Lucas 22
Ozumacín Chinantec NT (CHZ_WBT) vs AAI
1 Maˉngooꜗ gaꜙtëꜘ jmɨɨˊ heˉ kuhˉ dsaˉ judiu heˊñiihꜚ heˉ saꜙ kya̱a̱hˊ levadura, ja̱ˉbaˊ jmɨɨˊ ja̱ˉ ku̱hˉ dsaˉ heꜘ borrego mähꜗ.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 Läꜙjë̱ë̱ꜙ jmiˉdsaˉ ka̱a̱hˊ kya̱a̱hˊ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley, maˊ hnooyhˉ haˉ läꜙ jeeˊ maˊ jngëëyhˈ Jesús jeeˊ saꜙ jëë˜ dsaˉ, jëëhꜘ maˊ ga̱yhꜙ dsaˉ.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 Mahꜗ gaꜙheꜗ Tanaˊ nehꜙ tuhˉdsëꜗ Juda hi̱ˉ maˊ tëëyh˜ Iscariote. Hi̱ˉ heꜘ maˊ la̱a̱ˈ ja̱a̱ˉ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ gyaꜙtu̱u̱ꜘ apóstole kya̱a̱ꜗ Jesús.
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 Heˉja̱ˉ ñeeyˊ naˊhlë̱ë̱yhˊ jmiˉdsaˉ ka̱a̱hˊ kya̱a̱hˊ jʉʉˊ hløøꜘ hi̱ˉ maˊ høøꜙ gwahꜙ ja̱ˉ. Gaꜙllayꜘ juuˈ kya̱a̱yhˊ haˉ läꜙ ngëëyꜗ Jesús.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Peerꜙ gaꜙläꜙcha̱a̱ꜙ lluꜗ dsaˉ heꜘ, heˉja̱ˉ gaꜙji̱i̱yhꜗ kuuˊ kihˈ Juda.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 Gaꜙhe̱e̱hˉ baˊ Juda juuˈ ja̱ˉ. Heˉja̱ˉ gaꜙhnooyhˉ haˉ läꜙ jmeeyꜗ mahꜗ ngëëyꜗ Jesús jeeˊ saꜙ jëëꜗ dsaˉ.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 Maˊ tä̱ä̱hˊ dsaˉ judiu jmɨɨˊ kuyhˉ heˊñiihꜚ heˉ saꜙ kya̱a̱hˊ levadura, maˊ gaꜙtëꜘ jmɨɨˊ heˉ jngëëyhꜗ borrego mähꜗ hi̱ˉ ku̱yhˉ hwëˈ maˊ tëˉ jmɨɨˊ ja̱ˉ.
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 Heˉja̱ˉ gaꜙjmeeꜘ Jesús madaꜚ kihꜗ Peeˊ kya̱a̱hˊ kihˈ Jwa̱a̱ꜚ, gaꜙjäyhꜘ sɨɨyhꜙ: —Goˉnääꜘ hnähꜘ goˉmiˊlluˋ hnähꜘ jeeˊ kye̱hnˊ borrego mähꜗ.
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 —¿Haˉ jwahꜘ miˊlluˋ jnäähꜗ maꜙnʉʉꜙ? —gaꜙjähꜘ discípulo heꜘ sɨɨyhꜙ.
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 —Waˊraˉ gaꜙta̱a̱hˋ hnähꜘ jeeˊ jwɨɨˉ jʉʉhˉ ooꜙ, je̱e̱hꜙ hnähꜘ ja̱a̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ ki̱i̱ˈ ko̱o̱ˉ mɨˈdsuuˊ naˉka̱hˈ jmɨɨˉ. Ja̱ˉ llaˉllehꜚ hnähꜘ kaahˋ kiyhˈ läꜙji̱i̱hˈ dsaˉheyꜘ chaˊnehꜙ.
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 Jeeˊ dsaˉheyꜘ ja̱ˉ, jwɨɨhˈ hnähꜘ dsaˉjʉʉˊ hneˈ: “Läꜙlaˉ jähꜘ Taˉjwohꜗ sɨɨyhꜙ hneˉ. ¿Naꜚ jeeˊ hneˈ jeeˊ leꜘ kye̱hˊ jnäähꜗ borrego mähꜗ kya̱a̱hˊ discípulo kya̱a̱nꜙ?”
