Mateus 26
Dios Chʉ'o Kʉaphʉro (COE) vs AAI
1 Repa peore i'ka pi'nisirʉmʉ Jesús chʉkʉna'te repaʉ neenare i'kasi'kʉa'mʉ.
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 —Pã saʉma'ñe ãirʉmʉ, pascua tĩ'añe ka'chaumucujña karache masime mʉsanʉkona. Ũcuarʉmʉna pãi chʉ'ʉre Dios Raosi'kʉre chẽa sa jo'kajanaa'me, kurususẽ'verona jẽ'jo vẽasõa'jʉ chini —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Reparʉmʉ judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judío aina, judío phairi ai Caifás vʉ'ena chi'iasome.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Chi'i repana, “Jesuni i'kajʉ cacʉ'o repaʉji cu'ache i'kaʉna chẽa sa vanisõñe'te chʉ̃'ʉñu”, chini repana cho'ojache care'vaasome.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 Jã'aja'ñe cho'oñu chiinata'ni ija'che i'kaasome:
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Jã'a cho'oto Jesús Betania vʉ'ejoopo'te pa'isi'kʉa'mʉ, Simón asi ravʉ paakʉ chiicojñokʉ vʉ'ere.
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Reparʉmʉ romio, okoma'ñatʉopʉ alabastroji cho'ositʉopʉ rʉa ro'itʉopʉ cãjiko mʉta ũcuavʉ'ena kaka, Jesure mesako'a ãu ãiʉ ñu'ikʉni repaʉ sĩjopʉna okoma'ña rosi'koa'mo.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 — ausente —
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 — ausente —
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Jã'aja'ñe i'kajʉna asa Jesús chʉkʉna'te ija'che i'kasi'kʉa'mʉ:
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Pãi chʉova'na pa'ina mʉsanʉkonana'me si'arʉmʉ pa'ijanaa'me. Jã'ajekʉna repanare si'arʉmʉ re'oja'che cho'okaijʉ pa'ire'oja'mʉ mʉsanʉkonare. Chʉ'ʉta'ni mʉsanʉkonare si'arʉmʉ ja'me pa'imaneja'mʉ. Jã'ajekʉna chʉ'ʉre si'arʉmʉ jã'aja'ñe cho'okaicu'aja'mʉ mʉsanʉkonare.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 Iko chʉ'ʉre tãcojñopi'rakʉni okoma'ñapi ro care'vakaisi'koa'mo.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Cheja ũcuaʉachejña Dios chʉ'o re'oja'che chʉ'vachejña iko chʉ'ʉre cho'osi'e ũcuaja'che kʉajanaa'me, pãipi repao re'oja'che cho'osi'ere cavesʉma'ñe cuasaa'jʉ chini. Ũcuarepaa'me jã'a —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Ũcuarʉmʉ chʉkʉna Jesús neena docerepana pa'ikʉji te'eʉ Judas Iscariote, judío phairipãi chʉ̃'ʉna pa'ivʉ'ena mʉa
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 ija'che i'kaasomʉ repanare:
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Ĩsirena koo repaʉ Judas ũcuarʉmʉ teana Jesús pa'ichejana sani pẽ'je ñakʉ paniasomʉ, pãi jainʉko peorʉmʉna repaʉni jo'kara chini.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Ũcuarʉmʉ chʉkʉna Jesús neena judíopãi pã saʉma'ñe ãirʉmʉ pascua charo cho'oumucusepi tĩ'aʉna Jesure sani ija'che sẽniasasinaa'me:
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 Chitena Jesús i'kasi'kʉa'mʉ.
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 Ũcuarʉmʉ te'eka'chapana repaʉ neena sani Jesús i'kasi'e pãiʉ'te kʉa pi'ni ũcuaʉ vʉ'ena kaka pascuarʉmʉ ãijañe ãu care'vaasome.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Na'icuhasirʉmʉ Jesús chʉkʉna repaʉ neena docerepanana'me sani ãure ãiʉ ñu'isi'kʉa'mʉ.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Ãu ãiʉ ñu'ikʉji Jesús chʉkʉna'te i'kasi'kʉa'mʉ.
