João 6

Hmooh hmëë he- ga-jmee Jesucristo; Salmos (CHZNTPS) vs AAI

AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN

¹ Maˉngëëꜘ heˉ ja̱ˉ, ngooꜗ Jesús taꜙ hngaahˋ ko̱ˉta̱a̱ˉ jmɨˉjʉʉhˉ heˉ hlaˉ hwaꜗ Galilea, ja̱ˉbaˊ heˉ jäyhꜘ kihꜗ Tiberia.

¹ Nati ufunamaim ana veya ta, Jesu Galilee harew isobon rabon rewan rounane (wabin ta Taibirias kukuf.)

² Jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ maˊ cha̱a̱ˉ kaahˋ kiyhˈ, kihꜗ heˉ maˊ jëëy˜ läꜙjëꜙ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ heˉ maˊ jmeeyꜙ läꜙko̱o̱ˉ häˊ maˊ miˉhlä̱ä̱yꜘ hi̱ˉ dsaahˊ.

² Naatu sabuw rou’ay gagamin maiyow hi’ufunun hin anayabin sabuw sawusawuwih biyahimaim ina’inan sinaf biyawasih hi’itan isan.

³ Ja̱ˉgaˊ gaꜙwɨɨꜗ Jesús taꜙ jeeˊ chihˈ ko̱o̱ˉ lleˊko̱hꜘ mahꜗ jeeˊ ja̱ˉ gaꜙtoohˋ jnäähꜗ discípulo kya̱a̱yhˊ.

³ Naatu Jesu yen in oyaw sisibinamaim tit naatu ana bai’ufununayah hina biyanamaim himarir hima.

⁴ Jmɨɨˊ ja̱ˉ maˉyaˉjä̱hꜙ tëꜗ jmɨɨˊ heˉ ku̱hˉ dsaˉ judiu borrego mähꜗ.

⁴ Jew sabuw hai Tar Nowaten hiyuw ana veya i na biyubin.

⁵ Maˊ gaꜙjë̱ë̱ꜗ Jesús jwë̱ë̱ꜘ jwërte dsaˉ hi̱ˉ yaꜙnääꜗ mahꜗ gaꜙsɨɨyhꜙ Felipe:

⁵ Jesu nuw ra’at sabuw rou’ay gagamin maiyow isan hinan itih, naatu Philip ibatiy, “Rafiy menamaim boro tanatobon iti sabuw tanituwih?”

⁶ Pero heˉ gaꜙjäyhꜘ läꜙja̱ˉ, heˉ maˊ hnøøyˈ maˊ jëëyˈ heeˉ ja̱ˉ maˊ jähꜙ Felipe. Jëëhꜘ kyʉʉh˜ bihꜗ haˉ läꜙ jmeeyꜗ.

⁶ Iti i Philip fufunin isan ibibatiy, anayabin i ana notamaim so’obaka i boro abistan nasinaf.

⁷ Mahꜗ gaꜙjähꜘ Felipe:

⁷ Philip iya’afut eo, “Orot ana baiyan sumar eight ana fofonin tatab rafiy tatutubun sabuw ta’ita’imon tatabituwih i kikimin kwanekwan.”

⁸ Mahꜗ gaꜙjähꜘ ja̱a̱ˉ discípulo kya̱a̱yꜗ, Andreˊ ø̱ø̱hꜚ Simón Peeˊ:

⁸ Imaibo ana bai’ufununayah orot ta, Andrew, Simon Peter tain awan tara’ah eo,

⁹ —Jeeˊ laˉ hä̱ä̱ˊ ja̱a̱ˉ chihˉ hi̱ˉ kye̱ˉ hñaꜘ heˊñiihꜚ heˉ naˉlaꜚ kya̱a̱hˊ cebada, kya̱a̱hˊ u̱u̱ˈ hmoohˉ mähꜗ. Pero haˉ le̱e̱ꜙ heˉ ooꜙ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ naˉ —gaꜙjäyhꜘ.

⁹ “Kek ta iti’imaim rafiy afu’afusar umat roun naatu siy rou’ab umanamaim hima’am aitin. Baise anotanot boro men nakaram, sabuw i ra’at kwanekwan.”

¹⁰ —Chiihˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ naˉ, waˊ dsaˉta̱a̱yhˋ waˊ gyayˉ hwaꜗ —gaꜙjähꜘ Jesús.

¹⁰ Nati’imaim samar gewasin tuw inu’in, imih Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih samar yan timarir. naatu sabuw samar yan himarir hima, naatu oro’orotowat hibiyab etei 5,000.