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 Hi̱ˉ heꜘ heehꜗ hnähꜘ jeeˊ gaꜙtëꜘ to̱ꜗ jwë̱ë̱ꜗ hneꜗ jeeˊ chaˉ ko̱o̱ˉ jeeˊ heˉ maˉnaˊlluˋ. Jeeˊ ja̱ˉ miˊlluhˋ hnähꜘ maꜙnʉʉꜙ jnänˋ —gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ.
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 Gaꜙllaꜙnääꜗ baˊ discípulo heꜘ jeeˊ ja̱ˉ hiꜙ gaꜙlaꜗ baˊ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ. Mahꜗ gaꜙmiꜙlluyꜗ maꜙnʉʉꜙ heˉ kuyhꜙ.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Maˊ gaꜙllooꜗ hor˜ kuyhꜙ, gaꜙgyaˉ Jesús nëˊ mes˜ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ apóstole kya̱a̱yꜗ.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 Mahꜗ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ: —¡Haˉ ko̱hꜘ saꜙ he̱e̱ꜘ dsënꜙ kuhnˋ maꜙnʉʉꜙ laˉ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ, jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉgaˊ jëënꜚ wɨɨꜘ!
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, moꜙsoꜙ kuhnˋ kaˉlähꜘ maꜙnʉʉꜙ laˉ läꜙji̱i̱hˈ lloo˜ jmɨɨˊ heˉ kuhnˋ kaˉlähꜘ jeeˊ jmeeꜙ Dio hihꜙ.
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 Mahꜗ gaꜙka̱yꜗ kyaahˊ heˉ maˊ haaˊ jmɨhˈ mɨˈjëhꜗ, gaꜙkwayꜘ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio mahꜗ gaꜙjäyhꜘ: —Kye̱ˉ kyaahˊ laˉ mahꜗ hi̱hꜘ hnähꜘ maꜙ miihˉ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ.
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 Jëëhꜘ, moꜙsoꜙ huhnˋ kaˉlähꜘ jmɨhˈ mɨˈjëhꜗ maˉä̱ä̱ˉ, läꜙji̱i̱hˈ løøꜗ Dio jmeeꜗ hihꜙ jnäꜘhäꜘ.
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 Ja̱ˉgaˊ gaꜙka̱yꜗ heˊñiihꜚ, gaꜙkwayꜘ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio mahꜗ gaꜙtiˊ gaꜙllooyhꜗ, gaꜙjäyhꜘ: —Heˉ laˉ naˉ jmɨˉngoꜗ kinꜙ. Heˉ lluꜗ kyahꜗ hnähꜘ kwanˋ hñiinꜙ ju̱u̱nꜘ. Kuhꜗ hnähꜘ hiꜙ ja̱ˉ jmeehˉ hnähꜘ läꜙnaˉ mahꜗ läꜙdsooh˜ hohꜘ hnähꜘ kinꜙ.
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Maˉlaꜙ maˉgoh˜ maꜙnʉʉꜙ, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ gaꜙjmeeyꜘ kaˉlähꜘ, gaꜙka̱yꜗ waˊkyaahˊ mahꜗ gaꜙjäyhꜘ: —Heˉ laˉ naˉ jmaˉ kinꜙ heˉ tʉ̱ʉ̱ꜙ kyahꜗ hnähꜘ hiꜙ kya̱a̱hˊ jmaˉ kinꜙ laˉ jmeeꜗ Dio ko̱o̱ˉ hmoohˊ hmëëꜘ.
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 Pero hi̱ˉ ngëëꜗ jnäꜘ jaˊgooˉ dsaˉ hñaaˉ dsëꜗ, hi̱i̱ꜚ maˉkyeˉ maˉgooˉ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ kinꜙ nëˊ mes˜ laˉ.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ, Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ leꜘ kiyhꜗ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ kihˈ baˊ, pero jwɨɨ˜ dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ ngëëꜗ jnäꜘ kihꜗ dsaꜙ.