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Jã'aja'ñe i'kaʉna asa chʉkʉna repaʉ neena sʉma'ñe cuasajʉ te'enachi'a ija'che sẽniasasinaa'me repaʉ'te:
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Chitena Jesús i'kasi'kʉa'mʉ.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Chʉ'ʉre Dios Raosi'kʉre, Repaʉ chʉ'o aperʉmʉ tocha jo'kasi'e kʉache ũcuarepa cu'ache ti'jñeja'mʉ. Jã'ata'ni chʉ'ʉni vanisõa'jʉ chini jo'kasi'kʉre na'a rʉa cu'ache ti'jñeja'mʉ. Repaʉji aineemaneru na'a re'ora'amʉ repaʉ'te —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 Ũcuarʉmʉ Judas cu'ache cho'ojanare Jesure jo'kajaʉ ija'che sẽesi'kʉa'mʉ repaʉ'te:
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Chuta'a ãu ãiʉ ñu'ikʉji Jesús pãpʉ mini Diore, “Re'orepamʉ”, chini chʉkʉnani repaʉ neenani tʉ'se ĩsikʉ ija'che i'kasi'kʉa'mʉ:
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 — ausente —
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 — ausente —
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Jã'ata'ni mʉsanʉkonare ija'che i'kamʉ chʉ'ʉ: Chʉ'ʉ pãi ũcuanʉkore chʉ̃'ʉrʉmʉjatʉ'ka ʉche cono jo'e ũkumaneja'mʉ chʉ'ʉ —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ chʉkʉna'te.
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Ũcuarʉmʉ chʉkʉna Jesuna'me Dioni pojojʉ uja pi'ni Olivo aikũtina saisinaa'me.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Repacheja sani tĩ'asirʉmʉ Jesús ija'che i'kasi'kʉa'mʉ chʉkʉna'te:
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Jã'ata'ni chʉ'ʉ jũni vajʉrani Galilea chejana mʉsanʉkonare charo saija'mʉ —chiisi'kʉa'mʉ Jesús chʉkʉna'te.
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 Chikʉna Pedro i'kasi'kʉa'mʉ repaʉ'te.
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 Chikʉna Jesús i'kasi'kʉa'mʉ repaʉ'te.
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 Chikʉna Pedro jo'e i'kasi'kʉa'mʉ.
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Jã'aja'ñe i'ka pi'ni Jesús, chʉkʉna repaʉ neenana'me Getsemaní chiichejana sani tĩ'a ija'che i'kasi'kʉa'mʉ chʉkʉna'te:
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Chini repanare jo'ka Pedro'mʉ Zebedeo mamachĩi ka'chanare sa, sʉma'ñe cuasakʉ oniasomʉ repaʉ.
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 Jã'aja'ñe oiʉ repanare ija'che i'kaasomʉ repaʉ:
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Chini te'eʉ jmachenerʉ sani ro're ñu'iʉ meñe sime chejana chia tĩ'iʉ Dioni ija'che sẽniasomʉ repaʉ:
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Jã'aja'ñe i'kacuha vʉni, repaʉ neena pa'ichejana co'i ñato kãni ũhijʉ paniasome repana. Kãnisõrena Pedroni i'kaasomʉ repaʉ.
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Rekoñoã re'oja'che cho'oñu chiime mʉsanʉkona; jã'ata'ni re'oja'che cho'ovesʉme. Jã'ajekʉna kãima'ñe Dioni sẽejʉ pa'ijʉ̃'ʉ, Ũcuaʉji cho'okaiʉna cu'ache cho'omaneñu chini —chiniasomʉ Jesús repanare.
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Chini Jesús jo'e sani Pʉka'kʉni ija'che sẽniasomʉ:
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Sẽnicuha co'i repaʉ neenare jo'e kãni ũhijʉ pa'inani ñaasomʉ repaʉ. Repanare ʉokʉacajejani repana ñakocaã ñañejẽ'e cu'ache ta'piasomʉ.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Pʉka'kʉni sẽsa chini repanare jo'ka jo'e sani, repaʉ aperʉmʉ i'kasi'ere ũcuate'ere i'kakʉ sẽniasomʉ repaʉ.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 I'ka pi'ni co'i repaʉ neenare ija'che i'kaasomʉ repaʉ:
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 ¡Jʉna, vʉijʉ̃'ʉ; sañu! Chʉ'ʉni cu'ache cho'oa'jʉ chini chekʉnare jo'kajaʉ ranicuhamʉ —chiniasomʉ Jesús repanare.
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Jesús chuta'a i'katona Judas chʉkʉna docerepana Jesús neenare ja'me pa'ikʉji, pãi rʉa jainʉkore va'jñana'me vãsoñoã cãjinani rakʉ charo raisi'kʉa'mʉ. Judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judío aina chʉ̃'ʉrena raniasome repana.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Jesure jo'kajaʉ Judas aperʉmʉ, repanare pãi ija'che i'kaasomʉ: “Mʉsanʉkonapi Jesuni masia'jʉ chini, repaʉ pa'ichejana sani tĩ'ani chũsu pojoja'mʉ chʉ'ʉ repaʉ'te. Chʉ'ʉ jã'aja'ñe cho'otona chẽa sajʉ̃'ʉ repaʉ'te”, chiniasomʉ.