¹¹ Gaꜙka̱ꜗ Jesús heˊñiihꜚ ja̱ˉ, gaꜙkwayꜘ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio. Maˉlaꜙ maˉkwayꜘ tiˊhmaahˊ, gaꜙjmeeyꜘ jwɨˊ heˊñiihꜚ ja̱ˉ mahꜗ gaꜙkwëëyhꜗ discípulo. Hiꜙ ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ gaꜙjmeeꜘ discípulo kya̱a̱hˊ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ hwaˈ. Hiꜙ ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ gaꜙjmeeyꜘ kihꜗ hmoohˉ mähꜗ heꜘ, gaꜙkwëëyhꜗ dsaˉ haˉ ko̱o̱ˉ ji̱i̱hˈ maˊ hnøøˈ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱yˉ.

¹¹ Jesu faraw bai, God ana merar yi, naatu sabuw himarir hima’am faramih, siy bai ef ta’imon sinaf, etei hi’aa yah gadid hai fofonin bai.

¹² Maˉlaꜙ maˉkë̱ë̱ꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ, gaꜙjmeeꜘ Jesús madaꜚ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ discípulo:

¹² Naatu hai fofonin baib ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Hi’aa tuturih etei kwaita’ay, men ta kwanihamiy.”

¹³ Maˉlaꜙ maˉjʉʉhˈ läꜙjëꜙ jwɨˊ heˉ gaꜙcha̱a̱ꜗ ja̱ˉ, gaꜙka̱hˈ gyaꜙto̱ꜘ saˊmɨɨhˉ jwɨˊ kihˈ hñaꜘ heˊñiihꜚ heˉ maˊ naˉlaꜚ kya̱a̱hˊ cebada.

¹³ Basit hi’aa tuturih hi’o’on naatu kaifet hibiwanen etei 12, iti i rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamaim sabuw bituwih.

¹⁴ Maˊ gaꜙjëëꜗ dsaˉ heꜘ, heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ heˉ gaꜙjmeeꜘ Jesús jeeˊ ja̱ˉ, gaꜙjäyhꜘ:

¹⁴ Iti ina’inan Jesu sinaf sabuw hi’i’itin ufunamaim hibusuruf hi’o, “Turobe iti orot i dinabamon, i namih hi’o’oban na tafaramamaim tit.”

¹⁵ Pero maˉliihꜚ baˊ Jesús, heˉ hnøøꜗ dsaˉ läꜙbiiꜗ läꜙja̱a̱ꜗ maˊ tëëyꜙ mahꜗ maˊ jmä̱ä̱yˈ rey kya̱a̱yꜗ, heˉja̱ˉ ko̱o̱ˉ kaˉlähꜘ gaꜙwɨɨyꜗ taꜙ lleˊko̱hꜘ ja̱ˉ mahꜗ gaꜙjä̱yꜘ hñiiyꜘ.

¹⁵ Jesu itih so’ob boro kafa’imo hinan hinab naatu hinau’kikin ni’aiwob, imih i hamenamo nati efan ihamiy naatu akisinamo yen in oyaw wan.

¹⁶ Maˊ gaꜙnʉʉˉ jmɨɨˊ ja̱ˉ, maꜙlaꜙ jnäähˈ discípulo baˊ gaꜙjña̱a̱ˊ jnäähꜗ taꜙ chaˊhooˊ jmɨˉjʉʉhˉ ja̱ˉ.

¹⁶ Veya re birabirab ana bai’ufununayah hire hin harew kukuf hitit,

¹⁷ Gaꜙtoohˋ jnäähꜗ nehꜙ naˊmooꜘ mahꜗ gaꜙnøøꜗ jnäähˈ ha̱a̱ˊ jnäähꜗ jmɨˉjʉʉhˉ ja̱ˉ, taꜙ hngaahˋ jeeˊ che̱e̱ˉ Capernaum. Maˉnaˉho̱o̱ˉ goˉteˈ hor˜ ja̱ˉ niꜙ saꜙ gaˊ maˉja̱h˜ Jesús.

¹⁷ Jesu isan hima hikakaif mar bu’u’um, men na biyah tit, imih wa hibai hiboy hirabon au Capernaum.

¹⁸ Pero jaꜗ ko̱o̱ˉ lleꜘ täꜘ, läꜙji̱i̱hˈ gaꜙløøꜗ hlu̱hꜙ jmɨɨˉ.

¹⁸ Nati ana veya kotar bitufuwan wanawanan hin naatu yabat busuruf ra’at.