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 Ja̱ˉgaˊ gaꜙta̱a̱yhˋ ngɨɨyꜙ juuˈ kihꜗ dsaˉkya̱a̱yhˊ, hi̱i̱ˉ naˉ hi̱ˉ jmeeꜗ läꜙja̱ˉ.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 Hiꜙ gaꜙtiˉ gaꜙchooyꜘ juuˈ kaˉlähꜘ, maˊ jäyhꜘ: —¿Hi̱i̱ˉ ja̱a̱ˉ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ ka̱ꜗ nëˊ kihˈ dsaˉkya̱a̱hˊ jneˊ?
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ: —Läꜙjë̱ë̱ꜙ rey hi̱ˉ naˉhña̱a̱ˊ kya̱a̱ˈ dsaˉ jmeeyꜙ hihꜙ läꜙ tëˉ dsëyꜗ kihꜗ dsaˉ kya̱a̱yꜗ. Hiꜙ jähꜘ dsaˉ kiyhꜗ, heˉ jmeeꜙ bihꜗ lluꜗ.
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Pero hnähꜘ saꜙ gaꜙtë̱ë̱hꜘ hnähꜘ jmeehˈ hnähꜘ läꜙja̱ˉ. Llaꜚ heˉ ja̱ˉ, hi̱ˉ jø̱ø̱hˈ gaˊ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ hnøøꜗ jmä̱ä̱yꜗ hñiiyꜘ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ hwa̱a̱ˊ baˊ. Hi̱ˉ kye̱ˉ nëˊ kyahˈ hnähꜘ hnøøꜗ jmeeyꜗ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ jmeeꜙ taˊheꜗ baˊ.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 ¿Hi̱i̱ˉ la̱a̱ꜗ jø̱ø̱hˈ, la̱a̱hꜘ hnähꜘ? ¿Cheˊ hi̱ˉ gyaꜗ nëˊ mes˜, o hi̱ˉ jmeeꜙ taˊheꜗ? ¿Ja̱ˈ hi̱ˉ gyaꜗ nëˊ mes˜ baˊ jø̱ø̱hˈ? Pero jnäꜘ la̱a̱nꜗ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ jmeeꜙ taˊheꜗ baˊ.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 ʼHiꜙ hnähꜘ la̱a̱hꜗ dsaˉ hi̱ˉ maˉkwëëhꜗ dsëꜗ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ jnäꜘ jeeˊ maˉjëën˜ wɨɨꜘ.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Heˉja̱ˉ kwanˋ jeeˊ jmeehꜗ hnähꜘ hihꜙ, läꜙko̱o̱ˉ gaꜙkwëëhꜗ Tääˋ jnäꜘ jmeenˋ hihꜙ.
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 Läꜙja̱ˉ kuhˊhuhꜗ hnähꜘ nëˊ mes˜ kinꜙ jeeˊ jmeenˋ hihꜙ. Hiꜙ kwanˋ jeeˊ goˊta̱a̱hˊ hnähꜘ jeeˊ jmeehꜗ hnähꜘ hihꜙ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ gyaꜙto̱ꜘ nääꜗ dsaˉ Israel.
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 Hiꜙ gaꜙjähꜘ kaˉlähꜘ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ: —Simón, Simón. Gaꜙngëëꜗ Tanaˊ hnähꜘ mahꜗ ka̱a̱yhꜗ hnähꜘ. Jmeeyꜗ kyahꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ dsaˉ hi̱ˉ jwä˜ mɨˈtrigo jwëꜘ nëˊ lleꜘ mahꜗ lle̱e̱ꜘ kyahˈ kihꜗ.
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Pero maˉngɨɨnˋ kyahˈ kihꜗ Dio mahꜗ saꜙ jehꜗ hohꜘ. Hiꜙ hneˉ, waˊraˉ gaꜙje̱e̱hˋ kya̱a̱hˊ jnäꜘ, lleˋ kihˈ kwahˈ beꜘ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ ø̱ø̱hꜗ mahꜗ waˊ llaˉnääꜘ bihꜗ taꜙ chaˊnëˊ.