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Jã'aja'ñe i'kasi'kʉjekʉ Judas, Jesús pa'ichejana rani tĩ'a,
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Jã'aja'ñe i'kakʉ chũsuʉna Jesús i'kasi'kʉa'mʉ repaʉ'te.
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Jã'aja'ñe cho'ojʉna ña Jesure ja'me pa'ikʉ te'eʉ va'ti ruta judío phairi aire cho'oche cho'okaikʉ'te cãjoro tẽo vatosõsi'kʉa'mʉ.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 Tẽoʉna Jesús i'kasi'kʉa'mʉ.
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 Chʉ'ʉpi Ja'kʉni sẽeto teana ángeles rʉa jainʉko pãi vaimasinani raora'amʉ, chʉ'ʉre ʉ̃sekaijanare. “Ikʉre jã'aja'ñe cho'ocu'amʉ”, chiiʉ cuasacosomʉ mʉ'ʉ.
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Jã'ata'ni chʉ'ʉpi jã'aja'ñe cho'oto, Dios chʉ'o aperʉmʉ tocha jo'kasi'e kʉache, “Ija'che cho'ocojñoja'mʉ”, chiiche ũcuarepa ti'jñema'mʉ —chiisi'kʉa'mʉ.
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Chini Jesús repanare pãi ija'che i'kasi'kʉa'mʉ:
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Jã'ata'ni peore ie irʉmʉ cho'oche Dios chʉ'o aperʉmʉ kʉakaisina kʉajʉ tocha jo'kasi'epi ũcuarepa ti'jñecuhamʉ —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Repana Jesure chẽasina judío phairi ai Caifás pa'ivʉ'ena saasome repaʉ'te, judíopãi che'chonana'me judío aina chi'i pa'ivʉ'ena.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Jã'a cho'oto Pedro so'opi ñakʉ cho'jepi phairi ai vʉ'e sa'navʉ pa'iraripʉjatʉ'ka tuhaasomʉ. Tuha ja'me kaka repavʉ'e pẽ'jekaina pãi chẽanana'me pʉʉasomʉ repaʉ, Jesure cho'oche'te ñara chini.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Repavʉ'e chi'i pa'ina judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judíopãi chʉ̃'ʉna ũcuanʉko jorenani ku'e raa'jʉ chini chekʉnani chʉ̃'ʉasome, “Jesús cu'ache cho'osi'kʉa'mʉ”, chiijʉ jorerena repaʉni vanisõñe'te chʉ̃'ʉñu chini.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 — ausente —
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 — ausente —
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Jã'aja'ñe kʉarena asa phairi ai vʉni Jesure ija'che sẽniasomʉ:
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Jã'ata'ni Jesús i'kamaneasomʉ. I'kamaʉna phairi ai jo'e i'kaasomʉ.
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 Chikʉna Jesús i'kaasomʉ.
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Jã'aja'ñe i'kaʉna asa pe'rukʉ phairi ai repaʉ ju'ikãña meñe rueni che'rekʉ chekʉnani ija'che i'kaasomʉ:
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 ¿je'se cuasokʉ? —chiniasomʉ.
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 — ausente —
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 — ausente —
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Jã'a cho'oto Pedro repavʉ'e sa'navʉ cararipʉ'te ñu'iʉ paniasomʉ. Ũcuarʉmʉ romichĩio repavʉ'e cho'oche cho'okaiko repaʉ'te rani ija'che i'kaasomo:
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Jã'ata'ni Pedro chekʉna ũcuanʉko asajʉ'te ija'che i'kakʉ jachaasomʉ:
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Jã'aja'ñe i'kacuha repavʉ'e kakasa'aro'te sani pa'iʉna cheko romichĩio repaʉ'te ña chekʉnani ija'che i'kaasomo:
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 Chikona Pedro Dioni roiʉ jo'e jachakʉ ija'che i'kaasomʉ:
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Jmamakarʉ pa'isirʉmʉna repacheja pa'ina Pedro'te sani ija'che i'kaasome:
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 Chitena Pedro Dioni roiʉ,
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Chu'iʉna Pedro, repaʉ'te Jesús i'kasi'ere cuasaasomʉ, “Chuta'a kura chu'ima'tona choteñoã jachakʉ, ‘Jesure ñama'kʉa'mʉ chʉ'ʉ’, chiija'mʉ mʉ'ʉ”, chiisi'ere. Jã'are cuasa Pedro repacheja pa'isi'kʉ eta rʉa oiche oniasomʉ.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.