¹⁹ Maˉläˉø̱ø̱yꜘ ko̱o̱ˉ hñaꜘ jñiiꜘ kilómetro nëˊ jmɨɨˉ, maˊ gaꜙjë̱ë̱ˊ jnäähꜗ Jesús jaꜗ yaꜙjä̱yhꜙ kihꜗ naˊmooꜘ, ngëyꜙ nëˊ jmɨɨˉ, mahꜗ gaꜙläꜙga̱hꜗ jnäähˈ.

¹⁹ Hiboy hitit hire hikuyowen five o six kilometres na’atube hinuwanuw Jesu nahine riy yan bat remor wa isan nan hi’itin yah birubir fafar.

²⁰ Pero gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ jnäähˈ:

²⁰ Baise isah eaf eo, “Ayu o! men kwanabirumih!”

²¹ Ja̱ˉgaˊ gaꜙhe̱e̱hˊ jnäähꜗ läꜙka̱a̱ˉ tuhˉdsëˉ jnäähˈ nehꜙ naˊmooꜘ ja̱ˉ, hiꜙ cha̱hꜘ baˊ gaꜙtë̱ë̱ꜘ jnäähˈ hwaꜗ jeeˊ gaꜙnøøꜗ jnäähˈ ja̱ˉ.

²¹ Imaibo ereyasisir hiu na wa afe’en yen, naatu men yok efan hinot hinanamaim awar hiyut.

²² Maˊ gaꜙjnäꜗ jyohꜘ jmɨɨˊ, dsaˉ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ taꜙ hngaahˋ jeeˊ gaꜙhwë̱ë̱ˉ jnäähˈ ja̱ˉ, gaꜙläꜙliihꜚ, maꜙlaꜙ jnäähˈ discípulo baˊ gaꜙtoohˋ jnäähꜗ nehꜙ ko̱o̱ˉ baˊ naˊmooꜘ heˉ maˊ hiiꜘ jeeˊ ja̱ˉ.

²² Marto, sabuw rou’ay nati harew kukuf rounane hima hinunuwabon wa ta’imon nati’imaim batabat hi’inan, naatu hiso’ob Jesu i men nati wa’amaim isra’at bairi hinamih, baise ana bai’ufununayah akisihimo hinan hi’itih.

²³ Taˊko̱ˉji̱i̱hˈ ja̱ˉ gaꜙllooꜗ jyohꜘ gaˊ naˊmooꜘ heˉ gaꜙhwëëˉ taꜙ jeeˊ jwɨɨˉ Tiberia, ja̱ˉbaˊ kooꜘ jeeˊ gaꜙta̱a̱hˋ hñaꜘ mil dsaˉ hi̱ˉ gaꜙkuhˉ jeeˊ ja̱ˉ, jeeˊ gaꜙkwaꜘ Jesús tiˊhmaahˊ kihˈ Dio.

²³ Imaibo wa afa Taibiriasine hina efan nati Regah faraw bai igegewasin sabuw bituwih sisibinamaim hirun.

²⁴ Maˊ gaꜙjëëꜗ dsaˉ, moꜙsoꜙ cha̱a̱ˉ Jesús niꜙ discípulo kya̱a̱yꜗ jeeˊ ja̱ˉ, gaꜙta̱a̱yhˋ nehꜙ naˊmooꜘ heˉ maˊ hɨɨꜚ jeeˊ ja̱ˉ, gaꜙnääyꜗ gaꜙhnääyhꜙ Jesús taꜙ jeeˊ jwɨɨˉ Capernaum.

²⁴ Naatu sabuw wa afe’en hinunuwatet Jesu ana bai’ufununayah bairi men hi’it fa’arih, matah kabiy wa hibow au Capernaum na’at Jesu hinuwih hin.

²⁵ Maˊ gaꜙllaꜙnääyꜗ taꜙ hngaahˋ ja̱ˉ, gaꜙjnä̱ä̱yhꜙ Jesús mahꜗ gaꜙsɨɨyhꜙ:

²⁵ Jesu harew kukuf rewan rounane ma’am hitita’ur, naatu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, biyika ina itit kuma’am?”

²⁶ Mahꜗ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ:

²⁶ Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu kwanunuwuhu i men ina’inan asisinaf kwa’i’itin isan, baise kwa rafiy kwa’aan ya gagadid isan ayu kwanuwuhu kwanan.