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Simón: —Dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱nꜙ, maˉllaꜙ dsënꜙ heˉ nɨɨnˋ nehꜙñeˈ. Hiꜙ ja̱ꜙ maꜙlaꜙ ko̱o̱ˉ nɨɨnˋ nehꜙñeˈ, läꜙkye̱ˉ heˉ ju̱u̱nꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hneˉ maˉllaꜙ dsënꜙ.
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ Peeˊ: —Jwë̱ë̱hn˜ hneˉ, ja̱ˉbaˊ naˈ, jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉgaˊ hoohˈ chaahˊ dsooˈ, hneˉ maˉtëꜘ hnëˉ ji̱i̱h˜ maˉhmähˊ juuˈ heˉ saꜙ kyu̱u̱hꜙ jnäꜘ.
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 Mahꜗ gaꜙsɨɨyhꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ: —Läꜙ maˊ gaꜙche̱e̱nꜙ hnähꜘ naˊkwahˊ hnähꜘ juuˈ, saꜙ kye̱hˊ hnähꜘ hmɨhˉtuhˉ, niꜙ saꜙ kye̱hˊ hnähꜘ kuuˊ, niꜙ looˉ heˉ toohˈ hnähꜘ tɨɨhˊ hnähꜘ, ¿cheˊ chaˉ heˉ gaꜙläꜙhnøøꜗ kyahꜗ hnähꜘ maˊja̱ˉ? —Niꜙ ko̱o̱ˉ —gaꜙjähꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ.
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 Heˉja̱ˉ gaꜙjäyhꜘ sɨɨyhꜙ: —Pero naꜗ, hi̱ˉ chaˉ hmɨhˉtuhˉ kihꜗ, waˊ kye̱yꜘ baˊ. Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ kuuˊ. Hiꜙ hi̱ˉ saꜙ chaˉ ñeˈtuuhꜚ kihꜗ, waˊ hnɨɨyꜘ hmɨhˉllooꜘ kiyhꜗ mahꜗ waˊ läyꜘ ko̱o̱ˉ.
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 Jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, jmeeꜙ biiꜗ läꜙteꜗ kinꜙ heˉ naˉsɨɨˉ läꜙlaˉ: “Jmääꜗ dsaˉ jnäꜘ kwa̱a̱t˜ heˉ la̱a̱nꜗ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ ä̱ä̱ˉ dsooˊ.” Jëëhꜘ, heˉ maˉnaˉsɨɨˉ kinꜙ maꜙraꜙ heˉ läꜙteꜗ baˊ.
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 Ja̱ˉgaˊ gaꜙjähꜘ läꜙjë̱ë̱yꜙ: —Dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱nꜙ. Chaˉ baˊ to̱ꜗ ñeˈtuuhꜚ. Mahꜗ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ: —Le̱e̱ꜙ baˊ maꜙlaꜙ heˉ naˉ.
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Läꜙcha̱hꜘ ja̱ˉ yaꜙhë̱ë̱ꜗ Jesús. Hiꜙ läꜙko̱o̱ˉ maˊ të̱ë̱yꜗ jmeeyꜙ, ngooyꜗ taꜙ mohꜘ heˉ che̱e̱ˉ Olivo. Hiꜙ gaꜙnääꜗ discípulo kya̱a̱yꜗ cha̱a̱ˈ kaahˋ kiyhꜗ taꜙ ja̱ꜙ.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 Läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙtë̱ë̱yꜘ mohꜘ ja̱ˉ, gaꜙsɨɨyhꜙ discípulo kya̱a̱yꜗ: —Ngɨɨˊ hnähꜘ kyahꜗ hnähꜘ kihꜗ Dio mahꜗ saꜙ ka̱a̱hꜗ hi̱ˉsaꜙllu̱ꜗ hnähꜘ läꜙ hyohˉ dsëꜗ.
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 Gaꜙläꜙø̱ø̱yꜘ läꜙko̱o̱ˉ ʉ̱ʉ̱ꜘ jwä˜ dsaˉ ko̱o̱ˉ mɨˈku̱u̱ˊ. Mahꜗ gaꜙju̱u̱yhꜗ jnëyˊ, gaꜙløøyꜗ ngɨɨyꜙ kiyhꜗ.
