mamaturuna ro'veme. Jã'aja'ñejekʉna turuna'me cono cho'osõma'mʉ —chiiʉ chʉ'vasi'kʉa'mʉ Jesús repanare Juan neenare.
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Repaʉ Jesús chuta'a i'katona judíopãi chi'ivʉ'e chʉ̃'ʉkʉ rani repaʉ ti'jñeñena ro're pʉʉ ñu'iʉ ija'che i'kasi'kʉa'mʉ:
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 Chikʉna asa Jesús vʉni ũcuaʉna'me saisi'kʉa'mʉ. Chʉkʉna repaʉ neena ũcuachi'a ja'me saisinaa'me.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 Saijʉna romio docerepaʉ̃sʉrʉmʉ chie ravʉ jũ'iko rani Jesús cho'jepi repaʉ ju'ikãa pʉso juhasirʉ'tʉvana chẽaasomo.
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 Ija'che cuasaasomo repao: “Jesús ju'ikãa chẽanijẽ'e vajʉja'mo chʉ'ʉ”, chiio cuasako chẽaasomo repao.
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 Jã'ata'ni Jesús repaoji chẽaona chʉri ña ija'che i'kasi'kʉa'mʉ repao'te:
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 Jã'aja'ñe cho'ocuha Jesús jo'e saiʉ judíopãi chi'ivʉ'e chʉ̃'ʉkʉ vʉ'ena tĩ'a ñato pãi repava'oni sa tãpi'rajʉ phĩ'covʉãre juhijʉna chekʉna otare rʉa oijʉ paniasome.
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 Jã'aja'ñe cho'ojʉna ña Jesús i'kaasomʉ repanare.
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 Pãisojʉna repanare etosi'kʉa'mʉ repaʉ. Etocuha repava'o pa'iruupʉna kaka repao jʉ̃tʉna chẽa i'kaʉna vajʉrani teana vʉni nʉkaasomo repava'o.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Ũcuarʉmʉ pãipi Jesús repao'te vasosi'ere asa chekʉnani kʉarena repacheja si'achejña pa'ina repaʉ cho'osi'e rʉa jainʉko asajʉ paniasome.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 Ũcuachejapi eta chʉkʉna repaʉ neenana'me saiʉna Jesure na'ava'na te'eka'chapana cuijʉ ʉjachʉ'opi ija'che i'kajʉ tuhasinaa'me:
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 Repaʉ Jesús vʉ'e kakasirʉmʉ repana na'ava'na ja'me kaka repaʉni kueñe tĩ'arena repanare ija'che sẽniasasi'kʉa'mʉ repaʉ:
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 Chitena Jesús repanare ñakocaãna jʉ̃jñapi jakʉ ija'che i'kasi'kʉa'mʉ:
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 Repaʉji jã'aja'ñe cho'okʉ i'kaʉna repana ñakocaã teana care'osõsi'kʉa'mʉ. Repanare ñakocaã vasocuha Jesús ija'che rʉa i'kasi'kʉa'mʉ repanare:
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 Chiisi'eta'ni sani repacheja si'achejña ku'ijʉ kʉajʉ paniasome repana.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 Repana na'ava'na pa'isiva'na etatona pãi vatini paakʉ chʉ'o cutuma'kʉre Jesús pa'ivʉ'ena ra cuaasinaa'me.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 Cuaarena Jesupi vatini eto saokakʉna repaʉ pãiʉ chʉ'o cutumanesi'kʉ teana chʉ'o cutusi'kʉa'mʉ. Repaʉji cutukʉna asa jñano pãi ija'che i'kasinaa'me:
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 Fariseopãita'ni cu'ache cuasajʉ ija'che i'kasinaa'me:
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 Ũcuarʉmʉ Jesús vʉ'ñajoopoã si'ajoopoã ku'iʉ ʉjajoopoãna'me jmajoorʉã judíopãi chi'ivʉ'ña repajoopoã pa'ivʉ'ñana kaka che'chokʉ ku'isi'kʉa'mʉ. Ũcuachi'a pãi cu'ache cho'oche ũhasinare Dios chẽa paache kʉachʉ'ore Repaʉ chʉ'o re'oja'chere chʉ'vakʉ ku'iʉ, pãiva'nare ravʉ si'ache jũ'iva'nare ca'nivʉã asiche si'ache jũ'iva'nare vasosi'kʉa'mʉ repaʉ.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Repaʉ ku'ichejña canapi pãipi Dios chʉ'o chʉ'vajʉ cho'okainani peojʉ ovejava'na kuirakʉ'te peova'naja'ñe pa'ijʉ vesʉjʉ chʉova'na pa'ijʉna Jesús ña oisi'kʉa'mʉ repanare.
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 — ausente —
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 — ausente —
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.