²⁷ Taꜙ waˊ he̱e̱ꜘ hohꜘ hnähꜘ kihꜗ maꜗ heˉ dsaˉllaꜙ. Waˊ he̱e̱ꜘ hohꜘ hnähꜘ kihꜗ maꜗ heˉ saꜙ llaꜙ, heˉ jmeeꜗ cha̱a̱ˉ dsaˉ tä̱ä̱ꜘ. Heˉ laˉ naˉ maꜗ heˉ kwaꜙ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ. Jëëhꜘ, Tääˋ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ Dio, gaꜙhña̱a̱yꜗ jnäꜘ kihꜗ heˉ laˉ.

²⁷ Bay nati eafe’af isan men kwanabowamih, baise ma’ama wanatowan ana bay isan i raro nanababan, nati bay i Orot Natun boro kwa nit. Anayabin God ayu Tamai ana baibasit nati bay roufaramin isan ana fair ayu itu.”

²⁸ Mahꜗ gaꜙngɨɨꜘ dsaˉ heꜘ juuˈ kiyhꜗ:

²⁸ Imaibo Jesu hibatiy, “Bo aki boro mi’itube anasinaf saise God abistan eo imaim anasinaf?”

²⁹ —Heˉ laˉ baˊ hnøøˈ Dio jmeehˈ hnähꜘ, heˉ jmeehˈ hnähꜘ dsooꜘ hohꜘ kihꜗ hi̱ˉ gaꜙche̱e̱yꜗ —gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ.

²⁹ Jesu iyafutih eo, “God ana bowabow bow isan i iti. Orot yait God biyafar i kwanitumitum.

³⁰ —¿Heeˉ ko̱o̱ˉ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ heehˈ jnäähꜗ, mahꜗ jëëˊ jnäähꜗ, ja̱ˉgaˊ jmeeˊ jnäähꜗ dsooꜘ dsëˉ jnäähˈ kyahꜗ? ¿Haˉ läꜙ laꜗ heˉ jmeehˈ mahꜗ jëëˊ jnäähꜗ?

³⁰ Imih i hibatiy, “Ina’inan fairin menatan boro inasinaf aki ana’itin naatu o anitutumi? O boro abistan inasinaf?

³¹ Dsaˉ maˉgyu̱hˉ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ gaꜙkuyhˉ maná jeeˊ laˈ hwaꜗ ki̱i̱ꜙ ja̱ˉ, läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: “Heˊñiihꜚ heˉ jaꜗ gyʉʉhˈ baˊ ja̱ˉ, gaꜙkwëëhꜗ dsihꜘ mahꜗ gaꜙkuyhˉ” —gaꜙjähꜘ dsaˉ sɨɨyhꜙ.

³¹ It ata a’agir arar yanamaim i rafiy wabin manna hi’aa; Buk Atamaninamaim hikirum hi’o’o na’atube, I mar ana rafiy itih hi’aa.”

³² —Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, ja̱ꜙ heꜘ Moisé hi̱ˉ gaꜙkwaꜘ heˊñiihꜚ heˉ jaꜗ gyʉʉhˈ. Tääˋ kya̱a̱nꜙ baˊ heꜘ hi̱ˉ kwëëh˜ hnähꜘ maꜙraꜙ heˊñiihꜚ heˉ gwaꜘ gyʉʉhˈ.

³² Naatu Jesu hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, “Iti mar ana rafiy kwa kwa’ani’aan i men Moses kwa itimih, baise ayu Tamai rafiy anababatun marane kwa it.

³³ Jëëhꜘ heˊñiihꜚ heˉ kwaꜙ Dio, hi̱ˉ heꜘ heꜘ hi̱ˉ gaꜙjña̱a̱ꜗ gyʉʉhˈ, hi̱ˉ jmeeꜙ cha̱a̱ˉ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ —gaꜙjähꜘ Jesús gaꜙsɨɨyhꜙ.

³³ Anayabin God ana rafiy i orot yait marane rara’iy sabuw etei tafaram wanawanan yawas ebitih.”

³⁴ —Kwëëhˋ jnäähꜗ tä̱ä̱ꜘ heˊñiihꜚ ja̱ˉ, Dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱nꜙ —gaꜙjähꜘ dsaˉ heꜘ sɨɨyhꜙ.

³⁴ Sabuw hi’o, “Regah iti rafiy i mar etei initi ana’aan.”

³⁵ Mahꜗ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ:

³⁵ Imaibo Jesu iuwih eo, “Ayu i yawas ana rafiy. Orot Yait ayu isou enan i boro men kafa’imo bayumih namorob, naatu orot yait ayu isou ebitumatum boro men kafa’imo sikan namamahimih.”