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 Gaꜙjäyhꜘ: —Cherˊmahꜗ hnoohˉ Tääˋ, lä̱ä̱ˋ jnäꜘ kihꜗ heˉ wɨɨꜘ heˉ jëënꜚ naꜗ. Pero saꜙ waˊ leꜘ läꜙ hnoonꜗ hñiinꜙ. Waˊ leꜘ läꜙ hnoohˉ hñaahꜗ baˊ.
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Gaꜙllaꜙsë̱ë̱hˋ ja̱a̱ˉ ángel hi̱ˉ jaꜗ gyʉʉhˈ chaˊnëyˊ hi̱ˉ gaꜙkwaꜘ beꜘ kiyhꜗ.
43 — ausente —
44 Läꜙko̱o̱ˉ maˊ gyayˈ jëëy˜ wɨɨꜘ, chaˉgaˊmiihˉ maˊ ngɨɨyꜙ kiyhꜗ. Peerꜙ kahˊga̱a̱ˉ toohˊ jmɨˉllooˋ kiyhˈ heˉ maˊ tu̱u̱ˉ läꜙ gaꜙtëꜘ hwaꜗ heˉ laꜗ läꜙko̱hꜘ jeeˊ tu̱u̱ˉ jmaˉ.
44 — ausente —
45 Maˊ gaꜙnooyˉ jeeˊ maˊ gyayˈ ngɨɨyꜙ kiyhꜗ, ngooyꜗ jeeˊ maˊ tä̱ä̱hˊ discípulo kya̱a̱yꜗ. Gaꜙjë̱ë̱yꜗ naˉsa̱a̱ˈ naˉgwɨ̱ɨ̱yˉ, jëëhꜘ gaꜙhwa̱a̱yꜘ heˉ tiˉmeehˉ dsëyꜗ.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 Mahꜗ gaꜙsɨɨyhꜙ: —¿Heˉlaˈ naˉgwɨ̱ɨ̱hˉ hnähꜘ? Nooˉ hnähꜘ, ngɨɨˊ hnähꜘ kyahꜗ hnähꜘ mahꜗ saꜙ le̱hꜙ heˉ hlɨɨhˈ hnähꜘ.
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Chehꜗ gaˊ Jesús hlëëhꜙ maˊ gaꜙllaꜙnääꜗ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ. Hiꜙ gaꜙllooꜗ hi̱ˉ maˊ che̱e̱ˉ Juda, ja̱a̱ˉ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ gyaꜙtu̱u̱ꜘ discípulo, hi̱ˉ maˊ jä̱ä̱ꜙ dsaˉ heꜘ. Ngooyꜗ chu̱hꜙ kihꜗ Jesús mahꜗ gaꜙchʉ̱yhꜘ kiyhꜗ.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ: —Juda, ¿cheˊ heˉ hnaahꜙ jnäꜘ laˉ heˉ maˉchʉ̱hꜙ kinꜙ mahꜗ ngëëhˊ jnäꜘ heˉ ju̱u̱nꜘ?
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ kya̱a̱hˊ Jesús, maˊ gaꜙjëëyꜗ heˉ kihꜗ ja̱ˉ heˉ yaꜙnääꜗ dsaˉ, heˉja̱ˉ gaꜙjäyhꜘ sɨɨyhꜙ: —Dsaˉjø̱ø̱hˈ, ¿cheˊ taˊ jnäähꜗ kiyhꜗ kya̱a̱hˊ ñeꜗ?
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Ja̱a̱ˉ discípulo heꜘ, gaꜙjmeeyꜘ dsooˊ kihˈ ja̱a̱ˉ moz˜ kya̱a̱ꜗ dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱ꜗ jmiˉdsaˉ, gaꜙku̱yꜘ loˉgwayˊ raˉllu̱u̱ꜗ.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 Mahꜗ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ: —Maˉle̱e̱ꜙ ko̱ˉnaˉ. Moꜙtoꜙ ka̱a̱hꜙ. Gaꜙso̱o̱yhꜗ loˉgwaˊ moz˜ heꜘ, mahꜗ gaꜙmiꜙhlä̱ä̱yꜘ.