³⁶ Pero jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ kaˉlähꜘ läꜙko̱o̱ˉ maˉjwë̱ë̱hnꜗ hnähꜘ jä̱ä̱ꜗ, maꜙkeꜙ maˉjë̱ë̱hˋ hnähꜘ jnäꜘ, saꜙ maˉjmeehˊ hnähꜘ dsooꜘ hohꜘ hnähꜘ kinꜙ.

³⁶ Naatu iti tur i ao kwanowaraka naatu mata yan kwa’i’itin baise men kafa’imo kwabitutumu.

³⁷ Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ ta̱a̱hˉ Tääˋ goonꜙ, hi̱ˉ heꜘ goˉnääꜘ kinꜙ. Hiꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ goˉnääꜘ kinꜙ, saꜙ be̱e̱ꜚ jnihꜘ.

³⁷ Sabuw iyabowat ayu Tamai bitu boro ayu isou hinan, naatu orot babin yait ayu isou enan boro men ananun ufun natitamih.

³⁸ Jëëhꜘ, saꜙ gaꜙjña̱a̱nꜗ gyʉʉhˈ mahꜗ jmeenˋ läꜙ hnoonꜗ hñiinꜙ. Gaꜙjña̱a̱nꜗ mahꜗ jmeenˋ läꜙ hnøøꜗ hi̱ˉ gaꜙche̱e̱ꜗ jnäꜘ baˊ.

³⁸ Anayabin ayu marane arara’iy, i men ayu au kok sinaf isanamih, baise orot yait ayu iyunu anan i ana kok anasinaf.

³⁹ Tääˋ hi̱ˉ gaꜙche̱e̱ꜗ jnäꜘ hyohˉ dsëyꜗ läꜙlaˉ baˊ. Saꜙ hnøøyꜗ dsaˉhë̱ë̱ꜗ kiꜙ jnäꜘ niꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ gaꜙta̱a̱yhˉ goonꜙ mahꜗ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ hi̱ˉ heꜘ miˊji̱i̱hnˋ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ lla̱a̱ꜙ jmɨˉgyʉʉꜙ.

³⁹ Naatu orot yait ayu iyunu anan ana kok i iti, sabuw iyabowat ayu bitu etei men ta anikasiy, baise mar yomaninamaim etei’imak anabuwih hinamisir.

⁴⁰ Hi̱ˉ gaꜙche̱e̱ꜗ jnäꜘ hyohˉ dsëyꜗ läꜙlaˉ. Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ goˉnääꜘ kihꜗ Jo̱o̱yꜘ mahꜗ jmeeꜗ dsooꜘ dsëꜗ kiyhꜗ, hi̱ˉ heꜘ baˊ jmeeyˈ cha̱a̱ˉ tä̱ä̱ꜘ. Mahꜗ jnäꜘ baˊ miˊji̱i̱hˋ jnihꜘ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ lla̱a̱ꜙ jmɨˉgyʉʉꜙ —gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨhꜙ dsaˉ heꜘ.

⁴⁰ Anayabin ayu Tamai ana kok i sabuw iyab matah etei Natun akisin ti’i’itin naatu tibitumitum boro ma’ama wanatowan ana yawas hinab; naatu mar yomaninamaim ayu boro anabuwih hinamisir.

⁴¹ Heˉja̱ˉ gaꜙløøꜗ dsaˉ judiu heꜘ chaˉhä̱ä̱y˜ hlëëyhꜙ wɨɨꜘ kihꜗ Jesús, kihꜗ heˉ maˊ jäyhꜘ, la̱a̱yꜗ heˊñiihꜚ heˉ gaꜙjyooꜗ gyʉʉhˈ.

⁴¹ Imaibo Jew sabuw hibusuruf Jesu isan higam, anayabin i eo, “Ayu i mar ana rafiy.

⁴² Läꜙlaˉ gaꜙjäyhꜘ:

⁴² Basit sabuw hi’o, “Iti orot i Jesu, Joseph natun, hinah tamah i taso’ob. Naatu baise boun i eo’o, Ayu i marane ara’iy.”

⁴³ Mahꜗ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ kaˉlähꜘ:

⁴³ Jesu iyafutih eo, “Taiyuw men kwanagam.

⁴⁴ Niꜙ ja̱a̱ˉ saꜙ leꜘ jäꜙ kihꜗ hñiiꜘ kya̱a̱hˊ jnäꜘ cherˊmahꜗ Tääˋ hi̱ˉ gaꜙche̱e̱ꜗ jnäꜘ saꜙ gaꜙta̱a̱yhˉ goonꜙ. Mahꜗ jnäꜘ baˊ miˊji̱i̱hˋ jnihꜘ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ lla̱a̱ꜙ jmɨˉgyʉʉꜙ.