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 Ja̱ˉgaˊ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨhꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ yaꜙnääꜗ yaꜙcha̱a̱yhꜙ, läꜙjë̱ë̱ꜙ jmiˉdsaˉ ka̱a̱hˊ, läꜙjë̱ë̱ꜙ hløøꜘ hi̱ˉ maˊ høøꜙ gwahꜙ, hiꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉgyʉʉhˊ: —¿Cheˊ dsaˉhɨ̱ɨ̱ˉ jnäꜘ, mahꜗ maˉyaˉnäähꜗ hnähꜘ kya̱a̱hˊ ñeꜗ kya̱a̱hˊ hmaˉ?
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 Läꜙjëꜙ jmɨɨˊ maˊ hä̱ä̱nˊ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ jeeˊ chihˈ gwahꜙ mahꜗ saꜙ gaꜙcha̱a̱hˈ hnähꜘ jnäꜘ. Pero naꜗ maˉchaˉ jwëˈ kyahꜗ hnähꜘ jmeehˈ hnähꜘ hihꜙ, jëëhꜘ maˉtëꜘ hor˜ jmeeꜗ hihꜙ hi̱ˉ hä̱ä̱ˊ jeeˊ naˉho̱o̱ˉ.
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Heˉja̱ˉ gaꜙsa̱a̱yhꜗ Jesús, gaꜙtëëyˉ läꜙ gaꜙtëꜘ chaˊnehꜙ kihꜗ dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱ꜗ jmiˉdsaˉ. Ʉ̱ʉ̱ꜘ baˊ maˊ lle̱e̱ˋ Peeˊ kaahˋ kiyhˈ.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 To̱ꜗdsaahˋ hoˊhneꜚ kiyhˈ ja̱ˉ, gaꜙje̱e̱hꜗ dsaˉ jeˉ, mahꜗ gaꜙta̱a̱yhˋ läꜙkuˊ läꜙji̱i̱ꜗ llooyh˜ jeˉ. Ja̱ˉbaˊ jeeˊ ja̱ˉ gaꜙgyaˉ Peeˊ kaˉlähꜘ llooyh˜ jeˉ.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 Jeeˊ ja̱ˉ maˊ hä̱ä̱ˊ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ maˊ jmeeꜙ taˊ jeeˊ ja̱ˉ. Maˊ gaꜙjë̱ë̱yꜗ Peeˊ gyaˈ llooyh˜ jeˉ, niꜙ miihˉ saꜙ gaꜙko̱o̱yˈ nëyˊ maˊ jë̱ë̱y˜ Peeˊ mahꜗ gaꜙjäyhꜘ: —Hi̱ˉ naˉ kaˉlähꜘ maˊ ngëꜙ kya̱a̱hˊ Jesús.
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 Pero gaꜙhmäꜘ Peeˊ juuˈ, gaꜙjäyhꜘ: —Dsaˉmëꜘ, saꜙ kyu̱u̱nꜙ dsaˉ naˉ.
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 Ko̱ˉhwëëꜘ ja̱ˉgaˊ, jñahꜘ dsaˉ gaꜙjë̱ë̱yꜗ Peeˊ. Mahꜗ gaꜙsɨɨyhꜙ: —Hneˉ kaˉlähꜘ la̱a̱ꜗ dsaˉ kya̱a̱yꜗ. Mahꜗ gaꜙjähꜘ Peeˊ: —Ja̱hꜙha̱ˈ, ja̱ꜙ heꜘ jnäꜘ dsoꜗ.
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 Gaꜙhyaˉ gaˊ ko̱o̱ˉ hor˜, jñahꜘ kaˉlähꜘ maˊ jmeeꜙ dsooꜘ juuˈ ja̱ˉ, maˊ jäyhꜘ: —Saꜙ naˉhe̱e̱ꜚ goˉte˜, la̱a̱yꜗ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ maˊ jmeeꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Jesús. Jëëhꜘ, dsaˉ cha̱a̱ˉ Galilea baˊ naˉ.