⁴⁴ Sabuw boro men ayu isou hinan kwaneyan, baise Tamai ayu iyunu anan boro nabonawiyih hinan ayu biyau hinatit; naatu mar yomaninamaim ayu boro ana bora’ahih hinamisir.

⁴⁵ Läꜙlaˉ naˉsɨɨˉ kooh˜ ko̱ˉlla̱a̱ˊ hi̱ˉ maˊ ngëë˜ juuˈ kihꜗ Dio lloꜘjooꜗ: “Dio baˊ miˉtë̱ë̱ꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ.” Läꜙja̱ˉ, läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ gaꜙnuuꜘ hiꜙ gaꜙläꜙtë̱ë̱yꜙ kihꜗ Tääˋ, yaˉnääyꜘ kya̱a̱hˊ jnäꜘ.

⁴⁵ Dinab oro’orot hikirum hi’o na’atube, ‘Sabuw etei boro God ni’obaiyih. Orot yait Tamai fanan nowar naatu biyanane so’ob ebaib boro ayu isou nan.

⁴⁶ ʼSaꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ maˉjë̱ë̱ꜙ Tääˋ. Maꜙlaꜙ hi̱ˉ jaꜗ jeeˊ gyaˈ Dio baˊ, hi̱ˉ heꜘ baˊ maˉjë̱ë̱ꜙ Tääˋ.

⁴⁶ Men yait ta Tamai itin; baise orot yait Godane nan i akisinamo Tamai itin.

⁴⁷ Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ jwë̱ë̱hn˜hnähꜘ, hi̱ˉ jmeeꜙ dsooꜘ dsëꜗ kinꜙ, hi̱ˉ heꜘ baˊ cha̱a̱ˉ tä̱ä̱ꜘ.

⁴⁷ Turobe a tur ao’owen, orot yait ebitumatum, yawas wanatowan i baika.

⁴⁸ Jnäꜘ heꜘ la̱a̱nꜗ heˊñiihꜚ heˉ jmeeꜙ cha̱a̱ˉ dsaˉ.

⁴⁸ Ayu i yawas ana rafiy.

⁴⁹ Dsaˉ maˉgyu̱hˉ jnänˋ gaꜙkuyhˉ maná jeeˊ laˈ hwaꜗ ki̱i̱ꜙ ja̱ˉ, pero gaꜙju̱u̱yꜗ.

⁴⁹ Kwa a’a’agir hai veya, rafiy wabin manna arar yanamaim hibow hi’aa, baise etei himorob.

⁵⁰ Pero hi̱ˉ laˉ heꜘ heˊñiihꜚ heˉ gaꜙjyooꜗ gyʉʉhˈ mahꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ gaꜙkuhˉ kiyhꜗ moꜙsoꜙ ju̱u̱yꜘ.

⁵⁰ Baise rafiy iti i marane ra’iy, sabuw iyab hinab hina’ani’aan boro men hina morob.

⁵¹ Jnäꜘ heꜘ la̱a̱nꜗ heˊñiihꜚ ji̱i̱hꜙ heˉ gaꜙjyooꜗ gyʉʉhˈ. Hi̱ˉ kuhꜙ kihꜗ heˊñiihꜚ laˉ, cha̱a̱yˉ tä̱ä̱ꜘ baˊ. Heˊñiihꜚ heˉ kwaˋ jnäꜘ, laꜗ ngoꜗ kinꜙ. Heˉ ja̱ˉ kwanˋ mahꜗ läꜙja̱ˉ jmeeꜗ cha̱a̱ˉ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ —gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ.

⁵¹ Ayu i yawas ana rafiy, marane hiyafaru are. Orot babin yait iti rafiy na’ani’aan na’at boro nama wanatowan. Iti rafiy i ayu finimu boro anit, saise sabuw boro tafaramamaim yawas hinab hinama.”

⁵² Heˉja̱ˉ dsaˉ judiu heꜘ gaꜙtiˉ gaꜙchooyꜘ juuˈ kya̱a̱hˊ ø̱ø̱yhꜚ:

⁵² Naatu Jew sabuw iti tur hinonowar isan yah so’ar hibusuruf taiyuwih wanawanahimaim higam hikwaris hio, “Iti orot biyan finimin boro mi’itube nitit tana’animih eo?”

⁵³ Mahꜗ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ:

⁵³ Jesu iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun biyan finimin men kwana’aan naatu ana rara men kwanatomatom, kwa wanawanamaim yawas men ema’am.

⁵⁴ Hi̱ˉ kuhꜙ ngoꜗ kinꜙ mahꜗ hɨ̱yhꜗ jmaˉ kinꜙ kaˉlähꜘ, cha̱a̱yˉ tä̱ä̱ꜘ baˊ. Hiꜙ jnäꜘ miˊji̱i̱hˋ jnihꜘ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ lla̱a̱ꜙ jmɨˉgyʉʉꜙ.

⁵⁴ Orot yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom yawas wanatowan i bai, naatu yomaninamaim ayu boro ana bora’ah namisir.

⁵⁵ Jëëhꜘ ngoꜗ kinꜙ, ko̱o̱ˉ heˉ laˉ baˊ maˈ heˉ jmeeꜗ cha̱a̱ˉ dsaˉ, läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ kihꜗ hi̱ˉ hɨ̱hꜗ jmaˉ kinꜙ, ko̱o̱ˉ heˉ laˉ baˊ jmeeˈ cha̱a̱yˉ.

⁵⁵ Anayabin ayu biyou finimin i bay anababatun naatu au rara i harew anababatun,

⁵⁶ Hi̱ˉ kuhˉ ngoꜗ kinꜙ mahꜗ hɨ̱yhꜗ jmaˉ kinꜙ jä̱yꜗ ko̱o̱ˉ hwehˉ kya̱a̱hˊ jnäꜘ hiꜙ jnäꜘ jä̱nˋ kya̱a̱yhˊ kaˉlähꜘ.

⁵⁶ orot babin yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom boro wanawana’umaim nama naatu ayu i wanawananamaim anama.

⁵⁷ Tääˋ hi̱ˉ naˊji̱i̱hꜙ gaꜙche̱e̱ꜗ jnäꜘ, hiꜙ jnäꜘ cha̱a̱nˉ taꜙlaꜙ kihꜗ Tääˋ. Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ, hi̱ˉ kuhꜙ kiꜙ jnäꜘ, taꜙlaꜙ kiꜙ jnäꜘ baˊ cha̱a̱yˉ.

⁵⁷ Tamat yawas ana’an i ayu iyunu ana, anayabin i ema’am isan imih, ayu auman ama’am, ef ta’imonaban orot yait ayu biyau’umaim bai eani’aan boro yawasin nama anayabin ayu ama’am isan imih.

⁵⁸ Heˉ laˉ ja̱ˉ, heˊñiihꜚ heˉ gaꜙjyooꜗ gyʉʉhˈ. Saꜙ laꜗ läꜙ laꜗ maná heˉ gaꜙkuhˉ dsaˉ maˉgyu̱hˉ jnänˋ hiꜙ maꜙraꜙ heˉ gaꜙju̱u̱ꜗ bihꜗ. Pero hi̱ˉ kuhꜙ heˊñiihꜚ laˉ, cha̱a̱yˉ tä̱ä̱ꜘ gaꜙläꜙjëꜙ johꜘ jmɨɨˊ chaˉ baˊ —gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨhꜙ dsaˉ heꜘ.

⁵⁸ Iti rafiy marane rara’iy i men kwa a a’agir manna hi’aa hibimumurub na’atube’emih, baise o yait iti rafiy boun marane rara’iy inab ina’ani’aan boro inama wanatowan.”

⁵⁹ Läꜙjëꜙ juuˈ laˉ gaꜙkwaꜘ Jesús nehꜙ gwahꜙ mähˉ kihꜗ dsaˉ judiu jeeˊ jwɨɨˉ Capernaum.

⁵⁹ Tur iti etei i Capernaum Kou’ay Bar wanawananamaim ma sabuw hai tur eowen i’obaibiyih.

⁶⁰ Läꜙ maˊ gaꜙnuuyꜘ juuˈ ja̱ˉ, jwë̱ë̱ꜘ discípulo kya̱a̱yꜗ gaꜙjähꜘ:

⁶⁰ Jesu ana bai’ufununayah moumurin na’in tur iti hinonowar hi’o, “Iti bai’obaiyen i fokarin. Yait boro iti tur nanowar nab?”

⁶¹ Ñeˊ baˊ Jesús heˉ maˊ tä̱ä̱yhˊ maˊ chaˉ maˊ hä̱ä̱y˜ kwa̱a̱t˜ kihꜗ juuˈ heˉ gaꜙhlëëyhꜘ ja̱ˉ, heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ:

⁶¹ Baise Jesu ana bai’ufununayah abisa isan hio higamigam so’ob naatu iuwih eo, “Tur iti kwanonowar imaim kwa a naniyan ebi’afiy?