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Peeˊ: —Dsaˉñʉʉhˉ, saꜙ manꜙ heˉ naˉ hlëëhˊ. Pero hlëëhꜙ gyihꜗ läꜙja̱ˉ, läꜙcha̱hꜘ ja̱ˉ gaꜙhoohꜗ chaahˊ dsooˈ.
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 Heˉja̱ˉ gaꜙje̱e̱hˉ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ hñiiꜘ, gaꜙjë̱ë̱yꜗ Peeˊ. Ja̱ˉgaˊ gaꜙläꜙdsooh˜ dsëꜗ Peeˊ juuˈ kihꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, läꜙko̱hꜘ gaꜙsɨɨyhꜙ: “Jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉgaˊ hoohˈ chaahˊ dsooˈ, hneˉ maˉtëꜘ hnëˉ ji̱i̱h˜ maˉhmähˊ juuˈ heˉ saꜙ kyu̱u̱hꜙ jnäꜘ.”
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 Ja̱ˉgaˊ yaꜙhë̱ë̱ꜗ Peeˊ taꜙ kaˊhneꜚ, gaꜙhooyhꜗ läꜙji̱i̱hˈ llaꜙ dsëyꜗ.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Dsaˉ hi̱ˉ maˊ hä̱ä̱˜ Jesús maˊ miˉkwa̱yhꜗ, maˊ kiˉjna̱a̱y˜.
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 Gaꜙløøꜘ dsaˉ moˉnëyˊ hiꜙ maˊ jnoo˜ dsaˉ kiyhꜗ, mahꜗ maˊ ngɨɨyꜙ juuˈ kiyhꜗ: —Jähˊ daˊ hi̱i̱ˉ maˉjnooꜗ kyahꜗ.
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Johꜘ juuˈ saꜙ maˊ baˊ maˊ jnaayhˉ.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 Maˊ gaꜙjnäꜗ ja̱ˉ, gaꜙku̱hꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉgyʉʉhˊ, kya̱a̱hˊ dsaˉka̱a̱hˊ kya̱a̱ˈ jmiˉdsaˉ, kya̱a̱hˊ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley, naˊjä̱ä̱yˉ Jesús jeeˊ dsaˉñeeꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉtaˊ kya̱a̱ˈ dsaˉ judiu heꜘ. Jeeˊ ja̱ˉ gaꜙngɨɨꜘ dsaˉ heꜘ juuˈ kiyhꜗ, gaꜙsɨɨyhꜙ:
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 —Chiihˊ jnäähꜗ, ¿cheˊ hneˉ heꜘ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ Cristo? Mahꜗ gaꜙsɨɨyhꜙ: —Cherˊmahꜗ gaꜙjwë̱ë̱hnꜗ hnähꜘ saꜙ läꜙhe̱e̱hꜘ hnähꜘ kinꜙ.
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 Hiꜙ cherˊmahꜗ heeˉ juuˈ ngɨɨnˊ kyahˈ hnähꜘ kaˉlähꜘ, saꜙ je̱e̱hˊ hnähꜘ kinꜙ niꜙ saꜙ lä̱ä̱hˊ hnähꜘ jnäꜘ.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Pero naꜗ taꜙ chaˊnëˊ, Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ gyaꜙ jwooˈ raˉllu̱u̱ꜗ kihꜗ Dio hi̱ˉ chaˉ gaꜙläꜙjëꜙ beꜘ kihꜗ.
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ heꜘ: —¿Cheˊ la̱a̱hˈ hneˉ Jo̱o̱ꜘ Dio ja̱ˉ? Mahꜗ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ: —Hnähꜘ baˊ maˉjähˊ hnähꜘ jnäꜘ heꜘ.
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 Ja̱ˉgaˊ gaꜙjähꜘ dsaˉ heꜘ: —¿Heˉlaˈ hnäähˊ gaˊ jneˊ hi̱ˉ jmeeꜗ juˈdsooꜘ? ¿Ja̱ˈ maˉnʉʉˊ baˊ jneˊ juuˈ kiyhꜗ?
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.