⁶² Haˉ baˊ läꜙ jmeehˈ hnähꜘ ja̱ˉ, waˊraˉ jähꜘ kihꜗ jë̱ë̱hˈ hnähꜘ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ wɨɨꜗ kaˉlähꜘ jeeˊ maˊ gyayˈ jä̱ä̱ꜗ.

⁶² Bo Orot Natun nayen ana efan marasika ma’am imaim nama kwana’itin boro mi’itube kwanao!

⁶³ Jmɨˉlleꜘ baˊ heˉ jmeeꜙ cha̱a̱ˉ dsaˉ, pero jmɨˉngoꜗ saꜙ chaˉ heˉ leꜘ jmeeꜗ niꜙ miihˉ. Läꜙjëꜙ juuˈ heˉ maˉjwë̱ë̱hnꜗ hnähꜘ, gwaꜘ kihꜗ jmɨˉlleꜘ baˊ naˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ jmeeꜙ cha̱a̱ˉ dsaˉ.

⁶³ Anun Kakafiyin i yawas ebit biyat i aurin fair en. Iti tur kwa isa a’o i ayub ana tur naatu wanawananamaim i yawas ema’am.

⁶⁴ Pero cha̱a̱ˉ ko̱ˉlla̱a̱ˊ hnähꜘ hi̱ˉ saꜙ maˉjmeeꜘ dsooꜘ dsëꜗ kinꜙ —gaꜙjähꜘ Jesús.

⁶⁴ Baise kwa afa iti kwama’am i men kwabitumatum. Anayabin iyab men hinabitumatum naatu orot yait baban na’o Jesu so’obaka.”

⁶⁵ Mahꜗ gaꜙjäyhꜘ kaˉlähꜘ:

⁶⁵ Ibanak eo maiye, “Anayabin iti isan kwa au’uwi, orot babin boro men asir ayu isou nan kwaneyanamih, baise Tamai ana baibasitamaim boro niwa’an isah naham hinan ayu isou.”

⁶⁶ Maˉngëëꜘ maˉjäyhꜘ läꜙja̱ˉ, jwë̱ë̱ꜘ discípulo kya̱a̱yꜗ gaꜙbiiyꜗ kihꜗ, moꜙsoꜙ gaꜙjmeeyꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱yhˊ.

⁶⁶ Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah moumurih na’in hihamiy naatu himatabitabir hina’ufut hin.

⁶⁷ Ja̱ˉgaˊ gaꜙsɨɨyhꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ gyaꜙtu̱u̱ꜘ jnäähˈ discípulo kya̱a̱yꜗ:

⁶⁷ Jesu ana bai’ufununayah nah 12 ibatiyih. “Kwa auman kwakokok kwanan?”

⁶⁸ Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Simón Peeˊ:

⁶⁸ Simon Peter iya’afut eo, “Regah yait isan boro anan? Yawas wanatowan ana tur o akisimo biya ema’am.

⁶⁹ Maˉdsooꜘ baˊ dsëˉ jnäähˈ kyahꜗ, maˉñeˊ baˊ jnäähꜗ hneˉ heꜘ Cristo, Jo̱o̱ꜘ Dio ji̱i̱hꜙ —gaꜙjähꜘ Peeˊ sɨɨyhꜙ.

⁶⁹ Aki abitumatum naatu aso’ob o i Kakafiyin Ta’imon Godane ina.”

⁷⁰ Mahꜗ gaꜙje̱e̱hˉ Jesús juuˈ kiyhꜗ:

⁷⁰ Imaibo Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12, i ayu arubini, baise kwa wanawanamaim orot ta i demon mowan.”

⁷¹ Heˉ maˊ hlëëyhꜙ kihꜗ Juda Iscariote, jo̱o̱ꜘ Simón baˊ ja̱ˉ. Jëëhꜘ Juda heꜘ, hi̱ˉ gaꜙngëëyꜗ kë̱ë̱ˉ gaˊ, maˊ la̱a̱ˈ ja̱a̱ˉ kihꜗ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ gyaꜙtu̱u̱ꜘ jnäähˈ.

⁷¹ (Jesu iti tur eo’o i Judas Simon Iscariot natun isan, Judas i bai’ufununayan nah 12 wanawanahimaim orot ta, yomaninamaim i boro Jesu nayanuw namorob.)

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar João 6 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →